A. P. Møllerin rahasto islantilaisopiskelijoille (A.P. Møllers fond for islandske studerende) myöntää apurahoja islantilaisopiskelijoille Tanskassa tapahtuviin yliopisto- ja korkeakouluopintoihin. Tanskalais-islantilainen yhdistys (Dansk-Islandsk Samfund) on edustettuna rahaston hallituksessa ja valvoo hakulomakkeiden käsittelyä. Apurahaa voivat hakea yksityishenkilöt.
Tohtoriopiskelijoiden apurahat on tarkoitettu kolmen kuukauden opiskeluun instituutin kirjastossa, ja apuraha kattaa asumiskustannukset sekä matkan Uumajaan ja takaisin. Lisäksi stipendiaatti saa pienehkön rahasumman oleskelukustannuksia varten. Apurahaa voivat hakea yksityishenkilöt.
Apurahat on varattu pohjoismaisille senioritutkijoille, ja vierailu instituutissa kestää yleensä kaksi kuukautta. Apurahalla mahdollistetaan matka Uppsalaan sekä instituutin kirjaston ja toimiston käyttö. Apurahaa voivat hakea yksityishenkilöt.
Opintoihin myönnettävä apuraha kattaa kuukauden opiskelun instituutin kirjastossa. Lisäksi apuraha kattaa asumiskustannukset sekä matkat Uppsalaan ja Uppsalasta takaisin kotipaikkakunnalle. Stipendiaatit saavat pienehkön rahasumman oleskelukustannuksia varten. Apurahaa voivat hakea yksityishenkilöt.
Tämä apurahaohjelma on tarkoitettu Afrikassa suoritettavaan kenttätyöhön. Vuosittain tukea annetaan 30–40:lle jonkin pohjoismaisen yliopiston opiskelijalle tai tutkijalle. Apurahaa voivat hakea yksityishenkilöt.
Ohjelman panostusalueet on jaettu kuuteen teemaan: koulutus, tutkimus ja tekninen kehitys; matkailu ja elinkeinoelämä; yhteiskunnalliset palvelut; luonto ja kulttuuriympäristö resursseina; yhteydet sekä rajat ylittävä yhteenkuuluvuus (energia, kulttuuri, kaupunkien ja taajamien välinen yhteistyö).
Innovation Express on yleiseurooppalainen lähestymistapa, jossa pk-yritysten kansainvälistymistä tuetaan klusterialoitteiden kautta. Rahoitusvälineen tarkoituksena on edistää kansainvälistymistä, älykästä erikoistumista sekä rajat ylittävää oppimista ja osaamisen kehittämistä luomalla monikansallisia kytköksiä pk-yritysten verkostojen, klusterien ja muiden tutkimus- ja kehitysalan erikoistuneiden yhteenliittymien välille ja hyödyttämään siten niiden jäseniä.
Clara Lachmannin rahasto on säätiö, joka edistää skandinaavista yhteenkuuluvuutta tarjoamalla jonkin Skandinavian maan asukkaille mahdollisuuden tutustua toisen Skandinavian maan oloihin. Lisäksi rahasto tukee yleisesti skandinaavista yhteistyötä kaikilla aloilla, joilla se saattaa olla hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista.
Elinkeinoalan pohjoismais-balttilaisesta liikkuvuusohjelmasta annetaan näiden sektorien sidosryhmille taloudellista tukea opintokäyntien toteuttamiseen, harjoitteluun sekä jatkokoulukseen ja verkostoitumiseen. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutusta sekä edistää talousyhteistyötä, yrittäjyyttä, alueellista klusteriyhteistyötä ja innovointimahdollisuuksia. Ohjelmakausi on 2009–2013, ja ohjelmaa hallinnoi Pohjoismaiden ministerineuvoston Latvian-toimisto.
Grönlanti-rahaston tavoitteena on vahvistaa grönlantilaisten ja islantilaisten välisiä suhteita. Rahasto myöntää tukea opintokäynteihin, opintojaksoihin, taidenäyttelyihin, urheilutapahtumiin sekä muuhun taiteelliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan. Rahaston peruspääoman talletti Islannin valtio vuosina 1981–1982 ja rahastoa hoitaa Islannin keskuspankki. Tukena jaetaan vuotuinen korkotuotto.
