Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin hallitukset, jäljempänä sopimuspuolet,

jotka Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä 15 päivänä maaliskuuta 1971 kulttuuriyhteistyöstä tehdyn sopimuksen 3 artiklan e- ja g-kohtien mukaisesti haluavat

- lisätä opiskelijoiden ja muiden yhdestä Pohjoismaasta kotoisin olevien mahdollisuuksia saada koulutusta ja suorittaa tutkintoja toisten Pohjoismaiden oppilaitoksissa

- vastavuoroisesti hyväksyä tutkinnot, osatutkinnot ja opintosuorituksia koskevat säännökset

jotka 29 päivänä syyskuuta 1986 ovat tehneet sopimuksen keskiasteen oppilaitosten (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) aineenopettajien ja käytännöllis-esteettisten aineiden opettajien yhteisistä työmarkkinoista,

jotka toteavat, että sopimuspuolten lainsäädännössä määritelty lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa annettava koulutus suurilta osin on samanarvoinen,

jotka pyrkivät edelleen kehittämään toimintatapoja ja käytäntöjä muissa Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa hankitun ammattipätevyyden tunnustamiseksi vaihtamalla kokemuksia muiden Pohjoismaiden kanssa ja seuraamalla ammatillista koulutusta koskevan eurooppalaisen yhteistyön edistymistä,

jotka pitävät tätä alueellista sopimusta luontevana osana eurooppalaista yhteistyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa ja edistää alueellista yhteenkuuluvuutta kunnioittamalla samalla mukana olevien maiden kulttuurista monimuotoisuutta ja tukea siten Euroopan yhdentymistä,

jotka haluavat tämän sopimuksen määräyksillä kunnioittaa ja edistää Euroopan yhteisön koulutuspoliittisia tavoitteita Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (EY-sopimuksen) 149 ja 150 artiklan mukaisesti,

jotka haluavat tämän sopimuksen määräyksillä kunnioittaa ja edistää oikeuksia, joita koulutukseen hakeutuvilla on Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen (ETA-sopimus) ja varsinkin sen 4 artiklan sekä liitteiden V (työntekijöiden vapaa liikkuvuus) ja VIII (sijoittautumisoikeus) perusteella, sekä koulutuspoliittista yhteistyötä, joka perustuu ETA-sopimuksen artiklaan 78 ja sitä seuraaviin artikloihin sekä ETA-sopimuksen pöytäkirjaan 31,

jotka haluavat tämän sopimuksen määräyksillä tasaveroisesta koulutukseen pääsystä, välittömästä opintotuen hakemisesta sekä kokonaan tai osittain suoritetun koulutuksen laajasta tunnustamisesta edistää Pohjoismaiden välistä vapaata liikkuvuutta,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Koulutukseen pääsy

Sopimuspuolet sitoutuvat vastavuoroisesti antamaan koulutukseen hakeutuville mahdollisuuden sopimuspuolen lainsäädännössä määriteltyyn yleiseen lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen samoilla ehdoilla kuin sopimuspuolen omille kansalaisille.

Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa annettavalla koulutuksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa 9-vuotiseen - Islannissa ja Norjassa 10-vuotiseen - peruskouluun pohjautuvaa koulutusta, joka on tarkoitettu yhtäältä 16-19-vuotiaille – Islannissa 16-20-vuotiaille – oppilaille ja toisaalta aikuisille, mukaan lukien Suomen ylioppilastutkintoon pohjautuvat ammatilliset opintolinjat.

Tämä sopimus ei koske pääsyä työharjoitteluun, joka perustuu siihen, että henkilö palkataan töihin yksityiseen tai julkiseen yritykseen osana ammatillista koulutusta.

2 artikla

Maksuttomuusperiaate

Sopimuspuolet ja niiden opetusviranomaiset eivät peri toisiltaan maksua lainsäädännössä määritellystä, lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa toisesta Pohjoismaasta olevalle oppilaalle annettavasta opetuksesta.

Tämä sopimus ei estä vapaaehtoisia kahdenvälisiä maksusopimuksia, mukaan lukien oppilaitosten tai opetusviranomaisten väliset sopimukset, kunhan säännöllisesti varmistetaan, että sopimukset eivät muodosta todellista estettä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaiden vapaalle liikkuvuudelle.

3 artikla

Opintotuki

Koulutukseen hakeutuvan mahdollisuutta hakea opintotukea toisessa Pohjoismaassa suoritettavaan lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen sääntelevät kansalliset opintotukisäännöt.

4 artikla

Suoritetun koulutuksen tunnustaminen

Koulutukseen hakeutuvat, jotka ovat saaneet tutkintotodistuksen, kisällinkirjan tai muun pätevyystodistuksen, joka osoittaa heidän osallistuneen lainsäädännössä määriteltyyn lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa annettavaan koulutukseen toisessa Pohjoismaassa, ovat oikeutettuja pyrkimään kotimaassaan samaan jatkokoulutukseen, johon he voivat pyrkiä siinä maassa, jossa ovat koulutuksensa suorittaneet.

5 artikla

Osittain suoritetun koulutuksen tunnustaminen

Jos toisessa Pohjoismaassa osan koulutuksestaan tyydyttävästi suorittanut oppilas jatkaa koulutustaan toisessa Pohjoismaassa, on hän oikeutettu lukemaan tämän osan koulutuksesta hyväkseen edellyttäen, että oppilaitos on antanut todistuksen suoritetusta osuudesta.

6 artikla

Pyrkimys harjoittelujaksojen hyväksymiseen

Sopimuspuolet pyrkivät neuvottelemaan työmarkkinajärjestöjen kanssa siitä, että ammatilliseen koulutukseen kuuluva pakollinen harjoittelujakso, joka on suoritettu hyväksytyssä yrityksessä toisessa Pohjoismaassa kuin muu ammatillinen koulutus, hyväksytään osaksi tätä koulutusta.

