Tietoa kansantalous- ja talousarvioyhteistyöstä
Pohjoismaiden ministerineuvoston kansantalous- ja talousarvioyhteistyön tarkoituksena on luoda edellytyksiä talouspoliittisten perustavoitteiden, eli vakaan ja terveen talouskehityksen, täystyöllisyyden sekä hyvän ja kestävän kasvun saavuttamiseksi. Yhteistyö pohjustaa Pohjoismaiden etujen ajamista kansainvälisesti sekä taloudellisen yhdentymisen lisääntymistä paitsi Pohjoismaiden välillä myös Pohjoismaiden ja muun Euroopan kesken.
Kansantaloudessa on kyse määrärahojen käytöstä yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna parhaalla mahdollisella tavalla.
Talouspolitiikka ohjaa kansantaloutta, ja se on yhteisnimike toimenpiteille, joita hallitukset ja parlamentit toteuttavat vaikuttaakseen talouden olosuhteisiin. Talouspolitiikkaan sisältyy monia erityyppisiä poliittisia ohjauskeinoja.
Suhdannepolitiikan tavoitteena on tasoittaa suhdannevaihteluita ja niistä seuraavaa työttömyyttä ja inflaatiota.
Tulonsiirtopolitiikan tarkoituksena on tasata eri yhteiskuntaryhmien välisiä tulo- ja omaisuuseroja.
Rakennepolitiikan avulla pyritään puolestaan tehostamaan resurssien käyttöä. Tavoitteeseen voidaan päästä esimerkiksi suuren työllisyyden ja tuottavuuden avulla.
Valtion talousarvio
Valtion talousarviossa hallitukset kertovat talouspolitiikan suunnan. Talousarvio on hallituksille tärkeä politiikan teon väline, ja se vaikuttaa sekä kotitalouksiin, yrityksiin että järjestöihin. Valtion talousarvioon vaikuttavat puolestaan ulkoiset olosuhteet, kuten kansallinen ja kansainvälinen taloudellinen tilanne.
Veropolitiikka kytkeytyy vahvasti kansantalouteen ja valtion talousarvioon.
Kansantalous- ja talousarvioalan pohjoismainen yhteistyö
Pohjoismaiden ministerineuvoston talous- ja finanssiyhteistyön tarkoituksena on edistää talous- ja finanssipoliittisiin kysymyksiin liittyvää pohjoismaista yhteistyötä.
Yhteistyön yleistavoitteena on edistää vakaata ja kestävää talouskasvua, auttaa kehittämään pohjoismaista hyvinvointimallia, ajaa Pohjoismaiden etuja kansainvälisesti sekä edistää taloudellista yhdentymistä paitsi Pohjoismaiden välillä myös Pohjoismaiden ja Itämeren alueen sekä Pohjoismaiden ja muun Euroopan kesken.
Asetettujen tavoitteiden toteutumista edistäville toiminnoille myönnetään taloudellista tukea, joka perustuu erityisiin suuntaviivoihin. Toiminnoista voidaan mainita seminaarit, konferenssit ja erilaiset selvitykset.
Vuonna 2009 yhteistyössä on keskitytty ilmaston lämpenemisen taloudellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin sekä taloudellisiin välineisiin, joiden avulla voidaan päästä maailmanlaajuisiin ympäristötavoitteisiin.
Sektorin vakituisiin yhteistyöryhmiin kuuluvassa ympäristö- ja talousryhmässä käsitellään asioita ja analyyseja, jotka valottavat taloudellisten ohjauskeinojen ja ympäristövaikutusten suhdetta.
EU-asiat
EU-asiat ovat pohjoismaisen yhteistyön tärkeysjärjestyksen kärjessä. Tästä ovat osoituksena talous- ja finanssialan EU-asioihin liittyvät järjestelmälliset neuvonpito- ja yhteistyökäytännöt.
Monet Ekofin-neuvoston (talous- ja rahoitusasioiden neuvoston) käsittelemät EU-asiat tulevat mitä todennäköisimmin ajankohtaisiksi myös Pohjoismaille.
Rajaesteet
Sektorin keskeisiksi yhteistyöalueiksi noussevat lähiaikoina myös Pohjoismaiden välisten rajaesteiden poistaminen, järjestelmällinen neuvonpito ja yhteistyö veroasioissa sekä taloudellisen ulottuvuuden nykyistä selkeämpi sisällyttäminen pohjoismaiseen kestävän kehityksen strategiaan.
Alan yhteistyötä tukevat useat työryhmät, kuten pohjoismainen suhdanneryhmä, ympäristö- ja talousryhmä sekä Pohjoismaiden veroviranomaisten ryhmä.
Ryhmien tarkoitus on tehdä keskeisiä aloitteita Pohjoismaiden valtiovarainministereille.
