Toimeentulo työttömyyden aikana Suomessa
Seuraavassa artikkelissa kerrotaan, millä eri tavoin Suomessa tuetaan työttömäksi jääneen toimeentuloa. Lisäksi kerrotaan oikeudesta suomalaiseen työttömyysturvaan ulkomaille tai ulkomailta muutettaessa.
Suomessa Kansaneläkelaitos turvaa työttömän toimeentuloa pääasiassa työmarkkinatuella, työttömyyspäivärahalla ja työttömyyseläkkeellä. Huomioi kuitenkin, että Suomeen toisesta Pohjoismaasta tuleva työntekijä tai yrittäjä kuuluu takautuvasti Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin vain, jos työskentely kestää vähintään neljä kuukautta.
Tuet työttömälle työnhakijalle
Työttömäksi jäätyään tulee ilmoittautua mahdollisimman pian työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Sen jälkeen voi hakea työttömyyskorvausta joko työttömyyskassasta tai Kelasta. Työttömälle maksettavia tukia ovat työttömyyspäiväraha (ansiopäiväraha tai peruspäiväraha) sekä työmarkkinatuki.
Ansiopäiväraha
Ansiopäivärahaa haetaan työttömyyskassasta. Ansiopäivärahaa voivat saada ne työttömät, jotka ovat työttömyyskassan jäseniä, ja sitä maksetaan palkkatyössä olleelle työttömälle ja työttömäksi jääneelle yrittäjälle enintään 500 päivän ajan.
Palkansaajan ja yrittäjän työssäolo- ja jäsenyysehto sekä päivärahan määräytyminen ovat erilaiset. Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut jäsenyysaikana 34 kalenteriviikkoa palkkatyössä, jossa työaika on kunakin kalenteriviikkona ollut vähintään 18 tuntia.
Päätoiminen yrittäjä tai omassa työssä työllistyvä ei voi liittyä palkansaajakassan jäseneksi, vaan hänen tulee liittyä yrittäjäkassaan, jos hän haluaa vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta. Päätoimisen yritystoiminnan aloittanut palkansaajakassan jäsen voi kuitenkin säilyttää jäsenyytensä palkansaajakassassa niin sanotun jälkisuojan eli 18 kuukauden ajan.
Lisätietoja ansiopäivärahasta saat Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta tai omasta työttömyyskassastasi.
Peruspäiväraha
Jos työttömällä työnhakijalla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan, hän voi hakea Kelasta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.
Peruspäivärahaan on oikeus, jos työnhakija täyttää työssäoloehdon eli hän on ollut työssä vähintään 8 kuukautta työttömyyttä edeltävien reilun kahden vuoden aikana. Peruspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivän ajan.
Puolison tulot eivät vaikuta peruspäivärahan suuruuteen, mutta peruspäivärahaa saavan omat ansiotulot sekä eräät sosiaalietuudet vaikuttavat.
Työmarkkinatuki
Jos työtön työnhakija ei täytä työssäoloehtoa, hän voi saada Kelasta työmarkkinatukea. Sitä maksetaan niille työttömille työnhakijoille, jotka tulevat ensi kertaa työmarkkinoille tai jotka eivät viime aikoina ole olleet töissä. Työmarkkinatukea maksetaan myös niille työttömille, jotka eivät enää saa ansio- tai peruspäivärahaa 500 päivän enimmäisajan täytyttyä.
Vanhempien sekä puolison tulot vaikuttavat työmarkkinatuen määrään.
Alle 25-vuotias työtön työnhakija, jolla ei ole ammatillista koulutusta, voi saada työmarkkinatukea vain, mikäli hän ei ole kieltäytynyt työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamasta työstä tai koulutuksesta ja mikäli hän on hakenut soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen eikä ole kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystä erotettu tällaisesta koulutuksesta. 17-vuotias työtön, jolla ei ole ammatillista koulutusta, voi saada työmarkkinatukea vain työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Alle 17-vuotiaille työmarkkinatukea ei makseta.
Ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi
Oikeus työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen alkaa aikaisintaan sillä hetkellä, jolloin hakija käy henkilökohtaisesti ilmoittautumassa työttömäksi työnhakijaksi kotikuntansa työ- ja elinkeinotoimistossa. Hakijan on haettava kokoaikatyötä ja oltava valmis ottamaan tarjottu työ vastaan, jotta hänellä olisi oikeus työvoimapalveluihin ja työttömyysturvaan. Toimistossa täytetään ilmoittautumislomake, johon tulee liitteeksi opinto- ja työtodistukset. Mukaan kannattaa ottaa myös mahdollinen lomautustodistus.
