Tehdyt toimenpiteet

Kielet

Kieliyhteys on yksi pohjoismaista yhteistyötä koossa pitävistä voimista. Ruotsi, norja ja tanska ovat niin läheisiä sukukieliä, että jos hallitsee yhden niistä, kahta muutakin voi oppia ymmärtämään varsin pienellä ponnistelulla.

Lähes 80 prosentilla Pohjoismaiden väestöstä on äidinkielenään ruotsi, norja tai tanska. Tästä on luonnollisesti etua monissa yhteyksissä, mutta samalla on tärkeää muistaa, että Pohjoismaissa on suuri kielellinen kirjo.

Noin 20 prosenttia pohjoismaalaisista puhuu suomea, ja lisäksi puhutaan useita vähemmistökieliä.

Kielikunnat

Valtaosa Pohjoismaiden kielistä kuuluu kolmeen kielikuntaan:

Indoeurooppalaisen kielikunnan pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluvat ruotsi, norja, tanska, islanti ja fääri. Kielet ovat kehittyneet pohjoismaisesta kantakielestä, mutta ne ovat eriytyneet toisistaan viimeksi kuluneiden 1 000 vuoden aikana. Ruotsin-, norjan- ja tanskankieliset pystyvät kuitenkin yhä ymmärtämään toisiaan suuressa määrin.

Uralilaisen kielikunnan suomalais-saamelaisen ryhmän puhutuin kieli on Pohjoismaissa suomi. Täällä puhutaan kuitenkin myös muita kyseisen ryhmän kieliä, joista mainittakoon Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja -Norjan saamelaiskielet. Suomessa puhutaan lisäksi vähäisessä määrin karjalaa, Norjassa kveeniä ja Ruotsissa meänkieltä.

Eskimo-aleuttilaisen kielikunnan inuittikielten ryhmään kuuluu Grönlannissa puhuttava grönlanti eli kalaallisut. Samaan ryhmään kuuluu useita Pohjois-Kanadassa ja Alaskassa puhuttavia kieliä.

Lue lisää Pohjoismaiden kielistä teoksesta "Nordens sprog med rødder og fødder".

Eri maiden kielet

Tanska

Tanskan virallinen kieli on tanska. Saksaa puhuu Etelä-Jyllannissa (Pohjois-Schleswigissä) asuva vähemmistö. Saksalaisvähemmistön kulttuuriset ja kielelliset oikeudet on turvattu vuonna 1955 annetuissa Kööpenhaminan-Bonnin-julkilausumissa. Julkilausumat turvaavat vastaavasti Etelä-Schleswigin tanskalaisvähemmistön oikeudet.

Suomi

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Ruotsi on äidinkielenä noin kuudella prosentilla suomalaisista. Suurin osa suomenruotsalaisista asuu Suomen etelä- ja länsirannikolla.

Ruotsi on ainoa virallinen kieli kolmessa kunnassa: Korsnäsissä, Närpiössä ja Luodossa. Saamella on virallisen kielen asema neljässä kunnassa: Enontekiöllä, Inarissa, Utsjoella ja Pohjois-Sodankylässä.

Saamelaisilla, romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus säilyttää ja kehittää omaan kieltään ja kulttuuriaan. Oikeus viittomakielen käyttämiseen on vahvistettu Suomen kielilaissa.

Islanti

Islanti on länsiskandinaavinen kieli, mutta siinä on lisäksi melko paljon kelttiläistä alkuperää olevia sanoja.

Suurin osa muinaisislannin sanastosta ja taivutusjärjestelmästä on säilynyt nykykielessä, joten islantilaisten on varsin helppo lukea vanhoja tekstejä, ainakin saagoja.

Islantilaiset ovat olleet jo kauan tietoisia oman kielen säilyttämisen ja huollon tärkeydestä, koska kielellä on erityinen historia ja koska se tarjoaa väylän erittäin omaleimaiseen kirjallisuuteen.

Islannin kielipolitiikalle on tunnusomaista useimpien vierassanojen, kuten "computer" ja "telefon", karttaminen. Ne tavataankin korvata islantilaisilla uudissanoilla, kuten "tölva" ja "sími".

