Miksi Pohjoismaat tekevät toisen asteen koulutusyhteistyötä?

Pohjoismaiden tavoitteena on pyrkiä luomaan tasokas pohjoismainen koulutus- ja tutkimusyhteisö.

Pohjoismailla on paljon yhteistä niin maantieteellisesti, historiallisesti kuin kulttuurisestikin, ja myös maiden koulutusjärjestelmillä on paljon yhtäläisyyksiä ja yhteisiä haasteita.

Pohjoismaat voivat oppia paljon toisiltaan. Yhteistyön avulla Pohjoismaat voivat yltää entistä parempiin saavutuksiin, mistä hyötyvät koulut ja muut oppilaitokset sekä yksittäiset oppilaat ja oppisopimuskoulutuksessa olevat.

Koulu on tärkeä yhteiskunnan instituutio. Se herättää vahvoja mielipiteitä ja sitä kohtaan tunnetaan suurta kiinnostusta. Pohjoismaiselle koulualan yhteistyölle on kuitenkin tunnusomaista yksimielisyys suurista linjoista.

Viime vuosina yhteistyö on keskittynyt koulutuksen laatuun ja sellaisen koulutusjärjestelmän luomiseen, joka antaa kaikille mahdollisuuden toisen asteen koulutuksen suorittamiseen.

Visio

Hyvä peruskoulutus on menestyksekkään jatkokoulutuksen ja rikkaan elämän edellytys.

Koulussa tapahtuvan oppimisen laadun parantaminen onkin pohjoismaisen yhteistyön tärkeysjärjestyksen kärjessä.

Pohjoismaiden opetusministereistä koostuva koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) on laatinut koulutus- ja tutkimusalalle strategian vuosiksi 2008–2010.

Strategian nimi on Pohjoismaat – johtava, dynaaminen tieto- ja osaamisalue, ja siinä määritellään koulualan pohjoismaisen yhteistyön linjaukset ja yleistavoitteet.

Yleistavoitteet ovat seuraavat:

• hyvä esikoulu, peruskoulu ja toisen asteen koulutus kaikille jatkokoulutuksen, sosiaalisen osallisuuden ja hyvän elämän pohjaksi
• elinikäistä oppimista koskevan tiedon, osaamisen ja kokemustenvaihdon edistäminen ja tukeminen Pohjoismaissa
• tietotason vahvistaminen varmistamalla, että entistä suurempi osa nuorten ikäluokista suorittaa toisen asteen koulutuksen ja jatkokoulutuksen
• Pohjoismaiden koulutusjärjestelmien kehittäminen siten, että ne kannustavat ulkomaista alkuperää olevien henkilöiden onnistuneeseen kotoutumiseen
• koulun ja työelämän välisen yhteistyön edistäminen ammattikoulutuksessa ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen
• pohjoismaisten opettajankoulutusten laadun edistäminen
• koulutustutkimusyhteistyön ja opetusta koskevien tutkimustulosten levityksen edistäminen.

Yhteistyön tulokset

Koulualan pohjoismaisella yhteistyöllä pohjustetaan viiden Pohjoismaan sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin koulutusviranomaisten, tutkijoiden sekä oppilaitosten johtajien ja opettajien välistä yhteistyötä.

Vuosittain järjestetään lukuisia konferensseja, seminaareja ja kokouksia, joissa käsitellään keskeisiä poliittisia ja pedagogisia aiheita. Lisäksi julkaistaan raportteja ja tehdään tutkimuksia, joiden tuloksista keskustellaan ja joita seurataan.

Konkreettiset hankkeet ja ohjelmat

• Nordplus

Nordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston huomattavin koulutusohjelma. Nordplus-puiteohjelma koostuu neljästä osaohjelmasta, joilla on eri kohderyhmät.

Ohjelmalla tuetaan liikkuvuutta, hankkeita ja verkostoja, ja se on avoin kaikille koulutusalan laitoksille ja järjestöille.

Nordplus-ohjelmaan osallistuvat kaikki Pohjoismaat, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti sekä Viro, Latvia ja Liettua.

• Nordplus Junior

Nordplus Junior -ohjelman kohderyhmänä ovat esikoulu, peruskoulu ja toisen asteen koulutus.

Ohjelmalla tuetaan muun muassa peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaiden ja luokkien liikkuvuutta mukaan lukien oppisopimuskoulutuksessa olevien ja teoreettisten linjojen opiskelijoiden työpaikkavaihto. Lisäksi tuetaan esikoulujen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opettajien ja muun opetushenkilökunnan liikkuvuutta sekä verkostoitumista ja kehittämishankkeita.

• Lukiosopimus

Pohjoismainen lukiosopimus takaa sen, että Pohjoismaat antavat toisista Pohjoismaista tulevien koulutukseen hakeutuvien päästä yleiseen lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen samoilla ehdoilla kuin omien kansalaisten.

"Nuorten ja aikuisten hyvä oppiminen" -globalisaatiohanke

Pohjoismaat ovat käynnistäneet 14 globalisaatiohanketta, joista yksi liittyy perusopetukseen.

Hankkeen yleistavoitteena on se, että nykyistä suurempi osa nuorista suorittaisi peruskoulun jälkeisen koulutuksen. Lisäksi halutaan vahvistaa aikuisten tietämystä ja osaamista pohjustaen näin henkilökohtaista kehitystä sekä työ- ja yhteiskuntaelämän kehitystä elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti.

Hanke koostuu neljästä toimenpiteestä:

• tehdään tutkimus ja vaihdetaan kokemuksia toimista, joilla pyritään lisäämään toisen asteen koulutuksen suorittaneiden määrää
• käynnistetään yrittäjyysalan kehittämistoimenpiteitä
• tehdään aikuisten perustaitoihin liittyvää kehitystyötä
• perustetaan oppimis- ja dialogifoorumi.

Foorumin tavoitteena on vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia sekä tehdä tunnetuksi ja profiloida kulloinkin keskusteltavia aiheita.

• Koulualan pohjoismaisen yhteistyön neuvonantajaryhmä

Koulualan pohjoismaisen yhteistyön neuvonantajaryhmä (NSS) on Pohjoismaiden ministerineuvoston politiikkaa luova, neuvoa-antava ja toimeenpaneva elin.

Sen työkenttään kuuluvat esikoulu, peruskoulu ja toisen asteen yleissivistävä ja ammatillinen koulutus.

Yhteistyön tavoitteena on edistää koulujen kehittämistä työn painopistealueilla niin Pohjoismaissa kuin kansainvälisestikin, mikäli näin voidaan saavuttaa pohjoismaista lisäarvoa.