Tehdyt toimenpiteet

Luonto ja ympäristö

Pohjoismaissa on paljon koskematonta luontoa, puhdista vettä ja raitista ilmaa. Ympäristöstä on kuitenkin pidettävä hyvää huolta, jotta siitä olisi iloa myös tuleville sukupolville. Luonto- ja ympäristöasioihin liittyvällä yhteistyöllä on Pohjoismaissa pitkät perinteet.

Yhteistyössä on jo saavutettu kosolti hyviä tuloksia, mutta globalisoituvassa maailmassa tämä ei riitä. Kyse ei nimittäin ole vain Pohjoismaista, vaan mitä suurimmassa määrin myös lähialueiden, Arktiksen, EU:n ja muun maailman ympäristöstä.

Pohjoismaiden ympäristöyhteistyö ulottuu ympäristö- ja terveysasioista muun muassa meriympäristöön, luonnon virkistyskäyttöön ja kestävään kehitykseen. Perusajatuksena on kokonaisvaltaisuus, eli ympäristökysymysten mieltäminen osaksi suurempaa kokonaisuutta. Haitallisten aineiden vaikutuksia tulisi esimerkiksi tarkastella paitsi kansanterveyden myös luonnon näkökulmasta.

Ympäristö ja terveys

Kemikaalit ja päästöt vaarantavat ympäristön lisäksi myös terveytemme. Pohjoismaisen kemikaaliyhteistyön kunnianhimoisena tavoitteena onkin se, että markkinoilla olevissa tuotteissa tai tuotannosta syntyvissä päästöissä ei saa enää vuonna 2020 olla ympäristölle ja terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää muun muassa lisää tietoa kaikista nykyisin käytettävistä kemikaaleista, joten kehitteillä on entistä parempia tietokantoja ja menetelmiä vaarallisten aineiden kartoittamiseksi. Tuloksia on määrä hyödyntää sekä Pohjoismaissa että EU:n ja YK:n kaltaisilla kansainvälisillä foorumeilla.

Hengitysilman saastepitoisuudet eivät myöskään saa ylittää terveydelle ja ympäristölle vahingollista tasoa. Tämä taas edellyttää sitä, että teollisuus, suurkaupungit ja liikennesektori vähentävät haitallisia hiukkaspäästöjään. Pohjoismaat tekevät kansainvälisiä sopimuksia ja EU-direktiivejä koskevia aloitteita, jotta päästöjen raja-arvoja saataisiin tiukennettua pohjoismaisiin oloihin sopiviksi.

Suurin osa lienee samaa mieltä siitä, että luonnon virkistyskäytöllä ja liikunnalla on hyviä terveysvaikutuksia. Nyt asiasta hankitaan myös tutkimusnäyttöä. Pohjoismaat panostavat erityisesti uusiin tutkimuksiin, jotka koskevat lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta sekä sen vaikutusta oppimiskykyyn ja motoriikkaan.

Pohjoismaat jatkavat myös Arktiksen luonnon ja ympäristön suojelutyötä. Ne aikovat laatia toimenpidestrategian, joka keskittyy elohopeaan, ilmastoon ja niin sanottuihin POP-yhdisteisiin, eli pysyviin orgaanisiin ympäristömyrkkyihin.

Arktisen neuvoston [en] vuonna 2004 julkistamassa laajassa ACIA-raportissa todetaan, että ilmastonmuutoksen seuraukset ovat mitä todennäköisimmin erityisen haitallisia Arktiksella. Vaikutukset kohdistuvat paitsi ympäristöön ja eläimistöön myös terveyteen, rakennuksiin, teihin ja muuhun infrastruktuuriin. Arktiksen ilmasto muuttuu muun maailman ilmastoa nopeammin. Arktiksen vuotuinen keskilämpötila on noussut viime vuosikymmenten aikana noin kaksi kertaa enemmän kuin alemmilla leveysasteilla, ja jäätiköt sekä merijää sulavat odotettua nopeammin. Merijään väheneminen kasvattaa rantoihin iskeytyviä aaltoja, mikä taas lisää eroosiota. Ilmastonmuutos aiheuttaa myös suuria taloudellisia ja kulttuurisia muutoksia alkuperäiskansoille. Niinpä Pohjoismaiden hallitukset aikovat tutkia näitä seurauksia tarkkaan Barentsin neuvoston ja Arktisen neuvoston kanssa.

Meriympäristö

Pohjoismaita ympäröivät valtavat merialueet – Pohjoiselta jäämereltä Itämerelle, Pohjanmerelle ja Pohjois-Atlantille. Kaikki Pohjoismaat ovat tavalla tai toisella riippuvaisia merestä, joten meren elinvoimaisuuden vaaliminen ja suojeleminen on niille erittäin tärkeää.

Pohjoismaiden tavoitteena on varmistaa meren elävien luonnonvarojen kestävä hoito sekä torjua mahdollisimman hyvin meriekosysteemejä vahingoittavia vieraslajeja. Maat pyrkivät aktiivisesti lopettamaan ympäristölle vaarallisten aineiden päästöt mereen sekä rajoittamaan merenkulun ympäristövaikutuksia. Itämeressä taas pyritään vähentämään typen ja fosforin määrää, jotta happikadosta johtuvaa levien liiallista kasvua saataisiin rajoitettua.

Meriympäristötyötä tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa EU:n ja YK:n kaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, ja työhön sisältyy kansainvälisiin merisopimuksiin liittyvien aloitteiden teko.

Luonnon- ja kulttuuriympäristöt Pohjoismaiden voimavarana

Pohjoismaissa on nykyisin yli sata kansallispuistoa, joissa vallitsevat luonnon lait. Kävijöiden onkin liikuttava niissä erityisen varovasti, jotta luonto ei vahingoittuisi. Tanska sai ensimmäisen kansallispuistonsa vuonna 2008 Jyllannin luoteisrannikolle, ja lisää on tulossa.

Kansallispuistot ovat silti vain pieni osa Pohjoismaiden suurista luonnonalueista. Huomattavasti nykyistä useampi alue tulisi suojella, säilyttää ja mahdollisesti ennallistaa, jotta luonnon monimuotoisuus olisi taattu myös tulevaisuudessa. Nykykehitys on kuitenkin kielteinen, sillä lajeja, kantoja ja niiden elinympäristöjä häviää. Niinpä Pohjoismaiden hallitukset tekevät yhteistyötä hankkiakseen tietoa uhanalaisista lajeista sekä kuningasravun kaltaisista uusista, aggressiivisesti leviävistä tulokaslajeista. Kiirettä pitää, sillä tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen viimeistään vuonna 2010.

Jokamiehenoikeuden tulee koskea myös pääsyä luonnon- ja kulttuuriympäristöihin, jotka sijaitsevat kaupungeissa ja niiden läheisyydessä. Paikallisyhteisöissä olevien luonnonalueiden suojelun hyödyllisyydestä aiotaan hankkia tutkimusnäyttöä, ja Pohjoismaat priorisoivat lisäksi paikallista kehitystä tukevan kestävän matkailun edistämistä.

Kestävä tuotanto ja kulutus

Pohjoismaat haluavat olla edelläkävijäalue kehitettäessä luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävää ja puhdasta tuotantoa sekä kestävää kulutusta. Tavaroiden ja palveluiden koko elinkaaren aina tuotannosta jätteeksi pitää olla sellainen, että ympäristö ja terveys eivät vahingoitu.

Nykyaikainen matkapuhelin ei saastuta kovinkaan paljon, vaikka sen heittäisi suoraan roskikseen uuteen vaihdettaessa. Yhden matkapuhelimen tuotannosta syntyy kuitenkin 75 kiloa jätettä, eli kun puhelimen käyttöikä on keskimäärin 1,5 vuotta, tuotannosta syntyy vuosittain miljoonia tonnia jätettä. Puhelinvalmistajat panostavatkin nyt vahvasti kierrätykseen ja tuotantohukan uudelleenkäyttöön, koska kierrätyksen on todettu kannattavan. "Waste is money" on tunnuslauseena tällä teollisuudenalalla, joka on kasvanut erityisen suureksi Suomessa ja Ruotsissa.

Puhelinesimerkki on vain yksi monista toimenpiteistä, joiden avulla Pohjoismaat pyrkivät vahvistamaan kestävää kulutusta. Toinen esimerkki on julkisella ja yksityisellä sektorilla tehtävä työ, joka liittyy ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen hankinnoissa. Pohjoismaat jatkavat niin ikään yhteispohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin tukemista ja kehittämistä.

Pohjoismaiden hallitukset pyrkivät täyttämään ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen pitkän aikavälin tavoitteet. Niiden mukaan ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä tulisi vakiinnuttaa tasolle, joka voisi estää ihmisen aiheuttamat haittavaikutukset maapallon ilmastoon. Pohjoismaat tähtäävät tässä laaja-alaiseen ja mahdollisimman monikansalliseen yhteistyöhön varsinkin Itämeren alueen maiden ja Venäjän kanssa.

Valokuvaaja
Johannes Jansson/norden.org

Ota yhteyttä.

Marita Hoydal
Puhelin: 0045 29692915
Sähköposti: