Yleissääntö on, että verot maksetaan siihen maahan, jossa työskennellään. Tähän sääntöön liittyy kuitenkin runsaasti poikkeuksia. Yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden lisäksi verotusmaan määräytyminen riippuu siitä, onko työntekijä lähetetty työntekijä, asuuko hän rajakunnassa ja työskenteleekö hän vain yhdessä vai useammassa maassa samaan aikaan.

Tarkempaa verotukseen liittyvää tietoa löytyy Verohallinnon verkkosivuilta sekä yhteispohjoismaisesta veroportaalista.

Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus

Yleinen verovelvollisuus

Henkilö, joka on yleisesti verovelvollinen Suomessa, maksaa Suomeen veroa sekä Suomessa että muualla ansaitsemistaan tuloista.

Yleisesti verovelvollinen on henkilö, jonka varsinainen asunto (koti) on Suomessa. Myös ulkomailta Suomeen yli kuudeksi kuukaudeksi tuleva on Suomessa yleisesti verovelvollinen oleskelunsa ajan. Tilapäinen poissaolo maasta ei katkaise kuuden kuukauden aikaa.

Ulkomaille muuttanut Suomen kansalainen on yleisesti verovelvollinen Suomessa vielä muuttovuoden ja sitä seuraavat kolme vuotta, mikäli muuttaja ei ole sitä ennen erikseen osoittanut, että hänellä ei ole olennaisia siteitä Suomeen. Pohjoismainen verosopimus kuitenkin kieltää ns. kaksoisverotuksen. Lisätietoja pohjoismaisesta verosopimuksesta löydät yhteispohjoismaisesta veroportaalista.

Rajoitettu verovelvollisuus

Rajoitetusti verovelvolliset henkilöt ovat verovelvollisia ainoastaan Suomesta ansaitsemastaan tulosta. Rajoitetusti verovelvollisia ovat ulkomailla asuvat ulkomaan kansalaiset, jotka oleskelevat Suomessa alle kuusi kuukautta vuoden aikana ja sellaiset ulkomaille muuttaneet Suomen kansalaiset, joiden muuttovuodesta on kulunut kolme vuotta, tai jotka ovat sitä ennen osoittaneet, ettei heillä ole olennaisia siteitä Suomeen.

Erilaisia veroja

Ansiotulojen verotus

Ansiotuloja verotetaan Suomessa progressiivisesti, eli veroaste nousee tulojen tai muun verotettavan summan kasvaessa. Veronalaista ansiotuloa on mm. palkka, eläke ja tällaisen tulon sijaan saatu etuus tai korvaus.

Pääomatulojen verotus

Pääomatulon veroprosentti on aina 28. Pääomatuloja ovat omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen: esimerkiksi korkotulot, pörssiyhtiöistä saatu osinkotulo, vuokratulo, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, metsätalouden pääomatulo-osuus, maa-aineksesta saadut tulot ja luovutusvoitto.

Ulkomailta saatu tulo on Suomessa veronalaista silloinkin, kun varoja ei siirretä Suomeen.

Varallisuusvero

Suomessa ei määrätä veroa varallisuuden perusteella. Varallisuusverolaki kumottiin vuoden 2006 alussa.

Perintövero

Perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta on maksettava perintöveroa, jos perinnönjättäjä tai perinnön- tai testamentinsaaja asui kuolinhetkellä Suomessa. Perintöverotus toimitetaan peru­kirjan tai veroilmoituksen perusteella.

Perintöveroa maksetaan 20 000 euron tai sitä suuremmasta perintöosuudesta. Perintövero määräytyy perityn omaisuuden arvon ja sukulaisuussuhteen perustella.

Lisätietoa perintöverotuksesta Verohallinnon verkkosivuilta.

Lahjavero

Lahjaveroa maksetaan 4 000 euron suuruisesta tai suuremmasta lahjasta tai ennakkoperinnöstä.

