Pohjoismaiden elintarvikeyhteistyön tavoitteena on hyödyntää yhdessä ammatillista asiantuntemusta ja hallinnollisia voimavaroja sekä vahvistaa Pohjoismaiden mahdollisuuksia vaikuttaa elintarvikealan kansainväliseen kehitykseen.

Pohjoismaat pyrkivät yhdessä

• suojelemaan kuluttajia terveysriskeiltä hyvän elintarviketurvallisuuden avulla
• panostamaan entisestään eläinten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen
• edistämään elintarvikkeiden hyvää merkintätapaa ja markkinointia
• varmistamaan elintarvikkeiden jäljitettävyyden kuluttajien pöydiltä kylmätiskeihin, jalostukseen sekä maa- tai kalatalouteen
• tukemaan entistä terveellisempiä ruokailutottumuksia ja elämäntapoja
• edistämään teollisuuden, kuluttajien ja viranomaisten välistä yhteistyötä
• luomaan verkostoja, jotka keräävät, hyödyntävät ja levittävät elintarviketietoa.

Tulevaisuus voi tuoda tullessaan myös uusia haasteita. Kilpailu saattaa kiristyä, kun jatkuva kansainvälistyminen lisää rajat ylittävää elintarvikekauppaa kaikkialla maailmassa. Ilmastonmuutos taas voi muuttaa Pohjoismaiden nykyisten elintarvikkeiden viljely- ja valmistusedellytyksiä. Niinpä maat haluavat valmistautua muutoksiin mahdollisimman hyvin.

Terveet elämäntavat

Epäterveet elämäntavat lisäävät pohjoismaalaisten ylipainoisuutta. Pohjoismaat ovat kehityksen huolestuttamina laatineet toimintasuunnitelman, jolla pyritään parantamaan ruokailu- ja liikuntatottumuksia. Sen toivotaan muun muassa poikivan ratkaisuja, jotka pureutuvat fyysisen passiivisuuden lisääntymiseen Pohjoismaissa.

Pohjoismaat pyrkivät työskentelemään samojen tavoitteiden mukaisesti. Jotta kehitystä voitaisiin vertailla ja arvioida jatkuvasti, on tärkeää käyttää samoja mittareita. Esimerkkinä mainittakoon lasten punnitseminen samoissa ikävaiheissa. Pohjoismaiden ministerineuvoston tavoitteena on kehittää yhtenäisiä mittareita kaikille Pohjoismaille.

Pohjoismaat ovat jo vuosikymmeniä pyrkineet yhteisiin ravitsemuslinjauksiin. Ensimmäiset viralliset pohjoismaiset ravitsemussuositukset (NNR) julkaistiin vuonna 1980. Suosituksia tarkistetaan kahdeksan vuoden välein, ja viimeisin versio ilmestyi vuonna 2004. Suositusten on tarkoitus toimia ohjenuorana sille, millainen ravinto on todettu tieteellisissä tutkimuksissa terveyttä edistäväksi. Ravitsemussuositusten päivittäminen on aloitettu, ja työn on määrä valmistua vuonna 2012. Lue lisää pohjoismaisista ravitsemussuosituksista.

Elintarviketurvallisuus

Pohjoismaat pyrkivät parantamaan sekä yksittäisten elintarvikkeiden että koko ruokavalion turvallisuutta. Ne toteuttavatkin usein kokonaisvaltaisia riskinarviointeja, joita voidaan hyödyntää koko Pohjolassa sekä muun maailman kanssa käytävissä neuvotteluissa – varsinkin EU:ssa.

Yhtenä esimerkkinä tästä on kala, joka on terveellistä mutta voi sisältää myös raskasmetalleja. Maiden tulisikin päästä yksimielisyyteen kalan suositeltavista syöntimääristä ja siitä, pitäisikö joidenkin kalalajien runsasta nauttimista välttää.

Toisena esimerkkinä ovat yhteiset valmiusharjoitukset, joissa kootaan kokemuksia eläintautien yhteisestä hallinnasta. Nämä taudithan eivät tunne rajoja, joten Pohjoismaiden keskinäinen tietojen ja kokemusten vaihto voi olla erittäin hyödyllistä.

Elintarvikkeiden valvonta antaa kuluttajille suuren varmuuden siitä, että ruokaostoksia voi tehdä huoletta. Niinpä Pohjoismaat järjestävät vuosittain yhteisen elintarvikevalvontakonferenssin, jossa keskitytään yhteisiin ongelmiin. Konferenssi vahvistaa niiden henkilöiden osaamista, jotka joutuvat päivätyössään ottamaan kantaa kauppojen ja elintarviketehtaiden tuoteturvallisuuteen, ja parantaa siten kaikkien kuluttajien turvallisuutta.

Uusi pohjoismainen ruoka

Pohjoismaat hyödyntävät raaka-aineitaan myös pohjoismaisten arvojen brändäyksessä ja tunnetuksi tekemisessä. Uusi pohjoismainen ruoka -ohjelma yhdistää Pohjoismaiden vahvuudet, jotka liittyvät alueellisiin arvoihin, gastronomiaan, elinkeinokehitykseen, raaka-aineisiin sekä matkailuun.

Uusi pohjoismainen ruoka on moniulotteinen ja monitulkintainen käsite. Siinä on kyse tutkimusmatkasta, jonka aikana perehdytään ja haetaan innoitusta raaka-aineista, erikoisuuksista ja muista elintarvikkeista, jotka ovat käden ulottuvilla täällä Pohjolassa.

Uusi pohjoismainen ruoka -ohjelmasta jaetaan kunniakirja henkilölle tai organisaatiolle, joka on merkittävästi edistänyt, tehnyt tunnetuksi ja kehittänyt pohjoismaista ruokaa ja ruokakulttuuria Pohjoismaissa tai kansainvälisesti. Kunniakirja jaetaan kerran vuodessa, ja mukana tulee 50 000 Tanskan kruunun sekki.

Pohjoismaiden ministerineuvosto nimitti ohjelman julkistamisen yhteydessä yksitoista Uuden pohjoismaisen ruoan lähettilästä. Lähettiläät ovat asiantuntijoita, jotka ovat kaikki toteuttaneet pohjoismaista ruokaa ja ruokakulttuuria edistävää toimintaa. Uuden pohjoismaisen ruoan lähettiläiden tehtävänä on lisätä ohjelman tunnettuutta yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa.

Pohjoismaisen elintarvikeyhteistyön organisointi

Tutustu esitteeseen Terveellistä ja turvallista ruokaa pohjoismaisella yhteistyöllä.

Pohjoismainen ravitsemus-, elintarvike- ja toksikologiatyöryhmä (NKMT)

Pohjoismainen elintarvikehallinnon ja kuluttajatietouden työryhmä (NMF)

Pohjoismainen mikrobiologian, eläinten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin työryhmä (NMDD)