Tehdyt toimenpiteet

Artikkelit

Betalning för ekosystemtjänster – praktiska exempel i norr: Istället för att bygga ut sitt reningsverk med kväverening slöt Lysekils kommun på Sveriges västkust avtal med en musselodlare. Odlaren får betalt av kommunen för varje ton kväve som upptas i de skördade musslorna. Musslorna levererar en ekosystemtjänst som samhället betalar för.
”Pohjoismaisen hyvinvointihallituksen” kriisi: Ragnhildur Sverrisdóttir; 27.05.2009; Islannissa pitää valtaa uusi hallitus. Kahdella vasemmistopuolueella, sosiaalidemokraateilla ja vihreällä vasemmistolla, on ensi kertaa takanaan yleiskäräjien enemmistö. Ne olivat vallassa sadan päivän ajan ennen vaaleja vanhoillisen itsenäisyyspuolueen ja sosiaalidemokraattien muodostaman hallituksen jouduttua eroamaan talousromahduksen vanavedessä.
Alue avun tarpeessa: Eva Franchell; 09.06.2011; Jos asiat eivät ole aivan kohdallaan, niiden voidaan sanoa olevan jäässä. Sanonta kuvaa osuvasti myös Arktiksen tilannetta keväällä 2011. Arktisen neuvoston uusi puheenjohtajamaa Ruotsi joutuukin keskittymään kaudellaan puhtaaseen kriisinhallintaan.
Grönlanti on arktisen alueen avaintekijä: Steen Ulrik Johannessen; 09.06.2011; Ilmaston lämpeneminen on tehnyt arktisesta alueesta taloudellisesti ja poliittisesti polttavan alueen, jonka luonnonvarojen hyödyntämistä helpottaa jäiden sulaminen. Grönlanti on tarttunut tilaisuuteen ja ryhtynyt jo hyödyntämään mahdollisuuksiaan, mikä on saanut rankkaa kritiikkiä ympäristöjärjestöiltä.
Arktisuus juuttui vaaleihin, kuten kaikki muukin: Markku Heikkilä; 09.06.2011; Kaksi vuotta sitten Suomen ulkoministeri Alexander Stubb sai arktisen herätyksen Arktisen neuvoston ulkoministerikokouksessa Tromssassa. Sen jälkeen Suomi aloitti vahvan ulkopoliittisen invaasion kohti pohjoista. Mutta kun muiden maiden arktiset ulkoministerit nyt toukokuussa olivat koolla Nuukissa, Stubb pysyi kotona. Huhtikuun vaalien jälkeen Suomen kaikki politiikka on ollut halvaantunutta, arktinen politiikka mukaan lukien.
Tungosta Jäämerellä: Thomas Larsen; 09.06.2011; Arktisen neuvoston toukokuinen huippukokous ja muun muassa USA:n ulkoministerin Hillary Clintonin mukanaolo osoitti, että kilpailu arktisesta alueesta on muuttunut kansainväliseksi suurpolitiikaksi. Grönlanti kuuluu Tanskalle, joten Tanska on mukana neuvostossa ja varustautuu kilpailemaan pohjoisten alueiden öljystä ja kaasusta.
Nordic countries get an international voice in the Arctic: Helena Spongenberg; 23.06.2011; Global warming has changed the Arctic and the region is now facing a very different future that many nations and companies want to be a part of. The Arctic countries are set to make big short term earnings, but at what cost? Analys Norden takes a look at the Nordic countries’ role in the Arctic debate and how they see the risks and opportunities in the Arctic.
Kovakourainen kalastus vahingoittaa merenpohjan elämäa: Kalastuksen vaikutukset merenpohjaan sekä merialueiden käytön suunnittelu ovat Pohjoismaiden ministerineuvoston tärkeitä yhteistyöalueita. Tutkijat ovat tähän mennessä kartoittaneet vain murto-osan valtamerien pohjista. Se kuitenkin tiedetään, että pohjissa on elämää kuhisevia alueita, jotka tuhoutuvat helposti esimerkiksi kovakouraisten pohjakalastusmenetelmien vuoksi. Tällöin eliöyhteisön toipuminen vie vuosikymmeniä.
Mercury – Nordic countries show the way to a global agreement: This issue of Nordic Environment presents some of the contributions the Nordic Council of Ministers is making to the global mercury process, such as projects and reports managed by, for example, the working group for chemical issues, the Nordic Chemical Group (NKG).
Natur og kulturmiljøer på Grønland, Island og Svalbard: En dyb afhængighed af naturen har altid været det grundlæggende vilkår for tilværelsen på Grønland, Island og Svalbard, og derfor er samspillet mellem menneske og miljø den linse, som gør det muligt at forstå, hvordan menneskene gennem tiderne har klaret sig i den utroligt smukke, men barske arktiske natur. Netop den erkendelse er udgangspunktet for den nordiske handlingsplan for beskyttelse af natur- og kulturmiljøer i Arktis fra 1999. Planen inddrog for første gang på internationalt plan kulturmiljøer i et multilateralt miljøsamarbejde i Arktis. Behovet for at beskytte den sårbare arktiske natur og de unikke fortidsminder stiger år for år på grund af øget færdsel, voksende turisme og mange forskningsprojekter i fjerne og svært tilgængelige områder.
Pelagiset troolit pohjatroolien vaihtoehtona: Färsaaret, Islanti ja Norja verottavat paljolti samoja pelagisia kalakantoja. Myös maiden kalastuslaivastot ja -välineet ovat hyvin samankaltaisia. Tämän vuoksi myös kalakantojen hoitamiseen ja kalastukseen liittyvät ongelmat ovat paljolti samoja näissä kolmessa maassa, joten yhteistyöllä voidaan saavuttaa paljon.
Lisää suunnitelmallisuutta merialueiden hoitoon: Rannikkovyöhykkeen ja merialueiden käytön suunnittelu on edellytyksenä sille, että eri elinkeinojen välisiä eturistiriitoja voitaisiin käsitellä tulevaisuudessa ja että haavoittuvia ja arvokkaita luonnonalueita voitaisiin suojella. Tässä suunnittelutyössä tarvitaan kuitenkin muunlaisia menetelmiä kuin maankäytön suunnittelussa. Merialueiden käytön suunnittelulle on lisäksi tunnusomaista se, että työssä on otettava huomioon rajat ylittäviä ongelmia, jotka edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaiden ministerineuvosto on tämän vuoksi katsonut tärkeäksi edistää alan menetelmien kehittämistä sekä asiantuntijoiden kansainvälistä verkostoitumista.
Uppvärmningen förändrar Nordens natur: Fjällräven har minskat dramatiskt i Norge, Finland och Sverige under det senaste århundradet, och nu återstår bara 50 - 120 individer. En förklaring till tillbakagången är att ett varmare klimat gjort det möjligt för rödräven att sprida sig norrut och konkurrera ut fjällräven.
Framgångsrik förvaltning bakom sillens återkomst: Den norska vårlekande sillen ansågs en gång vara världens största fiskbestånd. Det kan ha varit sant ännu på 1950-talet, innan beståndet nästan utplånades av överfiskning. Trots att bestånden minskade snabbt stoppades inte fisket helt, vilket fördröjde återhämtningen. På 1980-talet infördes fångstkvoter, samtidigt som sillens lek lyckades bra år 1983. Det blev en vändpunkt.
Merrat – ympäristöä säästävä: Ruotsalaiset, norjalaiset ja färsaarelaiset tutkijat pyrkivät nyt Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella lisäämään mertakalastuksen saaliita ja energiatehokkuutta, jotta käyttöön saataisiin uudentyyppisiä ja merenpohjalle hellempiä pyyntivälineitä.
Gemensam insats för att rädda havsfåglar: Fisket efter fiskarter som är viktiga födoresurser för havsfåglar måste begränsas och fiskemetoder som förhindrar att havsfåglar fångas oavsiktligt måste utvecklas.
EU-fiskeri med nordiska ingredienser: Halldór Ásgrímsson; EU:s nuvarande fiskeripolitik har varit ett stort misslyckande – det är EU-kommissionen den första att erkänna. Exempelvis dumpas tusentals ton fångst årligen över relingen på grund av bristande bestämmelser kring utkast. Fiskerilösningar i de nordiska länderna kan tjäna som inspiration då EU nu ska revidera den gemensamma fiskeripolitiken.