Harvalla maailman alueella on niin runsaasti energianlähteitä kuin Pohjolassa. Pohjoismailla on paitsi luontaisia, öljyn ja kaasun kaltaisten fossiilisten polttoaineiden esiintymiä myös hyvät mahdollisuudet käyttää kestäviä energianlähteitä, kuten vettä, tuulta, bioenergiaa ja maalämpöä.

Hiili, öljy ja kaasu kattavat suurimman osan Pohjoismaiden ja koko maailman energiankulutuksesta. Fossiiliset polttoaineet eivät ole ehtymätön luonnonvara, ja niiden käyttö aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Haasteena onkin luonnonvarojen tehokkaan käytön varmistaminen sekä uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvattaminen.

Pohjoismaat pyrkivät yhdessä luomaan edellytykset tehokkaiden, kilpailukykyisten, turvallisten ja kestävien energiajärjestelmien kehittämiselle.

Pohjoismaiset sähkömarkkinat

Pohjoismaiden energiaministerit esittelivät vuonna 1995 visionsa Pohjoismaiden avoimista ja vapaista sähkömarkkinoista. Seuraavana vuonna perustettiin maailman ensimmäinen kansainvälinen sähköpörssi, Nord Pool, ja vuonna 2000 pohjoismaiset sähkömarkkinat vapautettiin. Yhteiset sähkömarkkinat parantavat sähkön toimitusvarmuutta ja tehostavat energiavarojen käyttöä maissamme.

Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden harmonisoinnin myötä perustettiin yhteistyöelimiä valvomaan markkinoiden yhteistä etua. Yhteistyöelimet ovat pohjoismaisten järjestelmävastuullisten verkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö Nordel ja sääntelyviranomaisten yhteistyöjärjestö Nordreg.

Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden menestyksekkäästä vapauttamisesta on tullut EU:ssa alueyhteistyön ja harmonisoinnin esikuva.

Kestävät energiajärjestelmät

Energian kysyntä kasvaa koko ajan, ympäristövaatimukset tiukentuvat ja öljyn hinta nousee, joten energiavarojen käyttöä on tehostettava kotitalouksissa, teollisuudessa ja rakennusalalla. Maiden energiavarojen tehokas käyttö ja uusien energianlähteiden tutkimus pohjustavat hyvinvoinnin ja elintason kasvua.

Energiatehokkuudella on avainasema kestävien energiajärjestelmien kehittämisessä. Pohjoismaat keskittyvät yhteistyössään energiatehokkaaseen rakentamiseen, nykyisten luonnonvarojen entistä parempaan hyödyntämiseen sekä testaukseen ja merkintään. Yhteistyötä tehdään sekä politiikan kehittämiseksi että muun muassa EU- ja Eta-lainsäädännön toimeenpanemiseksi. Alalla työskentelevät Pohjoismaiden ministerineuvoston energiatehokkuustyöryhmä ja Pohjoismainen energiantutkimuslaitos.

Kestäviä energiajärjestelmiä kehittämällä pyritään turvaamaan toimitusvarmuuden, talouskasvun ja ympäristönäkökohtien välinen tasapaino.

Haja-asutusalueet

Suuri osa Pohjoismaiden haja-asutusalueista on yhteisen energiaverkon ulkopuolella, ja niillä käytetään usein runsaasti fossiilisia polttoaineita. Energiaministerit päättivätkin vuonna 2003 tukea erityisesti toimintaa, joka voi edistää Pohjoismaiden ja Arktiksen haja-asutusalueiden kestävää energiahuoltoa (Pohjoismaiden energiaministereiden haja-asutusalueiden työryhmä).

Vuonna 2007 Pohjoismaiden ministerineuvosto järjesti konferenssin Energy from the Edge yhdessä Pohjolan länsinaapureiden kanssa. Konferenssissa keskityttiin nimenomaan uusiutuvien energianlähteiden käyttöön haja-asutusalueilla.

Pohjoismaat maailmassa

Ilmasto ja energia-asiat ovat kansainvälisen tärkeysjärjestyksen kärjessä, ja Pohjoismaat haluavat olla kansainvälisen energiayhteistyön edelläkävijäalue.

Pohjoismaat ovat innovatiivisia ja edistävät kestävää kehitystä sekä poliittisesti että uusien ympäristö- ja energiatekniikoiden kehittäjänä. Tätä asemaa on vahvistettava entisestään vakauden ja talouskasvun edistämiseksi sekä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Ydinvoima

Pohjoismaat eivät tee virallista ydinvoimayhteistyötä, mutta niillä on erilaista verkostotoimintaa. Esimerkkeinä voidaan mainita Pohjoismainen ydinturvallisuustutkimus ja Pohjoismainen säteilyturvallisuusyhdistys.