Pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistuvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä Ahvenanmaa, Grönlanti ja Färsaaret.

Mailla on erilaiset suhteet kansainvälisiin yhteenliittymiin: Norja, Tanska ja Islanti ovat Naton jäseniä. Suomi, Ruotsi ja Tanska kuuluvat EU:hun, kun taas Norja ja Islanti ovat Etan jäseniä. Suomi käyttää ainoana Pohjoismaana yhteisvaluutta euroa. Kaikki Pohjoismaat osallistuvat kuitenkin Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaan.

Historia

Pohjoismailla on tiivis yhteinen historia. Maat ovat jo vuosituhannen ajan tehneet yhteistyötä, sotineet keskenään, solmineet unioneja ja hallinneet toisiaan.

Ensimmäinen askel kohti nykyistä virallista poliittista yhteistyötä otettiin toisen maailmansodan jälkeen, ja vuonna 1952 perustettiin Pohjoismaiden neuvosto. Pohjoismaiden ministerineuvosto, joka on hallitusten vastaava yhteistyöelin, taas perustettiin vuonna 1971.

Video: Virallinen pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston työtä ohjaa vuonna 1962 hyväksytty Helsingin sopimus, jota on sittemmin päivitetty säännöllisesti.

Pohjoismaiden neuvosto

Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamentaarikkojen yhteistyöelin. Neuvosto toimii muun muassa Pohjoismaiden hallitusten neuvonantajana.

Pohjoismaiden neuvoston jäsenet työskentelevät neuvoston puheenjohtajistossa ja viidessä poliittisessa valiokunnassa sekä omissa puolueryhmissään.

Pohjoismaiden neuvoston istunto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, ja istunnon isäntämaana toimivat vuorotellen Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Istunnossa pohjoismaiset parlamentaarikot kokoontuvat yleiskokoukseen.

Video: Tietoa Pohjoismaiden neuvostosta

Istunnon yhteydessä järjestetään myös useita muita kokouksia. Pohjoismaiden hallitusten edustajat tapaavat sekä toisiaan että neuvoston parlamentaarikoita. Pääministereillä ja oppositiojohtajilla taas on Pohjoismaiden neuvoston kanssa huippukokous jostakin ajankohtaisesta aiheesta. Pohjoismaiden pääministerit tapaavat niin ikään kollegansa Virosta, Latviasta ja Liettuasta.

Istunnon yhteydessä jaetaan myös Pohjoismaiden neuvoston palkinnot, jotka ovat kirjallisuuspalkinto, musiikkipalkinto, elokuvapalkinto sekä luonto- ja ympäristöpalkinto.

Pohjoismaiden ministerineuvosto

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin. Ministerineuvostossa tapaavat hallitusten edustajat, jotka muun muassa laativat pohjoismaisia yleissopimuksia.

Pohjoismaiden ministerineuvostossa on kymmenen erityisalojen ministerineuvostoa. Yhteistyötä koordinoi 11. ministerineuvosto, joka koostuu jäsenmaiden pohjoismaisista yhteistyöministereistä.

Jäsenmaat toimivat vuorovuosin Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana.

Video: Tietoa Pohjoismaiden ministerineuvostosta

Suuri osa ministerineuvoston toiminnasta toteutetaan pohjoismaisissa laitoksissa, hankkeissa ja aloitteissa.

Ministerineuvostolla on useita paikallisia tiedotustoimistoja Pohjoismaissa sekä useita toimistoja Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä.

Neuvoston ja ministerineuvoston ulkopuolinen yhteistyö

Pohjoismaat tekevät yhteistyötä muutenkin kuin vain Pohjoismaiden neuvostossa ja Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Useilla aloilla tehdään itsenäistä yhteistyötä, jonka vakiintuneisuuden aste vaihtelee.

Esimerkkinä voidaan mainita Pohjoismaiden tv-yhteistyö Pohjoisvisio sekä maiden perustama Pohjoismaiden Investointipankki, jonka toimintaan osallistuvat nykyisin myös Baltian maat.

Lisäksi Pohjoismaat tekevät EU-yhteistyötä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä.

Yhteistyöalueet

Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on yhtäältä lisätä Pohjoismaissa asumisen, työskentelyn ja yrittämisen houkuttelevuutta, toisaalta vahvistaa Pohjoismaita kansainvälisesti.

Käytännössä tämä tapahtuu tekemällä yhteistyötä lukuisilla alueilla, kuten tutkimus-, ympäristö-, hyvinvointi- ja kulttuurialalla.

Pohjoismaat ja globalisaatio

Globalisaatio sitoo maailman taloudet yhä tiiviimmin yhteen. Näinä vuosina huomiota kohdistetaan varsinkin rajat ylittäviin ympäristö- ja ilmasto-ongelmiin. Myös Euroopan unioni on laajentunut ja koostuu nyt 27 maasta.

Jatkuva kansainvälistyminen lisää pienten maiden alueyhteistyötarpeita, joten Pohjoismaat vahvistavat kansainvälisiin asioihin liittyvää vuoropuheluaan.

Samalla maat kehittävät edelleen tiivistä sisäistä yhteistyötä, joka helpottaa yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata liikkuvuutta avoimilla ja joustavilla pohjoismaisilla markkinoilla.