Islannin kielilautakunta panostaa siihen, että Islantia voidaan käyttää kaikilla yhteiskunnan aloilla, vaikka englannin ylivalta kasvaakin koko ajan kansainvälisissä yhteyksissä.

Norja

Norjassa on useita virallisia kieliä, mutta virallisuuden aste vaihtelee. Kielet ovat norja (kaksi kielimuotoa: kirjanorja eli bokmål ja uusnorja eli nynorsk), saame (kolme kirjakieltä: pohjoissaame, luulajansaame ja eteläsaame), kveeni, romanikieli, norjalaisromani (tataarien puhuma romani) ja norjalainen viittomakieli.

Saame on virallinen kieli seuraavissa kunnissa: Kautokeino, Kaarasjoki, Kaavuono, Uuniemi, Porsanki, Teno, Tysfjord ja Snåsa.

Norjan kielipolitiikasta voi lukea lisää Norjan kulttuuri- ja kirkkoministeriön suosituksesta "Mål og meining".

Ruotsi

Ruotsin kielilain mukaan ruotsi on maan pääkieli ja yhteiskunnan yhteinen kieli. Virallisia vähemmistökieliä on kuusi: suomi, meänkieli, saame, jiddiš, romanikieli ja ruotsalainen viittomakieli.

Färsaaret

Färsaarten pääkieli on fääri. Itsehallintolain mukaan oppilaille on annettava kunnollista tanskan opetusta ja tanskaa tulee voida käyttää virallisissa yhteyksissä.

Grönlanti

Grönlannin virallinen kieli on grönlanti. Vuoden 2009 Grönlannin itsehallintolaissa ei vaadita tanskan opettamista tai sitä, että tanskaa tulisi voida käyttää virallisissa yhteyksissä. Grönlannin itsehallintoviranomaiset tarjoavat kuitenkin virallista tietoa myös tanskaksi.

Ahvenanmaa

Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan maakunta on ruotsinkielinen. Suomen kansalaisella on silti omassa asiassaan oikeus käyttää suomea maakunnan tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa.

Pohjoismaiden muut kielet

Puhuttujen kielten lisäksi Pohjoismaissa käytetään kansallisia viittomakieliä. Islantilainen viittomakieli on johdettu tanskalaisesta, kun taas suomalainen viittomakieli on kehitetty ruotsalaisen pohjalta.

Näiden lisäksi useimmissa Pohjoismaissa puhutaan monia maahanmuuttajakieliä.

Pohjoismaiden kielet maailmalla

Tanskaa puhuu Saksan Schleswig-Holsteinissa asuva tanskalaisvähemmistö, ja tanskalla on osavaltiossa vähemmistökielen asema.

Suomea puhutaan luoteisvenäläisessä Karjalan tasavallassa. Noin kaksi prosenttia väestöstä on suomalaisia, ja tasavallan virallinen sivusto tarjoaa tietoa myös suomeksi.

Pohjoismaiden kieliä käytetään vaihtelevasti maahanmuuttajakielinä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Kielillä ei kuitenkaan ole virallista asemaa, joten niiden käyttäjämäärää on vaikea arvioida.

Skandinaavista nornin kieltä puhuttiin keskiajalla sekä Pohjois-Skotlannin Caithnessissa että Orkney- ja Shetlandinsaarilla. Kieli oli läheistä sukua fäärille, mutta se on säilynyt huonosti jälkipolville. Kieli kuoli sukupuuttoon noin vuonna 1800, mutta siitä on jäänyt moniin Pohjois-Skotlannin murteisiin sanoja ja sanontoja.

Suomi, ruotsi ja tanska ovat Euroopan unionin virallisia kieliä.

Pohjoismaiden kielet pohjoismaisessa yhteistyössä

Virallisen pohjoismaisen yhteistyön työkielet ovat ruotsi, norja ja tanska. Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kokouksissa tulkataan tarvittaessa ruotsista, norjasta tai tanskasta suomeen ja islantiin sekä toisinpäin, mutta ei kuitenkaan ruotsin, norjan ja tanskan välillä.

Pohjoismaat ovat solmineet monia sopimuksia pohjoismaisesta kieliyhteistyöstä.

Ota yhteyttä.

Marita Hoydal
Puhelin: 0045 29692915
Sähköposti: