Tehdyt toimenpiteet

Tilastoja vuosilta 1962–2012

Tunnuslukuja, jotka valottavat ainutlaatuisesti Pohjoismaiden kehitystä 50 vuoden aikana
Siviilisääty
Pohjoismaissa on tätä nykyä (2010) paljon enemmän naimattomia kuin vuonna 1962. Eronneiden määrä väestöstä taas on kasvanut vuoden 1962 noin kolmesta prosentista 11 prosenttiin.
Elävänä syntyneet
Äidit ovat huomattavasti aiempaa vanhempia, sillä pääosa lapsista syntyy nyt 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Kuusikymmentäluvun alussa suurin osa synnyttäjistä oli 20–24-vuotiaita.
Lapsikuolleisuus
Kuten arvata saattaa, lapsikuolleisuus on vähentynyt huomattavasti 1960-luvun alun jälkeen. Vuonna 1961 lapsikuolleisuuden vaihteluväli oli Pohjoismaissa 15,8–21,7 kuollutta lasta tuhatta elävänä syntynyttä kohden. Vuonna 2010 vaihteluväli oli 2,2–3,4.
Väestöennuste
Vuonna 1966 tehdyssä ennusteessa yliarvioitiin Pohjoismaiden väestön kasvaminen vuoteen 1980 mennessä. Ennusteen mukaan viidessä Pohjoismaassa olisi vuonna 1980 yhteensä 23,3 miljoonaa ihmistä. Näin ei tapahtunut, sillä maiden yhteenlaskettu väkiluku oli vuonna 1980 "vain" 22,3 miljoonaa.
Maahanmuutto
Vuonna 1961 Pohjoismaihin muutettiin lähinnä muista Pohjoismaista. Nykyisin (2010) pääosa maahanmuuttajista tulee muualta Euroopasta. Eniten kasvua on ollut Aasiasta tulevien maahanmuuttajien määrässä. Aasialaisten maahanmuuttajien osuus on kasvanut 1 prosentista 21 prosenttiin.
Eliniänodote
Pohjoismaalaisten naisten ja miesten odotettavissa oleva elinikä on noussut 1960-luvun alun jälkeen. Miesten eliniänodote nousi keskimäärin 4,3 vuotta vuosina 1961–2010. Naisten vastaava luku on vieläkin suurempi: keskimäärin 8,9 vuotta. Eniten naisten ja miesten elinikä on noussut Suomessa.
Alkoholijuomien myynti
Alkoholijuomien myynti on kasvanut tuntuvasti 1960-luvun alusta tähän päivään. Monissa maissa se on yli kaksin- tai jopa kolminkertaistunut. Suomessa ja Islannissa alkoholijuomien myynti on yli viisinkertaistunut.
Syöpäkuolemat
Syöpäkuolemat ovat nykyisin huomattavasti yleisempiä kuin 1960-luvun alussa. Pohjoismaissa syöpäkuolemia tapahtuu eniten Tanskassa ja vähiten Islannissa.
Itsemurhat
Miesten itsemurhat ovat vähentyneet kolmessa Pohjoismaassa, kun taas Norjassa ja Islannissa ne ovat lisääntyneet. Naisten itsemurhat ovat vähentyneet vain Ruotsissa ja Tanskassa. Eniten naisten ja miesten itsemurhat ovat vähentyneet Tanskassa: miesten vähän yli 30 prosenttia ja naisten lähes 60 prosenttia.
Abortit
Aborttien määrä on kasvanut 1960-luvun alusta lähinnä siksi, että raskaudenkeskeytykset ovat olleet laillisia kaikissa Pohjoismaissa 1970-luvun puolivälistä lähtien. Pohjoismaiden suurimmat aborttiluvut ovat Ruotsissa. Siellä tehdään lähes kaksi kertaa enemmän abortteja kuin Suomessa, missä aborttiluvut ovat pienimmät.
Terveydenhuoltohenkilöstö
Pohjoismaiden välillä on yhä huomattavia eroja terveydenhuoltohenkilöstön määrässä. Henkilöstömäärä on silti kasvanut kaikissa Pohjoismaissa 1960-luvun alkuun verrattuna. Useimmissa Pohjoismaissa lääkärien määrä 100 000:ta asukasta kohden on yli kolminkertaistunut. Hammaslääkärien määrän kasvu ei sen sijaan ole yhtä merkittävä.
Asunnot
Enemmän kuin kolme huonetta ja keittiön sisältävien asuntojen osuus asuntojen kokonaismäärästä on kasvoi Pohjoismaissa vuosina 1960–2010 yhteensä 19 prosentista 45 prosenttiin. Eniten isoja asuntoja on Norjassa ja vähiten Suomessa.
Korkeakouluopiskelijat