7 artikla

Tiedotusvelvollisuus

Sopimuspuolet sitoutuvat tiedottamaan kansalaisilleen ja varsinkin asianosaisille henkilöille ammatillisten koulutusten tunnustamismahdollisuuksista kehittämällä jatkuvasti ammatillisiin koulutuksiin erikoistuneiden kansallisten tiedotuspisteiden (National Reference Points for Vocational Qualifications, NRP) verkkosivujen sisältöä. Tiedon tulee olla saatavilla viranomaisten sivustoissa viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun tämä sopimus on tullut voimaan.

Sopimuspuolet sitoutuvat tiedottamaan julkisen opintojen- ja ammatinvalinnanohjauksen yhteydessä tämän sopimuksen mukaisista mahdollisuuksista suorittaa lainsäädännössä määritelty lukioissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa annettava koulutus kokonaan tai osittain toisessa Pohjoismaassa.

8 artikla

Sopimuksen tulkinta

Sopimuspuolten on yhdessä seurattava sopimuksen toteutumista ja hyväksyttävä kehityksen edellyttämät muutokset ja lisäykset. Tätä tarkoitusta varten Pohjoismaiden ministerineuvosto asettaa neuvoa-antavan toimikunnan, joka voi ehdottaa sopimukseen muutoksia ja lisäyksiä. Sopimuspuolten keskeiset opetusviranomaiset voivat lisäksi pyytää toimikunnalta sopimuksen tulkintaan liittyviä neuvoja.

9 artikla

Voimaantulo

Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun kaikki sopimuspuolet ovat ilmoittaneet Suomen ulkoasiainministeriölle sopimuksen hyväksymisestä.

Färsaarten ja Grönlannin osalta sopimus tulee kuitenkin voimaan vasta kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun Tanskan hallitus on ilmoittanut Suomen ulkoasiainministeriölle, että Färsaarten ja Grönlannin maakuntahallitukset ovat ilmoittaneet, että sopimus tulee voimaan Färsaarten ja Grönlannin osalta. Ahvenanmaan osalta sopimus tulee voimaan sen jälkeen kun Ahvenanmaan maakuntapäivät on antanut sille hyväksymisensä.

Suomen ulkoasiainministeriö ilmoittaa muille sopimuspuolille ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristölle näiden ilmoitusten vastaanottamisesta ja sopimuksen voimaantuloajankohdan.

Tämä sopimus korvaa 4 päivänä maaliskuuta 1992 tehdyn Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välisen sopimuksen lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia koskevasta pohjoismaisesta koulutusyhteistyöstä.

10 artikla

Irtisanominen

Sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti Suomen ulkoasiainministeriölle, joka ilmoittaa muille sopimuspuolille tällaisen ilmoituksen vastaanottamisesta ja sen sisällön.

Irtisanominen koskee ainoastaan irtisanomisen suorittanutta sopimuspuolta, ja se tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Suomen ulkoasiainministeriö on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen.

11 artikla

Sopimuksen tallettaminen

Tämän sopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Suomen ulkoasiainministeriön huostaan, joka toimittaa siitä muille sopimuspuolille oikeaksi todistetut jäljennökset.

Tämän vakuudeksi ovat asianmukaisesti valtuutetut edustajat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Tukholmassa 3 päivänä marraskuuta 2004 yhtenä tanskan-, suomen-, islannin-, norjan- ja ruotsinkielisenä kappaleena, jotka kaikki ovat yhtä todistusvoimaisia.

Pohjoismaisen lukiosopimuksen liite

Pohjoismaisen lukiosopimuksen perustelu:

Koulutussektorin kannalta EU- ja Eta-lainsäädännön keskeisin periaate on kielto, jonka mukaan ihmisiä ei saa syrjiä heidän kansallisuutensa perusteella. Lainsäädäntöä tulkittaessa syrjinnän kieltoa on alettu soveltaa yhä uusilla alueilla, myös koulutussektorilla, jolla syrjinnän kielto vaikuttaa muun muassa opintotukea ja opintomaksuja koskeviin sääntöihin.

Pohjoismaista lukiosopimusta ei pidä mieltää EU- ja Eta-lainsäädännön vastakohdaksi, vaan ne ovat pikemminkin vuorovaikutuksessa keskenään. Lukiosopimuksesta seuraa kuitenkin lukuisia lainsäädännöllisiä velvoitteita, joita EU- ja Eta-lainsäädännöstä ei seuraa.

EU- ja Eta-lainsäädäntö ei vielä anna EU- ja Eta-alueen kansalaisille oikeutta päästä lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen muihin maihin, kun taas pohjoismainen lukiosopimus takaa sen, että Pohjoismaat antavat toisista Pohjoismaista tuleville koulutukseen hakeutuville mahdollisuuden päästä yleiseen lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen samoilla ehdoilla kuin omille kansalaisilleen

Lisäksi pohjoismainen lukiosopimus estää Pohjoismaita vaatimasta toisiltaan maksua opiskelijavaihdosta, sillä se saattaisi olla epäsuora este lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaiden vapaalle liikkuvuudelle Pohjolassa.

Sopimuspuolet sitoutuvat lisäksi edistämään toisessa Pohjoismaassa suoritetun koulutuksen tunnustamista ja panostamaan tiedotukseen, jotta oppilaat olisivat tietoisia mahdollisuudesta opiskella toisessa Pohjoismaassa ja jotta he myös käyttäisivät tätä mahdollisuutta.

Nämä seikat tekevät pohjoismaisen lukiosopimuksen tarpeelliseksi.

Sopimuksen allekirjoituspäivä

Päivämäärä: 03.11.2004

Paikka: Stockholm