Lahjansaaja tekee ja allekirjoittaa veroilmoituksen lahjasta tai ennakkoperinnöstä. Lahjaveroilmoituslomakkeen saa verotoimistosta tai Verohallinnon verkkosivuilta. Veroilmoitus on annettava lahjanantajan asuinpaikan verotoimistoon kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lahja on saatu. Jos lahjanantaja ei asu Suomessa, annetaan veroilmoitus Pääkaupunkiseudun verotoimistoon. Veroilmoituksen voi lähettää myös postitse.

Lahjaveroilmoitus on aina annettava, kun lahjan arvo on 4 000 euroa tai enemmän. Lahjaveroilmoitus on annettava myös silloin, jos on saanut samalta antajalta kolmen vuoden kuluessa muita lahjoja ja lahjojen yhteenlaskettu arvo nousee 4 000 euroon. Asunto-osakkeesta tai kiinteistöstä ei voi luovuttaa tietyn euromäärän (esim. 3 999,95 €) suuruista osaa, vaan luovutuksen on oltava määräosuus, esimerkiksi 1/4.

Lisätietoa ja ilmoituslomakkeen täyttöohjeet Verohallinnon lahjavero-ohjeesta .

Verokortti

Palkasta ennakkoon tehtävää veronpidätystä varten työntekijän tulee toimittaa työnantajalle verokortti. Jos korttia ei esitetä työnantajalle, tämä on yleensä velvollinen toimittamaan palkasta 60 % suuruisen ennakonpidätyksen.

Suomessa vakituisesti asuville lähetään verotoimistosta vuosittain uusi verokortti kotiin. Uuden verokortin tai sivutuloa varten sivutuloverokortin voi myös hankkia paikallisesta verotoimistosta, postitse verotoimistosta verohallinnon verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella, verohallinnon puhelinpalvelusta numerosta +358 20 697 000 tai verohallinnon verkkopalvelusta. Verkkopalvelussa asioimiseen tarvitset tunnistautumista varten joko suomalaisen pankin verkkopankkitunnukset tai sähköisen henkilökortin.

On tärkeää mainita verokorttia hankittaessa, jos olet muuttanut Suomeen kuluvan kalenterivuoden aikana.

Veroilmoitus

Jokaisen Suomessa asuvan, jolla on vuoden aikana ollut veronalaista tuloa, on annettava seuraavana vuonna veroilmoitus.

Pysyvästi ulkomailla asuva eli rajoitetusti verovelvollinen antaa Suomeen veroilmoituksen vain, jos hän on verovuoden aikana omistanut Suomessa kiinteistön tai osakehuoneiston tai on harjoittanut Suomessa elinkeinotoimintaa kiinteästä toimipaikasta. Veroilmoitus annetaan myös Suomesta saaduista eläkkeistä.

Verovelvolliset saavat postitse veroviranomaiselta esitäytetyn veroilmoituksen huhtikuussa. Lomakkeelle veroviranomainen on valmiiksi kerännyt suomalaisilta maksajilta tiedot palkoista, eläkkeistä, osingoista ym. Jos verovelvollinen toteaa, että lomakkeen tiedot ovat oikein eikä lisättävää ole, hänen ei tarvitse palauttaa veroilmoitusta. Jos korjattavaa on, hänen tulee palauttaa lomake toukokuun alussa.

Suomeen muuttanut ulkomaalainen ei yleensä vielä seuraavana vuonna voi saada esitäytettyä veroilmoitusta. Hänen on pyydettävä veroilmoituslomake verotoimistosta. Lomakkeen voi myös tulostaa verohallinnon verkkosivuilta. Lomake on täytettävä ja postitettava verotoimistoon toukokuun alussa.

Esitäytetyssä veroilmoituksessa ei yleensä ole ulkomailla ansaittuja tuloja. Tämä johtuu siitä, että asuinvaltiossa ulkomaiset vertailutiedot eivät vielä ole olleet  käytettävissä vaan ne saadaan verotusvuoden aikana vasta myöhemmin.

Veroilmoituslomakkeet ovat Suomessa joko suomeksi tai ruotsiksi. Palkansaajan veroilmoituslomake on myös englanniksi.