Korkeakouluopiskelijoiden määrä kasvoi Pohjoismaissa huomattavasti vuosina 1960–2010. Vuonna 1960 opiskelijoita oli noin 90 000, mutta vuonna 2010 jo lähes 1,2 miljoonaa. Opintojen painopiste on siirtynyt humanistisesta ja taidealan koulutuksesta kaupalliseen ja yhteiskuntatieteelliseen koulutukseen. Vuonna 1960 kaikki koulutusalat olivat miesvaltaisia lukuun ottamatta kasvatustieteellistä ja opettajankoulutusta sekä humanistista ja taidealan koulutusta. Vuonna 2010 miesopiskelijat olivat enemmistönä vain luonnontieteellisessä ja tekniikan koulutuksessa. Yhteensä 58 prosenttia korkeakouluopiskelijoista oli naisia vuonna 2010.
Työttömyys
Pohjoismaiden työttömyysluvut olivat 1960-luvun alussa varsin pienet vuoteen 2010 verrattuna: 1,4–4,3 prosenttia työvoimasta. Vuonna 2010 työttömien osuus työvoimasta vaihteli 3,7:stä 8,5 prosenttiin.
Elokuvateatterit
Pohjoismaissa oli 1960-luvun alussa yli 4 000 elokuvateatteria, mutta vuonna 2010 niitä oli enää 1 000. Elokuvateatterien määrä 100 000:ta pohjoismaalaista kohden on siis vähentynyt viidesosaan 1960-luvun alusta lähtien. Pääsyynä on elokuvateatterien määrän väheneminen; väestönkasvu selittää muutosta vain pieneltä osin.
Yksityinen ja julkinen kulutus
Yksityisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta (BKT) pieneni vuosina 1960–2010. Julkisen kulutuksen osuus taas kasvoi. Eniten yksityinen kulutus pieneni Norjassa, missä sen BKT-osuus putosi noin 59 prosentista 41 prosenttiin. Julkinen kulutus taas kasvoi eniten Islannissa ja Tanskassa – lähes 17 prosenttia.
Verot
Verojen osuus Pohjoismaiden bruttokansantuotteesta (BKT) on kasvanut huomattavasti 50 viime vuoden aikana. Kuusikymmentäluvun alussa osuus oli 20–30 prosenttia BKT:stä, kun se vuonna 2010 oli 36–48 prosenttia. Suurin verojen BKT-osuus oli vuonna 1960 Ruotsissa ja vuonna 2010 Tanskassa. Tanskassa BKT-osuus on kasvanut 21:stä 48 prosenttiin.
Elintarvikkeiden kulutus
Peruselintarvikkeiden, kuten jauhojen, viljatuotteiden, sokerin ja perunoiden, kulutus on vähentynyt kaikissa Pohjoismaissa 50 viime vuoden aikana. Pohjoismaalaisten keskimääräinen perunankulutus on pienentynyt 80 kilosta vain 54 kiloon henkeä kohden vuodessa. Lihankulutus taas on keskimäärin 80 kiloa henkeä kohden vuodessa, kun se vuonna 1960 oli vain 61 kiloa.
Yksityinen kulutus
Pohjoismaalaiset käyttivät vuonna 2009 suurimman osan rahoistaan asumiseen. Vuonna 1961 pääosa rahoista, noin neljäsosa, kului ruokaan. Vuonna 2009 ruoan osuus oli pienentynyt lähes kymmenesosaan. Asumisen osuus taas on mennyt lähes vastakkaiseen suuntaan: 10 prosentista lähes 25 prosenttiin. Pohjoismaiden välillä on kuitenkin maakohtaisia eroja.
Autot
Viidessä Pohjoismaassa oli vuonna 1960 yhteensä noin kaksi miljoonaa autoa. Vuonna 2011 määrä lähenteli 12:ta miljoonaa. Kahta asukasta kohden on siis noin yksi auto. Eniten autoja on Islannissa: 641 autoa tuhatta asukasta kohden. Vähiten autoja oli vuonna 1960 Suomessa: vain 83 autoa tuhatta asukasta kohden. Vuonna 2011 autoja oli vähiten Tanskassa, eli "vain" 389 autoa tuhatta asukasta kohden.
Työllisyys aloittain
Vuonna 1950 lähes kolmasosa työvoimasta työskenteli maa-, metsä- tai kalataloudessa. Nyt osuus on supistunut vain 2,6 prosenttiin. Pudotus on ollut suurin Suomessa, missä alkutuotanto työllisti lähes puolet väestöstä vuonna 1950. Nyt alkutuotannossa työskentelevien osuus on vain vähän yli 4 prosenttia. Eniten työllisyys on lisääntynyt julkisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa: 17 prosentista 46 prosenttiin.

Ota yhteyttä.

Marita Hoydal
Puhelin: 29692915
Sähköposti: