Kaupungistuminen ja syrjäseutujen autioituminen ovat kuitenkin haaste useimpien Pohjoismaiden viranomaisille.

Ennusteiden mukaan Pohjoismaiden väestö kasvaa seuraavien 40 vuoden aikana lähes kolmella miljoonalla asukkaalla. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Islannin harvaan asuttujen seutujen kiinnostavuutta halutaan parantaa aktiivisella aluepolitiikalla.

Viidessä Pohjoismaassa ja niiden kolmella itsehallintoalueella on yhteensä 25,9 miljoonaa asukasta (vuoden 2012 luku).

Pohjola on harvaan asuttu alue. Ainoa poikkeus on Tanska, jossa on 127 asukasta neliökilometrillä. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa neliökilometrillä on 16–23 asukasta ja Islannissa 3,5, kun taas Grönlannin jäättömillä seuduilla vastaava luku on vain 0,14.

Pohjolan asukasmäärä on kasvanut noin 2,6 miljoonalla vuodesta 1990. Voimakkainta väestönkasvu on ollut Islannissa, peräti 26 prosenttia. Seuraavina ovat Norja ja Ahvenanmaa 17 prosentin kasvulla.

Väestönkasvun syynä on se, että syntyvyys on ollut kuolleisuutta suurempaa ja maahanmuutto nopeampaa kuin maastamuutto. Nettomaahanmuutto oli vuonna 2006 suurempi kuin nettosyntyvyys kaikissa Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta.

Suositut suurkaupungit

Pohjoismaiden pääkaupunkiseutujen väestönkasvu on suurempaa kuin maissa keskimäärin.

Pohjoismaiden suurin kaupunkiseutu on 2,3 miljoonan asukkaan Juutinrauman alue, jonka ytiminä ovat Kööpenhamina ja Malmö.

Kansallisesti tarkasteltuna Pohjoismaiden suurin kaupunki on 1,9 miljoonan asukkaan Tukholma, jota seuraa 1,6 miljoonan asukkaan Kööpenhamina. Oslossa ja Helsingissä on molemmissa noin miljoona asukasta.

Voimakkaimmin kasvava pääkaupunki on kuitenkin 200 000 asukkaan Reykjavik, joka on kasvanut jopa 30 prosenttia vuodesta 1990 lähtien. Myös Färsaarten pääkaupunki Tórshavn kasvaa voimakkaasti.

Ikääntyvä väestö

Ikääntyneiden osuus kasvaa Pohjoismaissa nuoriin nähden. Yli 80-vuotiaiden osuus oli vuonna 2007 suurin Ruotsissa, jossa viisi prosenttia eli yli 450 000 ruotsalaista oli täyttänyt 80 vuotta.

Ennusteiden mukaan vuonna 2040 jopa kahdeksan prosenttia Ruotsin väestöstä on yli 80-vuotiaita.

Ikääntyneiden osuuden kasvu johtuu sekä eliniän pidentymisestä että syntyvyyden vähenemisestä. Pohjoismaiden syntyvyys on kuitenkin suhteellisen suuri verrattuna melkeinpä mihin tahansa muuhun Euroopan maahan.

Erilaisia aborttinäkemyksiä

Ruotsalaiset, norjalaiset, tanskalaiset ja grönlantilaiset naiset voivat itse päättää, haluavatko he abortin raskauden alkuvaiheessa.

Sen sijaan Suomessa, Islannissa, Ahvenanmaalla ja Färsaarilla lainsäädäntö edellyttää lääketieteellisiä tai sosiaalisia syitä abortin myöntämiselle. Näiden maiden aborttiluvut ovatkin erityisen pieniä.

Färsaarilla tehdään vain neljä aborttia 100 synnytystä kohden, kun taas Suomessa ja Islannissa aborttien määrä on noin 20 prosenttia synnytysten lukumäärästä.

Grönlannin aborttiluvut ovat selvästi Pohjoismaiden suurimmat, sillä abortteja on yhtä paljon kuin synnytyksiä.

Ruotsissa abortteja on kolmasosa synnytysten määrästä ja Tanskassa sekä Norjassa neljäsosa.

Maahanmuutto ja maastamuutto

Suuri osa Pohjolan muuttoliikkeestä suuntautuu toisiin Pohjoismaihin. Muuttamista Pohjoismaasta toiseen helpottavat vapaat työmarkkinat, kielten sukulaisuus ja suotuisat opiskelusäännöt.

Pohjoismaihin muuttavat ovat sekä kotimaahansa palaavia Pohjoismaiden kansalaisia että oleskeluluvan saaneita muiden maiden kansalaisia.

Eniten maahanmuuttajia on Ruotsissa; maan asukkaista 13 prosenttia on syntynyt muualla.

