Tehdyt toimenpiteet

Sosiaalipolitiikka ja hyvinvointi

Pohjoismaista hyvinvointia pidetään usein kansainvälisenä esikuvana. Maailmassa on vain harvoja maita, joissa kansalaisilla on yhtä hyvä ja kehittynyt turvaverkko kuin täällä. Pohjoismaisten yhteiskuntien kantavana ajatuksena on yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille. Käytännössä tämä on johtanut järjestelmiin, joilla pyritetään tasoittamaan väestön tuloeroja.

Valokuvaaja
Karen Beate Nøsterud - norden.org

Historiallisesti katsottuna pohjoismaista mallia edelsivät laajoissa kansankerroksissa tapahtuneet muutokset, kuten uskonpuhdistus, kansanliikkeet ja työväenliike. Itse malli ja pohjoismainen hyvinvointivaltio luotiin kuitenkin vasta maailmansotia seuranneella jälleenrakennuskaudella. Malli voidaan kiteyttää siten, että se luo terveen julkisen talouden avulla edellytykset korkealle ja tasaiselle elintasolle ja edistää hyvinvoinnin tasapuolista jakautumista väestössä.

Pohjoismaiden kaltaisissa pienissä ja järjestötoimintaan uskovissa yhteiskunnissa oli helppo luoda matalia hierarkioita sekä edellyttää hyvinvointivaltiota rakennettaessa avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja ilmaisunvapautta. Avoimuus on synnyttänyt maailman mittakaavassa ainutlaatuisen luottamuksen, joka kohdistuu muihin ihmisiin ja viranomaisiin ja jonka turvin ihmiset maksavat varsin korkeita veroja rahoittaakseen hyvinvoinnin. Hyvinvointietuuksia ei kuitenkaan jaeta sen perusteella, kuinka paljon itse kukin on maksanut veroja, vaan elämäntilanteesta syntyvän tarpeen mukaan.

Pohjoismainen malli tänään

Pohjoismaisen mallin tunnusmerkkinä on julkinen sektori, joka tuottaa kansalaisille hyvinvointipalveluita ja sosiaalisen turvaverkon. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa vanhempainetuuksia ja -vapaita, pääsääntöisesti maksuttomia terveyspalveluita ja sairaalajaksoja sekä sitä, että yhteiskunta huolehtii sairaista, työttömistä ja vanhuksista. Mallin arvopohjan muodostavat inhimillisyys, suvaitsevaisuus ja usko kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuteen.

Pohjoismaisen hyvinvoinnin perusajatuksena on ”hyvää kansanterveyttä kaikille”. Sen ansiosta olemme esimerkiksi onnistuneet torjumaan infektiosairauksia rokotuksilla ja päässeet pitkälle elämäntapasairauksien ehkäisemisessä alkoholipolitiikan ja tupakointikieltojen avulla.

Pohjoismaille tunnusomainen taloudellinen tasa-arvo taas auttaa luomaan turvallisia yhteiskuntia ja näkyy myös kovina faktoina, kuten parempana terveytenä ja pidempänä elinajanodotteena.

Malliin kohdistuvat haasteet

Hyvinvointivaltion perusajatuksena on, että kansalaisilla on oikeus julkisiin etuuksiin. Samalla pohjoismaisissa yhteiskunnissa lähdetään siitä, että jokaisen on kannettava kortensa kekoon. Aktiiviset ihmiset rikastuttavat ja vahvistavat pohjoismaista kulttuuria ja demokratiaa osallistumalla erilaisiin ryhmiin ja yhdistyksiin. Aktiivisuus parantaa lisäksi elämänlaatua. Pohjoismaat ovat kärkisijoilla kansainvälisissä avoimuus-, luottamus- ja onnellisuusvertailuissa. 

Yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen on kenties erityisen kipeä asia yhteiskunnassa, jossa useimmilla on asiat varsin hyvin. Myös täällä pohjoisessa on köyhyyttä, ulkopuolisuutta sekä puutetta terveyspalveluista, ja näistä aiheista käydään jatkuvaa poliittista keskustelua. Pohjoismaisen mallin säilyminen ja uusien hyvinvointiratkaisujen luominen edellyttää jatkuvia uudistuksia, joilla vastataan kulloisiinkin haasteisiin.

Ota yhteyttä.

Marita Hoydal
Puhelin: 0045 29692915
Sähköposti: