Tehdyt toimenpiteet

Faktoja

Siviilisääty
Pohjoismaissa on tätä nykyä (2010) paljon enemmän naimattomia kuin vuonna 1962. Eronneiden määrä väestöstä taas on kasvanut vuoden 1962 noin kolmesta prosentista 11 prosenttiin.
Elävänä syntyneet
Äidit ovat huomattavasti aiempaa vanhempia, sillä pääosa lapsista syntyy nyt 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Kuusikymmentäluvun alussa suurin osa synnyttäjistä oli 20–24-vuotiaita.
Lapsikuolleisuus
Kuten arvata saattaa, lapsikuolleisuus on vähentynyt huomattavasti 1960-luvun alun jälkeen. Vuonna 1961 lapsikuolleisuuden vaihteluväli oli Pohjoismaissa 15,8–21,7 kuollutta lasta tuhatta elävänä syntynyttä kohden. Vuonna 2010 vaihteluväli oli 2,2–3,4.
Väestöennuste
Vuonna 1966 tehdyssä ennusteessa yliarvioitiin Pohjoismaiden väestön kasvaminen vuoteen 1980 mennessä. Ennusteen mukaan viidessä Pohjoismaassa olisi vuonna 1980 yhteensä 23,3 miljoonaa ihmistä. Näin ei tapahtunut, sillä maiden yhteenlaskettu väkiluku oli vuonna 1980 "vain" 22,3 miljoonaa.
Maahanmuutto
Vuonna 1961 Pohjoismaihin muutettiin lähinnä muista Pohjoismaista. Nykyisin (2010) pääosa maahanmuuttajista tulee muualta Euroopasta. Eniten kasvua on ollut Aasiasta tulevien maahanmuuttajien määrässä. Aasialaisten maahanmuuttajien osuus on kasvanut 1 prosentista 21 prosenttiin.
Eliniänodote
Pohjoismaalaisten naisten ja miesten odotettavissa oleva elinikä on noussut 1960-luvun alun jälkeen. Miesten eliniänodote nousi keskimäärin 4,3 vuotta vuosina 1961–2010. Naisten vastaava luku on vieläkin suurempi: keskimäärin 8,9 vuotta. Eniten naisten ja miesten elinikä on noussut Suomessa.
Alkoholijuomien myynti
Alkoholijuomien myynti on kasvanut tuntuvasti 1960-luvun alusta tähän päivään. Monissa maissa se on yli kaksin- tai jopa kolminkertaistunut. Suomessa ja Islannissa alkoholijuomien myynti on yli viisinkertaistunut.
Syöpäkuolemat
Syöpäkuolemat ovat nykyisin huomattavasti yleisempiä kuin 1960-luvun alussa. Pohjoismaissa syöpäkuolemia tapahtuu eniten Tanskassa ja vähiten Islannissa.
Itsemurhat
Miesten itsemurhat ovat vähentyneet kolmessa Pohjoismaassa, kun taas Norjassa ja Islannissa ne ovat lisääntyneet. Naisten itsemurhat ovat vähentyneet vain Ruotsissa ja Tanskassa. Eniten naisten ja miesten itsemurhat ovat vähentyneet Tanskassa: miesten vähän yli 30 prosenttia ja naisten lähes 60 prosenttia.
Abortit
Aborttien määrä on kasvanut 1960-luvun alusta lähinnä siksi, että raskaudenkeskeytykset ovat olleet laillisia kaikissa Pohjoismaissa 1970-luvun puolivälistä lähtien. Pohjoismaiden suurimmat aborttiluvut ovat Ruotsissa. Siellä tehdään lähes kaksi kertaa enemmän abortteja kuin Suomessa, missä aborttiluvut ovat pienimmät.
Terveydenhuoltohenkilöstö
Pohjoismaiden välillä on yhä huomattavia eroja terveydenhuoltohenkilöstön määrässä. Henkilöstömäärä on silti kasvanut kaikissa Pohjoismaissa 1960-luvun alkuun verrattuna. Useimmissa Pohjoismaissa lääkärien määrä 100 000:ta asukasta kohden on yli kolminkertaistunut. Hammaslääkärien määrän kasvu ei sen sijaan ole yhtä merkittävä.
Asunnot
Enemmän kuin kolme huonetta ja keittiön sisältävien asuntojen osuus asuntojen kokonaismäärästä on kasvoi Pohjoismaissa vuosina 1960–2010 yhteensä 19 prosentista 45 prosenttiin. Eniten isoja asuntoja on Norjassa ja vähiten Suomessa.
Korkeakouluopiskelijat
Korkeakouluopiskelijoiden määrä kasvoi Pohjoismaissa huomattavasti vuosina 1960–2010. Vuonna 1960 opiskelijoita oli noin 90 000, mutta vuonna 2010 jo lähes 1,2 miljoonaa. Opintojen painopiste on siirtynyt humanistisesta ja taidealan koulutuksesta kaupalliseen ja yhteiskuntatieteelliseen koulutukseen. Vuonna 1960 kaikki koulutusalat olivat miesvaltaisia lukuun ottamatta kasvatustieteellistä ja opettajankoulutusta sekä humanistista ja taidealan koulutusta. Vuonna 2010 miesopiskelijat olivat enemmistönä vain luonnontieteellisessä ja tekniikan koulutuksessa. Yhteensä 58 prosenttia korkeakouluopiskelijoista oli naisia vuonna 2010.