Työttömyyskassat
Työttömyyskassan jäseneksi Suomessa liitytään ottamalla yhteyttä suoraan omaan alakohtaiseen työttömyyskassaan. Poikkeuksena monista muista järjestelmistä Suomessa työttömyyskassan jäseneksi voi liittyä myös työttömänä, jos jäseneksi pyrkivä on muuttanut toisesta Pohjoismaasta ja liittyy kassan jäseneksi kahdeksan viikon kuluessa muutosta. Tällöin hakijan tulee kassaan liittyessään toimittaa entisestä työttömyyskassastaan pyytämänsä E 301-lomake, jolla todistetaan aiemmat vakuutuskaudet EU/ETA-maissa. Samalla kun lomake pyydetään, jäsenyys entisessä kassassa päättyy. Lisätietoja saat oman alasi työttömyyskassalta tai Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöltä.
Ulkomaalaisten oikeus Suomen työttömyysturvaan
Palkatuilla työntekijöillä ja yrittäjillä, eläkkeensaajilla ja opiskelijoilla sekä näiden perheenjäsenillä on vapaa liikkumisoikeus EU-/ETA-alueella. Henkilöiden käyttäessä vapaata liikkumisoikeutta EU:ssa kuuluvat he yhden valtion sosiaaliturvajärjestelmän piiriin kerrallaan. Samalla henkilöiden edellisessä asuinmaassa hankkimia etuuksia kuten työttömyysvakuutuskausia voidaan siirtää toiseen EU-/Eta-valtioon, jos etuuden saaja muuttaa pois etuutta maksavasta valtiosta.
Suomeen toisesta Pohjoismaasta tuleva työntekijä tai yrittäjä kuuluu takautuvasti Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin vain, jos työskentely kestää vähintään neljä kuukautta. Työsuhteen kestäessä Suomessa alle 4 kuukautta työntekijä ei ole suomalaisen työttömyysturvan piirissä. Lisäksi Suomessa asuvalla, työssä olleella työttömällä työnhakijalla on oikeus työttömyyspäivärahaan vain, jos tarvittava työssäoloaika (ns. työssäoloehto) täyttyy eli hän on ollut työssä vähintään 8 kuukautta työttömyyttä edeltävien kahden vuoden aikana.
Toisesta Pohjoismaasta Suomeen palaavat henkilöt
Pohjoismainen sosiaaliturvasopimuksen mukaan toisesta Pohjoismaasta viiden vuoden aikana takaisin Suomeen palaavalla henkilöllä on oikeus Suomen työttömyysturvaan ilman neljän kuukauden työssäolosääntöä.
Suomalainen työttömyyspäiväraha mukaan työnhakuun ulkomaille?
Työttömät työnhakijat voivat tietyin ehdoin saada suomalaista työttömyyspäivärahaa mukaan työnhakuun EU- tai ETA-maihin (lukuun ottamatta Färsaaria ja Grönlantia). Sopimuksen mukaan työtön työnhakija säilyttää oikeutensa työttömyyspäivärahaan kolmen kuukauden ajan hakiessaan työtä EU- tai ETA-maasta, jos hän täyttää Kelan työssäoloehdon ja hänellä on oikeus työttömyyspäivärahaan.
Edellytyksenä on, että työnhakija on ollut Suomessa neljä viikkoa työttömänä työnhakijana ennen ulkomaille lähtöään. Henkilö, joka on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan (500 pv), ei voi saada sitä työnhakuun ulkomaille.
Ennen lähtöä työnhakijan tulee pyytää Kelan toimistosta tai työttömyyskassasta todistus oikeudestaan työttömyysturvaan Suomessa (EU-maihin muutettaessa lomake U2, Norjaan ja Islantiin muutettaessa lomake E303). Siinä maassa, johon työtön työnhakija lähtee töitä etsimään, tulee hänen ilmoittautua paikalliseen työvoimatoimistoon viikon kuluessa maahan saapumisesta.
Jos työtä ei ole löytynyt kolmen kuukauden kuluessa, pitää ETA-maista (Norja, Islanti) töitä etsineen palata Suomeen. EU-maihin (Ruotsi, Tanska) voi kuitenkin saada toisen kolmen kuukauden jakson. Näin ollen Ruotsissa ja Tanskassa on mahdollista etsiä töitä yhteensä kuusi kuukautta suomalaisen työttömyyspäivärahan turvin.
Tarkempaa tietoa Työ- ja elinkeinotoimistolta, Kelalta ja Työttömyyskassojen yhteisjärjestöltä.
