Tehdyt toimenpiteet

Artikkelit

Perämeren kaarella tehdään jo toista ihmettä
Markku Heikkilä
25.01.2007
Ei ole mikään yllätys, että Suomen menestyvin alue on vauhdilla kasvava Helsingin seutu. Odottamatonta sen sijaan on, että maan pohjoisosissa on kaksi kansainvälisen luokan menestystarinaa. Ensimmäinen on ollut Oulun ”teknologiaihmeen” nousu. Toinen on parhaillaan syntymässä Suomen ja Ruotsin rajalla, ja siitä on tulossa yksi pohjoismaisen yhteispelin huikeimmista saavutuksista.
Alue avun tarpeessa
Eva Franchell
09.06.2011
Jos asiat eivät ole aivan kohdallaan, niiden voidaan sanoa olevan jäässä. Sanonta kuvaa osuvasti myös Arktiksen tilannetta keväällä 2011. Arktisen neuvoston uusi puheenjohtajamaa Ruotsi joutuukin keskittymään kaudellaan puhtaaseen kriisinhallintaan.
Grönlanti on arktisen alueen avaintekijä
Steen Ulrik Johannessen
09.06.2011
Ilmaston lämpeneminen on tehnyt arktisesta alueesta taloudellisesti ja poliittisesti polttavan alueen, jonka luonnonvarojen hyödyntämistä helpottaa jäiden sulaminen. Grönlanti on tarttunut tilaisuuteen ja ryhtynyt jo hyödyntämään mahdollisuuksiaan, mikä on saanut rankkaa kritiikkiä ympäristöjärjestöiltä.
Arktisuus juuttui vaaleihin, kuten kaikki muukin
Markku Heikkilä
09.06.2011
Kaksi vuotta sitten Suomen ulkoministeri Alexander Stubb sai arktisen herätyksen Arktisen neuvoston ulkoministerikokouksessa Tromssassa. Sen jälkeen Suomi aloitti vahvan ulkopoliittisen invaasion kohti pohjoista. Mutta kun muiden maiden arktiset ulkoministerit nyt toukokuussa olivat koolla Nuukissa, Stubb pysyi kotona. Huhtikuun vaalien jälkeen Suomen kaikki politiikka on ollut halvaantunutta, arktinen politiikka mukaan lukien.
Arktiksen kautta maailmalle
Aslak Bonde
09.06.2011
Norjan ulkopoliitikkojen mielessä on yksi asia ylitse muiden: miten päästä lähelle maailmanpolitiikan isoja toimijoita. USA:n ja EU:n kiinnostusta heräteltiin aikaisemmin muun muassa rauhanvälityksellä, mutta nyt samaa tehtävää hoitaa yhä selkeämmin arktinen alue. Huippuvuorista on tullut Norjan kansainvälisin paikallisyhteisö, ja Arktisen neuvoston sihteeristön siirtyessä Tromssaan, suurpolitiikka on taas hiukan lähempänä.
Problemene for Den nordiske velferdsregjeringen
Egill Helgason
23.02.2012
Det er egentlig treffende at den nordiske modellen skulle være tema for denne siste utgaven av Analys Norden. Det er få ting vi nordboere like ofte får spørsmål om som disse nordlige samfunnene våre, som for mange framstår som strålende forbilder innen velferd, likestilling, frihet og menneskerettigheter.
Pohjoismaa, sittenkin
Markku Heikkilä
16.02.2012
Lainsäädännön periaatteet, hyvinvointiyhteiskunnan malli, tasa-arvo, luokkaerojen vähäisyys – Pohjoismaille yhteiset ja ominaiset piirteet tulevat vastaan kaikessa siinä, mikä Suomessa on olennaista. Silti pohjoismaisuudesta ja pohjoismaisesta mallista puhutaan yllättävän vähän. Viimeisen Analys Nordenin kunniaksi lähden etsimään Suomea pohjoismaisena valtiona. Matka alkaa mahdollisimman kaukana pääkaupungeista, mahdollisimman läheltä arkea.
Danmark hjem til Norden
Thomas Larsen
23.02.2012
Der skal være mere og ikke mindre nordisk samarbejde, lyder det fra den nye danske minister for nordisk samarbejde, Manu Sareen. Han håber, at Norden får større gennemslagskraft i Europa.
En sterk modell
Aslak Bonde
23.02.2012
Få ting er mindre omstridt i Norge enn den norske, eller nordiske, samarbeidsmodellen. Alle partier og alle organiserte interesser er i prinsippet enige i at det er bra for landet at vi har mye tillit, små forskjeller, mye samarbeid og en utstrakt kompromisskultur. Konfliktene i det norske samfunnet dreier seg i stor grad om hvordan man best tar vare på samarbeidsmodellen, og da ser man mye mer mot EU enn mot Norden.
Vihreä kasvu – ulospääsy kriisistä