Muuttotilanteissa muuttovuodelta annetaan veroilmoitus sekä lähtömaahan että Suomeen. Samoin veroilmoitus annetaan Suomeen myös siltä vuodelta, jonka aikana verovelvollinen on muuttanut pois Suomesta.

Verotuksen erityistapauksia

Työnantaja muualta kuin Suomesta

Jos Suomessa työskentelevällä on ulkomainen työnantaja, on mahdollista, ettei työnantaja ole velvollinen toimittamaan palkasta ennakonpidätystä Suomeen. Tällöin tulee ottaa yhteys verotoimistoon, jossa työntekijälle määritetään ennakkovero.

Pohjoismaihin lähetettävät työntekijät

Jos asuinvaltiostasi oleva työnantajasi lähettää sinut työskentelemään toiseen Pohjoismaahan, työnantajan tai sinun itsesi  on asuinvaltiossa annettava veroviranomaiselle työskentelystä ilmoitus. Ilmoitus annetaan joko lomakkeella NT1 tai lomakkeella NT2, jotka saat Verohallinnolta. Näin varmistetaan se, että ennakonpidätys tapahtuu oikeassa valtiossa. Lomaketta NT1 käytetään, jos sinua kuuluu verottaa yksinomaan asuinvaltiossa. Näin on yleensä,  jos oleskelet toisessa maassa enintään 183 päivää perättäisten 12 kuukauden aikana.  Lomaketta NT 2 puolestaan käytetään, jos sinua kuuluu verottaa työntekovaltiossa. Näin on, jos oleskelet työntekovaltiossa yli 183 pv tai työnantajallasi on työntekovaltiossa kiinteä toimipaikka tai jos (joissain maissa) olet vuokrattu työntekijä.

Joissain tilanteissa veroviranomaiset voivat Pohjoismaisen ns. TREKK-sopimuksen perusteella siirtää ennakonpidätysvarat toiseen Pohjoismaahan. Tämä on mahdollista, jos palkka kuuluu verottaa muussa Pohjoismaassa kuin missä ennakonpidätys on toimitettu. Siirretty määrä katsotaan aina maksetuksi oikeaan aikaan siinä maassa, jonne se on siirretty ja jossa verotus tapahtuu. Jos siirretty rahamäärä on pienempi kuin verotusvaltiossa määrättävää vero, joudut itse maksamaan puuttuvan määrän korkoineen ym. viivästysseuraamuksineen.

Rajatyöntekijät

Jos henkilö asuu toisessa maassa ja työskentelee toisessa maassa, maksaa hän lähdeveronsa yleensä työskentelymaahan (poikkeuksen muodostavat Suomen ja Ruotsin väliseen maarajaan rajoittuvissa kunnissa työskentelevät ja asuvat). Suomessa rajoitetusti verovelvolliset maksavat lähdeveron (35%) ansiotuloistaan Suomeen. Maksaja saa ennen veron perimistä tehdä rahapalkan ja luontoisetujen yhteismäärästä lähdeverovähennyksen, jos vähennyksestä on maininta lähdeverokortissa. Vähennys on 510 €/kk, tai, jos palkka kertyy kuukautta lyhyemmältä ajalta, 17 €/pv. Ruotsissa työskentelevät maksavat SINK-veron (25%) Ruotsiin.

Rajakunnissa asuvat ja työskentelevät

Mikäli henkilö asuu Suomen ja Ruotsin väliseen maarajaan rajoittuvassa kunnassa ja työskentelee samaan maarajaan rajoittuvassa kunnassa toisen valtion puolella, verotetaan häntä palkkatuloista omassa asuinkunnassaan. Henkilön tulee lisäksi oleskella säännöllisesti, vähintään 2 päivää viikossa, kotivaltiossa sijaitsevassa vakituisessa asunnossaan.

Rajakunniksi lasketaan Suomen puolella Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio ja Enontekiö sekä Ruotsin puolella Haaparanta, Övertorneå, Pajala ja Kiiruna.

Lisätietoja saa verottajalta ja pohjoismaisesta veroportaalista.