Itämeren alue kattaa Itämeren lisäksi sen ympärysmaat. Järjestäytyneeseen Itämeri-yhteistyöhön osallistuvat lisäksi Norja, Islanti ja EU. Yhteistyön yleistavoitteena on alueen poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen. Yhteistyön tulee edistää alueen kehitystä sen maiden välisten vahvojen keskinäisten suhteiden pohjalta sekä lujittaa alueen asemaa kansainvälisissä yhteyksissä.
Itämeren alueella on jo nykyisin useita toimijoita, jotka tekevät erityyppistä yhteistyötä alueen ja sen asukkaiden kannalta tärkeissä asioissa. Yhteistyötä tekevät alueen hallitukset, parlamentit, alueelliset viranomaiset, kunnat, yritykset, kansalaisjärjestöt ja muut toimijat.
Kasvavaa yhteistyötä
Itämeren alueen yhteistyö kasvaa kaikilla alueilla: poliittisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti. Ihmiset ja yritykset solmivat yhä tiiviimpiä yhteyksiä. Maiden väliset muurit ja vanhentuneiden poliittisten järjestelmien rippeet ovat nyt lähes tyystin hävinneet. Rajojen ylittämistä tulee yhä luontevampaa ja ilmeisempää paitsi matkailijoille myös opiskelijoille ja työvoimalle. Vielä on toki paljon matkaa siihen, että Itämeren aluetta voitaisiin pitää kaikilta osin yhdentyneenä alueena, mutta suunta on määritetty ja työ on päässyt vauhtiin. On tärkeää, että kaikki maat voivat osallistua työhön tasavertaisesti.
Tuloksia
Monet hyvät esimerkit kertovat siitä, että sanoista on jo ryhdytty tekoihin. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuteen sisältyy kosolti ympäristöprojekteja, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä Itämeren meriympäristölle. Työtä tehdään muun muassa Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) tuella. Tuloksista voidaan mainita erityisesti vuonna 2005 valmistunut Pietarin eteläinen vedenpuhdistamo.
Alkuvaikeuksien jälkeen hallitukset hyväksyivät vuonna 2007 Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelukomission (HELCOMin) puitteissa uraauurtavan Itämeren toimenpidesuunnitelman (Baltic Sea Action Plan, BSAP). Suunnitelmaan sisältyy laajoja velvoitteita ja konkreettisia strategioita muun muassa merkittävien fosfori- ja typpipäästövähennysten toteuttamiseksi. Alueella toimivilla rahoituslaitoksilla, kuten NIB:lla ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiöllä (NEFCO), on tarjota taloudellisia resursseja HELCOMin toimenpidesuunnitelman toteuttamiseen.
Itämeren alueen toimijoiden tulisi nyt ennen kaikkea kehittää konkreettisia ja rahoitettavissa olevia projektiehdotuksia, jotta toimintasuunnitelman yleistavoitteet saataisiin toteutettua rahoituslaitosten taloudellisia resursseja hyödyntämällä.
Näissä konkreettisissa toimenpiteissä piilee suuria mahdollisuuksia, kun tavoitteena on Itämeren alueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin kehittäminen. Niinpä hallitusten tulee noudattaa esimerkiksi HELCOMin toimenpidesuunnitelmassa sovittuja velvoitteita. Parlamentaarikoilla on puolestaan tärkeä tehtävä kehityksen seuraajina ja vauhdittajina, ja heidän tulee myös vaatia poliittista vastuunottoa. Tämän työn kanavina ovat kansalliset parlamentit, Pohjoismaiden neuvosto ja Itämeren parlamentaarikkokonferenssi (BSPC).
Parlamentaarinen Itämeri-yhteistyö
Itämeri-asiat ovat jo pitkään olleet Pohjoismaiden neuvoston päiväjärjestyksessä. Neuvosto toimi esikuvana, kun Baltian maiden parlamentin perustivat vuonna 1991 yhteistyöjärjestönsä Baltian yleiskokouksen.
Itämeren parlamentaarikkokonferenssi (BSPC) perustettiin vuonna 1991, ja sen toimintaan osallistuvat kaikki Itämeren alueen kansalliset ja alueelliset parlamentit sekä Euroopan parlamentti. Pohjoismaiden neuvostolla on vahva asema BSPC:ssä. Koska toimintaan osallistuvat myös Venäjä, Norja ja Islanti, BSPC on poliittinen areena, jolla EU:n jäsenmaat ja sen ulkopuoliset maat voivat tavata ja vaihtaa mielipiteitä, kohdistaa poliittista painetta alueen kannalta tärkeisiin kysymyksiin sekä toteuttaa yhteisiä poliittisia toimenpiteitä.
