Miksi Pohjoismaat tekevät ammatillista koulutusyhteistyötä?

Pohjoismaiden tavoitteena on pyrkiä luomaan tasokas pohjoismainen koulutus- ja tutkimusyhteisö. Pohjoismailla on paljon yhteistä niin maantieteellisesti, historiallisesti kuin kulttuurisestikin, ja myös maiden koulutusjärjestelmät ovat hyvin samankaltaisia. Pohjoismailla on lisäksi edessään yhteisiä haasteita, joten maat voivat oppia paljon toisiltaan. Yhteistyön avulla Pohjoismaat voivat yltää entistä parempiin saavutuksiin, mistä hyötyvät sekä oppilaitokset että yksittäiset oppilaat ja oppisopimuskoulutuksessa olevat.

Koulu on tärkeä yhteiskunnan instituutio. Se herättää vahvoja mielipiteitä ja sitä kohtaan tunnetaan suurta kiinnostusta. Pohjoismaiselle koulualan yhteistyölle sekä ammatilliselle koulutusyhteistyölle on kuitenkin tunnusomaista yksimielisyys suurista linjoista. Viime vuosina yhteistyö on keskittynyt koulutuksen laatuun ja sellaisen ammatillisen koulutusjärjestelmän luomiseen, joka antaa kaikille mahdollisuuden suorittaa toisen asteen koulutuksen.

Visio

Perusopetus on pohja, jonka avulla saavutetaan poliittiset tavoitteet ja katkaistaan kielteisen sosiaalisen aseman periytyvyys. Peruskoulussa useammat nuoret saavat kimmokkeen toisen asteen ja korkea-asteen suorittamiseen. Laatua ja osallisuutta edistävä peruskoulu ja ammattikoulutus lisäävät yksilön ja yhteiskunnan tulevaa hyvinvointia ja arvon luomista.

Pohjoismaiden opetusministereistä koostuva koulutus- ja tutkimusministerineuvosto on laatinut koulutus- ja tutkimusalalle strategian vuosiksi 2011–2013. Strategian nimi on Osaamisella vihreää kasvua ja hyvinvointia, ja siinä määritellään koulualan pohjoismaisen yhteistyön linjaukset ja yleistavoitteet.

Yhteistyön tulokset

Koulualan pohjoismaisella yhteistyöllä pohjustetaan viiden Pohjoismaan sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin koulutusviranomaisten, tutkijoiden sekä oppilaitosten johtajien ja opettajien välistä yhteistyötä. Vuosittain järjestetään lukuisia konferensseja, seminaareja ja kokouksia, joissa käsitellään keskeisiä poliittisia ja pedagogisia aiheita. Lisäksi julkaistaan raportteja ja tehdään tutkimuksia, joiden tuloksista keskustellaan ja joita seurataan.

Koulualan raportteja

Nordplus

Nordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston huomattavin koulutusohjelma. Nordplus-kehysohjelma koostuu neljästä alaohjelmasta, joilla on eri kohderyhmät. Ohjelmalla tuetaan liikkuvuutta, hankkeita ja verkostoja, ja se on avoin kaikille koulutusalan laitoksille ja järjestöille.

Nordplus-ohjelmaan osallistuvat kaikki Pohjoismaat mukaan lukien Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti sekä Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua.

Nordplus Junior -ohjelman kohderyhmänä ovat esikoulu, peruskoulu ja toisen asteen koulutus. Ohjelmalla tuetaan muun muassa peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaiden ja luokkien liikkuvuutta mukaan lukien oppisopimuskoulutuksessa olevien ja teoreettisten linjojen opiskelijoiden työpaikkavaihto. Lisäksi tuetaan esikoulujen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opettajien ja muun opetushenkilökunnan liikkuvuutta sekä verkostoitumista ja kehittämishankkeita.

Ammatillinen koulutus

Koulualan pohjoismaisessa yhteistyössä toimii työryhmä, joka tarkastelee ammatilliseen koulutukseen liittyviä haasteita Pohjoismaissa.

Euroopassa on tehty useita aloitteita läpinäkyvyyden lisäämiseksi, liikkuvuuden helpottamiseksi ja koulutuksen laadun parantamiseksi. Työ on osa niin kutsuttua Kööpenhaminan prosessia. Yhteisiä työkaluja ovat esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä ECVET, liikkuvuutta helpottava Europassi-järjestelmä, ammatillisen koulutuksen laatuverkosto ENQA-VET, eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen EQF:n toimeenpaneminen sekä tutkintojen kansallisen viitekehyksen NQF:n kehittäminen.

Pohjoismaisessa yhteistyössä pyritään tukemaan Kööpenhaminan prosessiin liittyviä kansallisia päätöksentekoprosesseja sekä lisäämään koulutusviranomaisten tietämystä ammatillisen koulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä Pohjoismaissa.

Lukiosopimus

Pohjoismainen lukiosopimus takaa sen, että Pohjoismaat antavat toisista Pohjoismaista tulevien koulutukseen hakeutuvien päästä yleiseen lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen samoilla ehdoilla kuin omien kansalaisten.

Globalisaatiohanke: Nuorten ja aikuisten hyvä oppiminen

Pohjoismaat ovat käynnistäneet 14 globalisaatiohanketta, joista yksi liittyy perusopetukseen. Hankkeen yleistavoitteena on se, että nykyistä suurempi osa nuorista suorittaisi peruskoulun jälkeisen koulutuksen.

Hanke koostuu neljästä toimenpiteestä: tehdään tutkimus ja vaihdetaan kokemuksia toimista, joilla pyritään lisäämään toisen asteen koulutuksen suorittaneiden määrää, käynnistetään yrittäjyysalan kehittämistoimenpiteitä, tehdään aikuisten lukutaito-opetuksen vaikutustutkimus sekä perustetaan oppimis- ja dialogifoorumi, jolla voidaan vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia sekä näkyvöittää ja profiloida kulloinkin keskusteltavia aiheita.

Koulualan pohjoismaisen yhteistyön neuvonantajaryhmä

Koulualan pohjoismaisen yhteistyön neuvonantajaryhmä NSS on Pohjoismaiden ministerineuvoston politiikkaa luova, neuvoa-antava ja toimeenpaneva elin. Sen työkenttään kuuluvat esikoulu, peruskoulu ja toisen asteen yleissivistävä ja ammatillinen koulutus. Yhteistyön tavoitteena on edistää koulujen kehittämistä työn painopistealueilla niin Pohjoismaissa kuin kansainvälisestikin, mikäli näin voidaan saavuttaa pohjoismaista lisäarvoa.