Helgi Hjörvar, Henrik Dam Kristensen, Dagfinn Høybråten, Paavo Arhinmäki, Karin Åström
Pohjoismaiden pääministerit puhuvat huomenna Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Reykjavikissa aiheesta Vihreä kasvu – ulospääsy kriisistä? Aihe koskettaa meitä kaikkia, sillä vihreän kasvun avulla voimme päästä eroon fossiilisista polttoaineista ja luoda uusia vihreän talouden työpaikkoja. Pohjoismailla on nykyään vahva asema uusiutuvan energian ja ympäristötekniikan saralla, ja niitä pidetään alan edelläkävijöinä. Miten varmistamme, että maat säilyttävät asemansa myös tulevaisuudessa?
Pienet kunnat haluavat pysyä pieninä
Ólafur Stephensen
25.01.2007
Islannin hallitus yrittää vielä kerran hyvin varovasti saada pikkuruiset alle tuhannen asukkaan kunnat yhdistymään toisiin kuntiin. Tavoitteena on saada valta lähemmäksi kansalaisia ja parantaa kunnallisia palveluja. Menneiden tapahtumien perusteella ei ole lainkaan varmaa, että äänestäjät pitävät kuntaliitosta hyvänä ajatuksena.
Nordic countries get an international voice in the Arctic
Helena Spongenberg
23.06.2011
Global warming has changed the Arctic and the region is now facing a very different future that many nations and companies want to be a part of. The Arctic countries are set to make big short term earnings, but at what cost? Analys Norden takes a look at the Nordic countries’ role in the Arctic debate and how they see the risks and opportunities in the Arctic.
Pohjoismaista yhteistyötä maatalouden tulevaisuuden varmistamiseksi
Ann-Kristine Johansson, Jan-Erik Enestam
Pohjoismaiden neuvosto pyrkii vahvistamaan pohjoismaista yhteistyötä auttaakseen maataloussektoria selviämään tulevien vuosikymmenien mukanaan tuomista suurista haasteista. Yhteisten aloitteiden avulla lisätään osaamista ja luodaan vankka perusta konkreettisille toimenpiteille alalla, jolla luonnostaan harjoitetaan rajat ylittävää toimintaa. Pohjoismaiden neuvosto käsittelee useita asiaa koskevia ehdotuksia istunnossaan Islannissa 2.–4.11.
Lokal medverkan, en nordisk succé
Lokala insatser är nödvändiga för att stoppa förlusterna av biologisk mångfald. Kommuner i Norden har en central roll genom att sitt ansvar för planeringen av markanvändningen. De är också en naturlig plattform när det gäller att engagera allmänheten.
Poliitikot ja kansan pelko
Aslak Bonde
25.01.2007
Vaikka Norjan pienimmässä kunnassa on vain 209 asukasta, sille on tarkoitus antaa täysi vastuu päivähoidosta, kouluista ja vanhustenhoidosta. Useimmat valtakunnanpoliitikot ja melkein kaikki keskushallinnon virkamiehet ovat sitä mieltä, ettei ole viisasta ylläpitää näin pieniä kuntia näin suurine vastuineen – mutta mitäpä merkitystä sillä on, jos kuntalaiset itse ovat tyytyväisiä? Valtakunnanpoliitikkojen olisi runnottava läpi joka ainoa muutos kunta- tai aluejakoon, eikä heillä ole siihen juurikaan halua.
Uudistus muokkaa Tanskan karttaa
Thomas Larsen
25.01.2007
Uuden vuoden ensimmäisenä aamuna tanskalaiset heräsivät muokatussa maassa: 270 kuntaa oli typistetty 98 suurkunnaksi, joilla on vastuu useimmista hyvinvointipalveluista ja joiden tulee samalla olla asukkaiden ainoa portti julkissektorin palveluihin. Hallituksen vision mukaan viiden uuden alueen vastuulla on turvata maailman huippuluokan tasoinen terveydenhoito. Yksi hallituksen vahvimmista toimijoista, sisäasiain- ja terveysministeri Lars Løkke Rasmussen, on uudistuksen pääarkkitehti ja hän voi oikeutetusti puhua ”sukupolvemme suurimmasta julkissektorin kokonaisuudistuksesta”. Siksi onkin ihmeellistä ja hämmästyttävää, että tämä valtava poliittinen ja hallinnollinen prosessi, joka on perusteellisesti muuttanut Tanskan hallintorakennetta, on toteutusvaiheessaan kohdannut vain muutamia vastalauseita.

 

Ota yhteyttä.

Janne Marijke de Jong
Puhelin: +4533960281
Sähköposti: