Kestävä kehitys

Tehdyt toimenpiteet

Artikkelit

Politicians can’t save the environment: Peter Bjerregaard; The Rio+20 summit will accentuate the management crisis that characterizes international environmental corporation. Politicians probably won’t agree on anything substantial. Instead, new networks – spearheaded by companies, NGOs and cities – will set the agenda for the future.
The Arctic passes climate threshold: Peter Bjerregaard; Arctic CO2 levels have hit a milestone. Reaching concentrations not seen in the last 800,000 years, 400 ppm (parts per million) is now being measured all across the Arctic.
Economic growth - version 2.0: Connie Hedegaard; When I was born, we were 3 billion people on this planet. A child born today is one of seven billion, and more will come during its life time.
Arktis tarvitsee ensiapua noki- ja metaanipäästöjen kuriin saamiseksi: Artikkelin ovat kirjoittaneet Ahvenanmaan, Färsaarten, Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan ympäristöministerit.
Pohjoismaisia näkökulmia EU:n jätedirektiiviin: Jätehuolto ja uudelleenkäyttö ovat kierrätysyhteiskunnan avainkysymyksiä, ja niihin onkin kohdistettu lisää huomiota viime vuosina. Pohjoismaiden ministerineuvostossa on jo pitkään tehty jätealan yhteistyötä, joka on paitsi hyödyttänyt Pohjoismaita myös tarjonnut arvokkaita aloitteita EU:ssa tehtävään alan työhön. Pohjoismailla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää edelläkävijäasemaansa ja kehittää kierrätysyhteiskuntaa tekemällä yhteistyötä, joka liittyy esimerkiksi menetelmien ja tekniikoiden viemiseen maailmalle. Hyvä peruste tällaiselle pohjoismaiselle panostukselle on raaka-aineiden hintojen voimakas nousu.
En sterk modell: Aslak Bonde; 23.02.2012; Få ting er mindre omstridt i Norge enn den norske, eller nordiske, samarbeidsmodellen. Alle partier og alle organiserte interesser er i prinsippet enige i at det er bra for landet at vi har mye tillit, små forskjeller, mye samarbeid og en utstrakt kompromisskultur. Konfliktene i det norske samfunnet dreier seg i stor grad om hvordan man best tar vare på samarbeidsmodellen, og da ser man mye mer mot EU enn mot Norden.
Danmark hjem til Norden: Thomas Larsen; 23.02.2012; Der skal være mere og ikke mindre nordisk samarbejde, lyder det fra den nye danske minister for nordisk samarbejde, Manu Sareen. Han håber, at Norden får større gennemslagskraft i Europa.
Problemene for Den nordiske velferdsregjeringen: Egill Helgason; 23.02.2012; Det er egentlig treffende at den nordiske modellen skulle være tema for denne siste utgaven av Analys Norden. Det er få ting vi nordboere like ofte får spørsmål om som disse nordlige samfunnene våre, som for mange framstår som strålende forbilder innen velferd, likestilling, frihet og menneskerettigheter.
Pohjoismaa, sittenkin: Markku Heikkilä; 16.02.2012; Lainsäädännön periaatteet, hyvinvointiyhteiskunnan malli, tasa-arvo, luokkaerojen vähäisyys – Pohjoismaille yhteiset ja ominaiset piirteet tulevat vastaan kaikessa siinä, mikä Suomessa on olennaista. Silti pohjoismaisuudesta ja pohjoismaisesta mallista puhutaan yllättävän vähän. Viimeisen Analys Nordenin kunniaksi lähden etsimään Suomea pohjoismaisena valtiona. Matka alkaa mahdollisimman kaukana pääkaupungeista, mahdollisimman läheltä arkea.
Storindustri, konsumisme og bilisme i et land med overflod av ren energi: Egill Helgason; 02.12.2011; Den islandske regjeringa godkjente i fjor en handlingsplan for klimaspørsmål. Kursen man der staker ut, er at man skal redusere nettoutslippet av drivhusgasser med opp mot 30 prosent fram mot 2020 sammenlignet med 2005-nivå. Målet i 2007 var å redusere utslippene med 50–70 prosent før 2050. Dette er i tråd med EUs politikk.
Danmark skal – igen! - være grønt foregangsland: Thomas Larsen; 02.12.2011; Den nye danske regering med socialdemokraten Helle Thorning-Schmidt i spidsen kan gå over i historien som en grøn regering. Et nyt energiudspil rummer tårnhøje ambitioner. Erhvervslivet er forsigtigt positivt – men frygter for konkurrenceevnen.
Klimaoppgjør på vent: Aslak Bonde; 02.12.2011; Til vinteren, eller våren – da vil Stortinget ta de upopulære avgjørelsene som skal gi formidable kutt i de norske klimagassutslippene innen 2020. Eller kanskje blir det enda en utsettelse? 14 års erfaring med oppfølging av Kyoto-avtalen tilsier at politikerne også denne gangen vil skyve de vanskelige avgjørelsene foran seg. Det er mye lettere å redde regnskog i Brasil og Indonesia enn å tvinge nordmenn til å kjøre mindre bil.
Uppgivenhet och några bra förslag: Eva Franchell; 02.12.2011; Veckorna innan klimatmötet i Durban rasar den svenska debatten om – äldrevård. Riskkapitalbolaget Carema har vanvårdat gamla och senila människor. Bolaget har tjänat stora pengar på de svenska skattebetalarna medan Caremas egen vinst har förts över till skatteparadiset Jersey. En rad reportage i tv, radio och samtliga svenska dagstidningar har dominerat debatten och skakat om regeringen. Kanske är den tidstypisk.
Ilmastokeskustelu katosi muodista: Markku Heikkilä; 24.11.2011; Suomen ilmastopolitiikka on hyvin pitkälle ollut sopeutumista Euroopan unionin yleiseen ilmastolinjaan. Sama pätee myös Durbanin kokoukseen. Suomen tuki EU:n 30 prosentin päästövähennyksille on ehdollinen sille, että kaikkien merkittävien teollisuusmaiden on aidosti luvattava vähentää päästöjään. Puhtaan teknologian roolia korostetaan. Silti suurin ilmastokeskustelua koskeva muutos on koko aiheen siirtyminen jonnekin sivuraiteille, politiikan taustalle mutta pois näkyviltä.
Pohjoismaiden on varmistettava entistä laajapohjaisempi ja solidaarisempi maataloustuki: Ann-Kristine Johansson (S); Pohjoismaiden neuvoston ympäristö- ja luonnonvaravaliokunta on juuri lähettänyt EU-komissiolle lausunnon, joka liittyy EU:n maataloustukiuudistukseen. Painotamme lausunnossa elintarviketurvallisuuden vahvistamista ja elintarvikehuollon varmistamista ja toivomme maatalouspolitiikkaa, joka tukee tuotantoa koko Pohjolassa.
Tungosta Jäämerellä: Thomas Larsen; 09.06.2011; Arktisen neuvoston toukokuinen huippukokous ja muun muassa USA:n ulkoministerin Hillary Clintonin mukanaolo osoitti, että kilpailu arktisesta alueesta on muuttunut kansainväliseksi suurpolitiikaksi. Grönlanti kuuluu Tanskalle, joten Tanska on mukana neuvostossa ja varustautuu kilpailemaan pohjoisten alueiden öljystä ja kaasusta.
Grönlanti on arktisen alueen avaintekijä: Steen Ulrik Johannessen; 09.06.2011; Ilmaston lämpeneminen on tehnyt arktisesta alueesta taloudellisesti ja poliittisesti polttavan alueen, jonka luonnonvarojen hyödyntämistä helpottaa jäiden sulaminen. Grönlanti on tarttunut tilaisuuteen ja ryhtynyt jo hyödyntämään mahdollisuuksiaan, mikä on saanut rankkaa kritiikkiä ympäristöjärjestöiltä.
Rio+20: A Momentum for Resource Economics: Peter Bjerregaard; Growth. Even before the concept is defined, we know what’s on the agenda. It’s not about plant growth, hair growth or growth in quality of life, it’s about economic growth. And the kind that is measured in GDP. However, Rio+20 might mark a paradigm shift in the way we measure growth and wealth.
Paikallisesti, alueellisesti ja globaalisti – Pohjoismaiden tulee näyttää tietä kohti kestävää maailmaa: Pohjola on kestävän kehityksen edelläkävijäalue. Kestävän kehityksen tulee olla ulospääsymme kriisistä, mutta haasteeseen on tartuttava oikealla tavalla. Meillä pohjoismaisilla yhteistyöministereillä on vastuu yhteisestä kestävän Pohjolan strategiasta, ja haluamme vahvistaa tätä työtä kotikentällä. Samalla lähivuodet tarjoavat Pohjoismaille useita mahdollisuuksia osoittaa globaalia johtajuutta sekä ilmastoalalla että kestävän maailman varmistamisessa.
Nordic countries are greening their economy more than ever: Helena Spongenberg; 15.04.2011; While ‘green economy’ is quickly becoming the catchphrase of governments across the world, the Nordic countries are taking their green economy further than ever.

Ota yhteyttä.

Mia Rahunen

Puhelin: +45 33 96 02 61

Sähköposti: mira@norden.org

Kiinnostavatko ympäristöön ja luontoon liittyvät pohjoismaiset uutiset?

Tilaa pohjoismaisia uutisia!