Elinkeinoelämä

Tehdyt toimenpiteet

Artikkelit

Pohjoismaiden ja Baltian maiden eläintautivalmiusyhteistyöryhmä: Anne-Gerd Gjevre; Yhteistyö aloitettiin vuonna 2006, ja sitä voidaan nyt kutsua pohjoismaisen mikrobiologian, eläinten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin työryhmän (NMDD) lippulaivahankkeeksi. Tavoitteena on yhdistää Pohjoismaiden ja Baltian maiden voimat ja osaaminen eksoottisiin ja tarttuviin eläintauteihin liittyvissä valmiustoimissa.
Kohti vihreää tulevaisuutta: Thomas Larsen; 11.02.2011; Tanskalaispoliitikot ovat puoluekannastaan riippumatta yksimielisiä siitä, että maan on pyrittävä määrätietoisesti eroon saastuttavasta hiili-, kaasu- ja öljyriippuvuudestaan. Siirtyminen kestävään energiahuoltoon on kuitenkin valtava haaste.
Rio+20: A Momentum for Resource Economics: Peter Bjerregaard; Growth. Even before the concept is defined, we know what’s on the agenda. It’s not about plant growth, hair growth or growth in quality of life, it’s about economic growth. And the kind that is measured in GDP. However, Rio+20 might mark a paradigm shift in the way we measure growth and wealth.
Politicians can’t save the environment: Peter Bjerregaard; The Rio+20 summit will accentuate the management crisis that characterizes international environmental corporation. Politicians probably won’t agree on anything substantial. Instead, new networks – spearheaded by companies, NGOs and cities – will set the agenda for the future.
Nordic countries are greening their economy more than ever: Helena Spongenberg; 15.04.2011; While ‘green economy’ is quickly becoming the catchphrase of governments across the world, the Nordic countries are taking their green economy further than ever.
Alue avun tarpeessa: Eva Franchell; 09.06.2011; Jos asiat eivät ole aivan kohdallaan, niiden voidaan sanoa olevan jäässä. Sanonta kuvaa osuvasti myös Arktiksen tilannetta keväällä 2011. Arktisen neuvoston uusi puheenjohtajamaa Ruotsi joutuukin keskittymään kaudellaan puhtaaseen kriisinhallintaan.
Grönlanti on arktisen alueen avaintekijä: Steen Ulrik Johannessen; 09.06.2011; Ilmaston lämpeneminen on tehnyt arktisesta alueesta taloudellisesti ja poliittisesti polttavan alueen, jonka luonnonvarojen hyödyntämistä helpottaa jäiden sulaminen. Grönlanti on tarttunut tilaisuuteen ja ryhtynyt jo hyödyntämään mahdollisuuksiaan, mikä on saanut rankkaa kritiikkiä ympäristöjärjestöiltä.
Arktisuus juuttui vaaleihin, kuten kaikki muukin: Markku Heikkilä; 09.06.2011; Kaksi vuotta sitten Suomen ulkoministeri Alexander Stubb sai arktisen herätyksen Arktisen neuvoston ulkoministerikokouksessa Tromssassa. Sen jälkeen Suomi aloitti vahvan ulkopoliittisen invaasion kohti pohjoista. Mutta kun muiden maiden arktiset ulkoministerit nyt toukokuussa olivat koolla Nuukissa, Stubb pysyi kotona. Huhtikuun vaalien jälkeen Suomen kaikki politiikka on ollut halvaantunutta, arktinen politiikka mukaan lukien.
Pohjoisnapa, Islanti ja EU: Egill Helgason; 09.06.2011; Pohjoisista alueista käydään vilkasta keskustelua Islannissa. Käsittelyssä ovat uudet mahdollisuudet, tulevat vaarat sekä Islannin paikka maailmassa, mutta pohjoisia alueita käytetään myös päivänpolitiikan konflikteissa, usein hämmentävällä tavalla.
Arktiksen kautta maailmalle: Aslak Bonde; 09.06.2011; Norjan ulkopoliitikkojen mielessä on yksi asia ylitse muiden: miten päästä lähelle maailmanpolitiikan isoja toimijoita. USA:n ja EU:n kiinnostusta heräteltiin aikaisemmin muun muassa rauhanvälityksellä, mutta nyt samaa tehtävää hoitaa yhä selkeämmin arktinen alue. Huippuvuorista on tullut Norjan kansainvälisin paikallisyhteisö, ja Arktisen neuvoston sihteeristön siirtyessä Tromssaan, suurpolitiikka on taas hiukan lähempänä.
Tungosta Jäämerellä: Thomas Larsen; 09.06.2011; Arktisen neuvoston toukokuinen huippukokous ja muun muassa USA:n ulkoministerin Hillary Clintonin mukanaolo osoitti, että kilpailu arktisesta alueesta on muuttunut kansainväliseksi suurpolitiikaksi. Grönlanti kuuluu Tanskalle, joten Tanska on mukana neuvostossa ja varustautuu kilpailemaan pohjoisten alueiden öljystä ja kaasusta.
