Monikielisyyttä

Pohjoismaiden viralliset kielet ovat Suomessa suomi ja ruotsi, Ruotsissa ruotsi, Norjassa norja, Tanskassa tanska, Islannissa islanti, Färsaarilla fääri ja Grönlannissa grönlanti. Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella on lisäksi yhtenäinen saamelainen kulttuuri- ja kielialue.

Suomen, Islannin, Färsaarten ja Grönlannin peruskoulussa on pakollista opiskella yhtä skandinaavista kieltä – Suomessa ruotsia.

Seuraavilla kielillä on virallisen vähemmistökielen asema Pohjoismaiden joissakin osissa: meänkieli, romanikieli, jiddiš, kveenin kieli ja saksa sekä pohjoismaiset viittomakielet.

Pohjoismaalaisten äidinkielenä on lisäksi noin 200 muuta kieltä. Tämä on seurausta maahanmuutosta, joka on viime vuosikymmeninä lisännyt Pohjoismaiden kielellistä monimuotoisuutta.

Voit lukea lisää Pohjoismaiden kielistä julkaisusta Nordens språk med rötter och fötter.

Pohjoismaisten kielten ymmärtäminen

Pohjoismaiden kielellisen yhteenkuuluvuuden vaaliminen edellyttää kielten ymmärtämisen jatkuvaa vahvistamista.

Lundin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa todetaan, että pohjoismaalaisilla on yhä enemmän vaikeuksia toistensa ymmärtämisessä. Tämä koskee varsinkin nuoria.

Poliitikot ovat suuntauksesta tietoisia, ja Pohjoismaat pyrkivätkin yhteisvoimin vahvistamaan kielten ymmärtämistä.

Vuonna 2006 Pohjoismaiden opetusministerit hyväksyivät pohjoismaisen kielipoliittisen julistuksen.

Ministerit olivat yksimielisiä siitä, että Pohjoismaiden kielten käyttöalan tulee jatkossakin kattaa yhteiskunnan kaikki alat ja että kielten tulee olla vahvoja ja elinvoimaisia.

Jotta kielen käyttöala kattaisi yhteiskunnan kaikki alat, sitä tulee käyttää virallisissa yhteyksissä – kuten opetuksessa ja lainsäädännössä.

Pohjoismaista yhteistyötä tehdään vastaisuudessakin skandinaavisilla kielillä.

Tulokset

Pohjoismainen kieliyhteistyö on tuottanut kosolti käytännön hyötyä Pohjoismaiden kansalaisille.

Pohjoismainen kielisopimus antaa Pohjoismaiden kansalaisille oikeuden käyttää omaa kieltään ja saada tulkkaus- tai käännöspalveluita silloin, kun he ottavat yhteyttä toisen Pohjoismaan viranomaisiin.

Kielisopimuksen perustana oli ehdotus, jonka Pohjoismaiden neuvosto teki Pohjoismaiden hallituksille vuonna 1966. Sopimus on oikeudellisesti sitova, ja sen noudattamisesta vastaavat pohjoismaiset yhteistyöministerit.

Pohjoismaisen kieliyhteistyön tuloksista voidaan mainita myös pohjoismainen kielipoliittinen julistus. Julistus ei ole oikeudellisesti sitova, mutta Pohjoismaiden ministerit ovat sitoutuneet toteuttamaan sen pitkän aikavälin tavoitteet.

Julistus kuvaa pohjoismaalaisten kielellisiä oikeuksia ja asettaa konkreettisia tavoitteita, joihin pohjoismaisen kielipolitiikan tulee pyrkiä. Kielipolitiikan tavoitteena on varmistaa Pohjoismaiden ministerineuvoston kielipanostusten kokonaisvaltaisuus ja tarkoituksenmukaisuus.

Kielijulistuksen tulee luoda perusta yhtenäiselle, kauaskantoiselle ja tehokkaalle kielipoliittiselle panostukselle.

Kielialan tukijärjestelmät

Pohjoismaiden kansalaisilla on mahdollisuus hakea apurahoja Nordplus Kieli ja kulttuuri -ohjelmasta.

Ohjelman tavoitteena on vahvistaa kielten ymmärtämistä Pohjoismaissa ja edistää Pohjoismaiden kulttuureihin, kieliin ja elinoloihin liittyvää kiinnostusta, tietämystä ja ymmärrystä. Apurahoja myönnetään muun muassa vierailuihin, vaihtotoimintaan, verkostoitumiseen ja kursseihin.

Hanketukipäätökset tekee asiantuntijaryhmä Pohjoismaiden kielineuvosto.

Pohjoismaiden kielten, kulttuurien, kirjallisuuden ja yhteiskuntaolojen opetusta järjestetään yli 200 yliopistossa Pohjoismaiden ulkopuolella. Opettajat voivat hakea hankeapurahoja lehtorimäärärahoista.

Pohjoismaiden ministerineuvoston taide- ja kulttuuriohjelmasta voi saada apurahoja muun muassa kirjallisuuden kääntämiseen.

Kielihankkeisiin voi saada apurahoja myös Pohjoismaiselta kulttuurirahastolta. Kulttuurirahasto on tukenut muun muassa Lundin yliopistossa tehtyä tutkimusta skandinaavisten kielten ymmärtämisestä Pohjoismaissa.

Virallisen pohjoismaisen yhteistyön tarjoamien tukimahdollisuuksien lisäksi pohjoismaisiin hankkeisiin saa apurahoja myös useilta yksityisiltä ja kahdenvälisiltä rahastoilta.

Kielialan tukijärjestelmät