Tanskassa ja Norjassa vastaava osuus on noin kahdeksan prosenttia ja Suomessa neljä. Islannin väestöstä muualla syntyneitä on kymmenesosa.

Ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut koko Pohjolassa muun muassa poliittisten levottomuuksien ja sotien aiheuttaman muuttoliikkeen vuoksi.

Eniten ulkomaan kansalaisia on tullut Irakista, yhteensä 64 000, joista puolet asuu Ruotsissa.

Vuonna 2007 Pohjoismaissa asui yli 46 000 Puolan kansalaista ja 35 000 balttia.

Valtaosa Pohjolan 45 000 turkkilaisesta asuu Tanskassa.

Pohjoismaiden 44 000 venäläisestä yli puolet asuu Suomessa ja loput pääosin Ruotsissa ja Norjassa.

Turvapaikanhakijat

Ulkomaalaisten halukkuudesta muuttaa Pohjoismaihin saa käsityksen esimerkiksi turvapaikkahakemusten perusteella.

Turvapaikanhakijat ovat ihmisiä, jotka ovat tulleet Pohjoismaihin mutta jotka eivät ole saaneet oleskelulupaa. Tämän vuoksi he eivät ole mukana yleisissä väestötilastoissa.

Vuosina 1990–2000 turvapaikkahakemusten määrä kasvoi joka vuosi kaikissa muissa maissa kuin Ruotsissa, jonne tuli suoranainen hakemustulva vuosina 1990–1992. Tanskassa turvapaikkahakemusten määrä pieneni vuosina 2000–2006 noin 85–90 prosenttia.

Pohjoismaista haettiin vuonna 2006 kaikkiaan 33 000:ta turvapaikkaa, ja kahdeksankymmentä prosenttia haki turvapaikkaa Ruotsista tai Norjasta.

Turvapaikanhakijoista yli 5 000 oli afrikkalaisia, ja 4 000 tuli Venäjältä, Valko-Venäjältä, Ukrainasta, Romaniasta tai Bulgariasta. Yksin Irakista hakijoita oli peräti 10 300, ja useimmat hakivat turvapaikkaa Ruotsissa.

Väestönkehityksen suunta

Pohjolassa arvioidaan olevan vuoteen 2050 mennessä 27,8 miljoonaa asukasta nykyisten 24,9 miljoonan sijasta. Ennuste perustuu yksittäisten maiden syntyvyyttä, kuolleisuutta sekä maahan- ja maastamuuttoa koskeviin arvioihin.

Varmimmat ennusteet koskevat ikääntymistä, koska ne perustuvat jo syntyneiden ihmisten lukumäärään.

Läntisen Pohjolan väestö on nuorinta ja kasvaa nopeimmin.

Uusimmat väestön kasvuennusteet osoittavat, että Norjan ja Islannin väkiluku kasvaa 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kun taas Suomi ja Tanska saavat tyytyä 5–8 prosentin kasvuodotteeseen. Ruotsalaisia puolestaan arvioidaan olevan noin kymmenen prosenttia nykyistä enemmän.

Pohjoismaiden väestönkasvun odotetaan hidastuvan vuoden 2030 jälkeen.

Huoltotaakka kasvaa

Poliitikot ja tulevaisuudentutkijat kaikkialla maailmassa puhuvat huolestuneina huoltotaakasta, mutta mitä ilmaus oikeastaan tarkoittaa?

Yksinkertaistaen kyse on siitä, että tietty määrä väestöstä on töissä ja maksaa veroja ja voi siten huoltaa tietyn määrän lapsia nuoria, sairaita ja vanhuksia.

Jos huoltajien ja huollettavien määrä joutuu pahasti epätasapainoon, on syytä huoleen: voidaanko hyvinvointivaltiot säilyttää nykyisellään?

Huoltotaakan odotetaan kasvavan kaikissa Pohjoismaissa, mutta paljon vähemmän kuin lähes kaikissa muissa Euroopan maissa. Tämä johtuu Pohjoismaiden suhteellisen suuresta syntyvyydestä.

Seuraavien 25 vuoden aikana huoltotaakka kasvaa eniten Suomessa ja Ahvenanmaalla.

Suomessa yli 65-vuotiaita on tätä nykyä 25 prosenttia työikäisten määrästä. Vuonna 2030 ikääntyneiden osuus on 50 prosenttia, eli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.

Ruotsissa ja Tanskassa ikääntyneiden määrän odotetaan kasvavan noin 40 prosenttiin ja Norjassa 35 prosenttiin, kun taas Islanti näyttäisi säilyttävän asemansa nuorena kansakuntana, jossa ikääntyneitä on vähän.