Yhteiskunnan kannalta hyödyllinen pankkitoiminta – utopiaa vai todellisuutta?: Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinto myönnetään kolmelle pankille kaksi vuotta rahoitusmarkkinoiden romahtamisen jälkeen. Norjalainen Cultura Bank, ruotsalainen Ekobanken ja tanskalainen Merkur Andelskasse saavat luonto- ja ympäristöpalkinnon kestävän pankkitoimintansa johdosta. Palkinto luovutetaan 3. marraskuuta lähes symboliseen tapaan Islannissa, joka on maksanut muita maita kovemman hinnan pankkijärjestelmän kestävyyden puutteesta. Palkinnon saajien mielestä on aika palata takaisin pankkitoiminnan perustehtäviin: on luotava lisäarvoa yhteiskunnalle eikä pelkästään joillekin harvoille osakkeenomistajille ja siten minimoitava uuden kriisin riski.
Pieni askel kestävämpään suuntaan: Ingolf S. Olsen; 07.04.2011; Färsaarten on aivan välttämätöntä supistaa kalastuslaivastoaan, mikäli kalastuksen halutaan kehittyvän biologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään suuntaan. Alan edustajien passiivisuus ja poliitikkojen arkuus kajota aiheeseen ovat tähän asti estäneet tällaisen supistamispäätöksen.
Kuluttajakansa haavoittuvan luonnon keskellä: Egill Helgason; 07.04.2011; Noin neljäsosa Islannista oli todennäköisesti metsän peitossa maan asuttamisen aikaan. Ensimmäiset asukkaat onnistuivat lyhyessä ajassa tuhoamaan metsät. Islanti tunnetaan koskemattomasta luonnostaan: autiomaista, erämaista ja hiekka-aavikoista – suuri osa maisemasta on muovautunut nimenomaan kasvillisuuden tuhoutumisen ja eroosion kautta. Islantilaisten täytyy alkaa miettiä, miten luonnon kanssa eletään sovussa.
Kaikki norjalainen on vihreää: Aslak Bonde; 07.04.2011; Vihreästä kasvusta ja kestävyydestä käytyä keskustelua leimaavat käsitteiden sekamelska, tilastojen epämääräisyys ja näkökulmien vaihtelu. Joskus tuntuu siltä kuin kaikki tietotekniikkaan perustuva tai raiteilla kulkeva olisi vihreää, ja että ilmastoa ja ympäristöä kuormittava toiminta on oikeastaan kestävää Norjassa, koska sama toiminta olisi ollut vielä haitallisempaa jossakin toisessa maassa. Omahyväistä ehkä, mutta kenties silti totta.
Puhdasta teknologiaa ja uutta luonnonvaraosaamista: Markku Heikkilä; 07.04.2011; Suomessa katsotaan Nokia-huuman hiipuessa nyt uusin silmin niitä resursseja, joita mikään globalisaation aalto ei voi viedä maasta pois. Suomi aikoo hakea jatkossa hyvinvointiaan puhtaasta teknologiasta, metsiin liittyvästä bioenergiasta, vesiosaamisesta ja mineraaleista. Niistä etsitään yhdistelmää, joka toteuttaisi kestävää taloutta ja vihreää kasvua.
Tanska panostaa vihreään kasvuun: Thomas Larsen; 07.04.2011; Pohjoismaiden tavoitteena on jo vuosia ollut se, etteivät kasvu ja kestävyys olisi toistensa vastakohtia. Tanskassa on ilmestynyt hiljattain kaksi ratkaisevan tärkeää raporttia, joissa valmistellaan maan jopa täydellistä riippumattomuutta fossiilisista polttoaineista sekä lisäpanostusta vihreään kasvuun.
Ruotsissa kiistellään vihreästä kasvusta: Eva Franchell; 07.04.2011; Sosiaalidemokraattien uusi puoluejohtaja Håkan Juholt piti ylistetyn linjapuheen puolueen maaliskuisessa puoluekokouksessa. Hän on mukava, hän on viiksekäs ja hänen puheensa tulvi lähes pakahduttavaa tulevaisuudenuskoa.
The Nordic building sector has great potential to become more energy-efficient: The Nordic countries have great opportunities to develop and commercialise sustainable energy solutions such as biomass-, water-, wind-, and geotechnology, and not the least techniques for energy efficiency. Here the Nordic countries have to expand their co-operation, create better condi¬tions for entrepreneurs and become better at spreading their knowledge around the world.
Vihreä kasvu – ulospääsy kriisistä: Helgi Hjörvar (A), Henrik Dam Kristensen, Dagfinn Høybråten, Paavo Arhinmäki, Karin Åström (S); Pohjoismaiden pääministerit puhuvat huomenna Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Reykjavikissa aiheesta Vihreä kasvu – ulospääsy kriisistä? Aihe koskettaa meitä kaikkia, sillä vihreän kasvun avulla voimme päästä eroon fossiilisista polttoaineista ja luoda uusia vihreän talouden työpaikkoja. Pohjoismailla on nykyään vahva asema uusiutuvan energian ja ympäristötekniikan saralla, ja niitä pidetään alan edelläkävijöinä. Miten varmistamme, että maat säilyttävät asemansa myös tulevaisuudessa?

Ota yhteyttä.

Pouline Terpager Rasmussen

Puhelin: +45 33 96 02 93

Sähköposti: ptr@norden.org

Uutisia

Kalenteri

Kiinnostavatko talous-, elinkeino- ja työelämään liittyvät pohjoismaiset uutiset?

Tilaa pohjoismaisia uutisia!