NVC:n tukijärjestelmän tarkoituksena on edistää vammaisjärjestöjen pohjoismaista yhteistyötä. Tukea myönnetään toimintaan, johon sisältyy pohjoismaisten vammaisjärjestöjen ja niiden lähialueilla (Viro, Latvia ja Liettua sekä Luoteis-Venäjä) toimivien sisarjärjestöjen välistä yhteistyötä.
Humanististen ja yhteiskuntatieteellisten aikakauslehtien pohjoismainen julkaisulautakunta (NOP-HS) myöntää vuosittain tukea aikakauslehdille. Tukea voivat hakea pohjoismaiset humanistisen tai yhteiskuntatieteellisen alan aikakauslehdet, joiden toimituksessa on laaja edustus eri Pohjoismaista ja joilla on laaja pohjoismainen kirjoittaja- ja tilaajakunta.
Ilmasto- ja ilmaryhmältä (KoL) voi nyt hakea tukea pohjoismaisiin hankkeisiin, jotka tukevat pohjoismaisen ympäristöyhteistyön toimintaohjelman tavoitteita ja painopistealueita ja liittyvät ilmasto- ja ilmaryhmän vuoden 2014 painopistealueisiin. Ilmasto- ja ilmaryhmä pyrkii rajoittamaan ja ehkäisemään vakavaa ilmastonmuutosta ja ilmansaasteiden kaukokulkeutumista sekä ilmansaasteiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia.
EU:n Interreg-ohjelma Ruotsi–Norja sisältyy uuteen alueellisen yhteistyön tavoitteeseen, jonka on määrä vahvistaa rajat ylittävää yhteistyötä EU-maiden kesken ja EU:n ympärysmaiden kanssa. Tavoite perustuu aiempaan Interreg-yhteisöaloitteeseen. Alueellisessa yhteistyössä on kolme yhteistyömuotoa: rajat ylittävä yhteistyö, valtioiden välinen yhteistyö ja alueiden välinen yhteistyö. Interreg Ruotsi–Norja on rajat ylittävää yhteistyötä. Ohjelmalla vahvistetaan innovatiivisia hankkeita, osaamista ja kilpailukykyä elinkeinoelämän, tekniikan ja yhteiskunnallisen kehityksen alalla. Talouskasvua edistetään panostamalla infrastruktuuriin ja poistamalla rajaesteitä. Elinympäristön houkuttelevuutta taas parannetaan luomalla alue, jolla ihmiset haluavat asua, toimia ja oleskella.
Ohjelmassa on kolme panostusaluetta: elinkeinoelämän kehittäminen; tutkimus, kehitys ja koulutus sekä alueellinen toimivuus ja identiteetti. Norjasta ohjelmaan osallistuvat kolme pohjoisinta lääniä – Finmarkku, Tromssa ja Nordland –, Ruotsista Norrbotten ja Suomesta Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa.
Rahaston tavoitteena on vahvistaa Tanskan ja Islannin välistä henkistä yhteyttä tukemalla kumpaakin tai jompaakumpaa maata koskevan tutkimuksen ja tieteen julkaisemista. Rahastosta myönnetään matkatukea yliopiston opettajille ja muille yliopistossa työskenteleville tutkijoille, jotka haluavat osallistua kansainvälisiin konferensseihin ja tutkimushankkeisiin.
Itämeri-ohjelma (The Baltic Sea Region Programme 2007–2013) on yksi keskeisimmistä EU:n alueelliseen yhteistyöhön sisältyvistä valtioiden välisistä ohjelmista. Ohjelman budjetti on 236,6 milj. euroa, ja se rahoitetaan EU:n rakennerahaston (European Regional Development Fund – ERDF) ja EU:n naapuruusohjelman (European Neighbourhood and Partnership Instrument – ENPI) varoin sekä Norjan kansallisin varoin. Lisäksi saadaan alueellista rahoitusta.