Veroa maksetaan pääsääntöisesti siihen maahan, jossa työtä tehdään ja tulot ansaitaan. Samoista tuloista ei tarvitse maksaa veroa kahteen eri maahan.

Asiasta on päätetty Ruotsin ja useimpien Eta-maiden solmimassa kaksoisverotusta koskevassa sopimuksessa.

Ruotsin verot

Ruotsin tavallisimpia veroja ovat kunnallinen tulovero (sisältää maakäräjäveron), valtiollinen tulovero ja omaisuusvero.

Kaikki maksavat kunnallisveroa, mutta valtionveroa maksavat vain tietyn tulorajan ylittävät henkilöt ja omaisuusveroa maksavat vain ne, joilla on runsaasti omaisuutta. Omaisuusveroa ei makseta suhteessa tuloihin, vaan juridisen henkilön omaisuuden kokonaisarvosta.

Kunnat päättävät itse oman tuloveronsa suuruudesta. Veroaste on yleensä 26–36 prosenttia palkansaajan bruttopalkasta.

Erityyppisiä veroja

Joudut maksamaan erityyppistä veroa riippuen siitä, työskenteletkö toisen palveluksessa vai toimitko yksityisyrittäjänä.
Jos työskentelet ruotsalaisen työnantajan palveluksessa tai sinulla on ulkomainen työnantaja, jolla on kiinteä toimipaikka Ruotsissa, sinun on maksettava A-veroa.

Työnantaja toimittaa palkasta ennakonpidätyksen ja maksaa sosiaaliturvamaksut (työnantajamaksut). Jos ulkomaisella työnantajallasi ei ole kiinteää toimipaikkaa Ruotsissa, sinun on itse maksettava verot kuukausittain SA-veron muodossa.

Jos kuulut Ruotsin sosiaalivakuutuksen piiriin, voit sopia työnantajasi kanssa, että maksat myös sosiaaliturvamaksut oma-aloitteisena egenavgift-maksuna.

Yksityisillä elinkeinonharjoittajilla on yleensä F-verokortti. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjän on itse maksettava veronsa ja sosiaaliturvamaksunsa joka kuukausi.

Riippumatta siitä, kuulutko A-, SA- vai F-verotuksen piiriin, sinun tai työnantajasi vuoden aikana maksaman ennakonpidätyksen on mahdollisimman tarkoin vastattava lopullisessa verotuksessa maksuunpantavaa veroa. Verovelvollinen ei voi päättää maksavansa koko veroa jälkiverona.

Lisätietoja Ruotsin verotusjärjestelmästä saa Ruotsin verovirastosta (Skatteverket).

Asut Ruotsissa ja omistat asumisoikeusasunnon tai pientalon toisessa Pohjoismaassa

Jos asut Ruotsissa ja omistat toisessa Pohjoismaassa asumisoikeusasunnon tai pientalon, jota käytät vakituisena asuntona tai vapaa-ajan asuntona, sinua verotetaan Ruotsissa ulkomailla omistamastasi yksityisasunnosta.

Ulkomailla omistamastasi yksityisasunnosta maksettava vero määräytyy Ruotsin sääntöjen mukaan riippumatta siitä, miten asunnosta verotetaan ulkomailla.

Jos maksat asunnosta veroa myös siinä maassa, jossa yksityisasunto sijaitsee, ulkomailla maksettu vero voidaan vähentää ruotsalaisesta verosta.

Jos vuokraat toisessa Pohjoismaassa sijaitsevan asuntosi muille, saamasi vuokratulot verotetaan Ruotsissa.

Jos myyt toisessa Pohjoismaassa sijaitsevan yksityisasuntosi, maksat myynnistä veroa samalla tavalla kuin jos asunto sijaitsisi Ruotsissa.

Voitto tai tappio lasketaan samalla tavalla kuin ruotsalaisen yksityisasunnon myynnissä. Ennen vuotta 1952 hankittujen pientalojen hankintameno lasketaan kuitenkin erikoissäännön mukaan.

Jos tietyt ehdot täyttyvät, voiton verotuksessa on mahdollista saada maksunlykkäystä.

Toisessa Pohjoismaassa ansaittuja tuloja koskevista verotussäännöistä on tietoa pohjoismaisessa Nordisk e-Tax -veroportaalissa.