Pohjoismaisen energiayhteistyön tavoitteena on luoda näkyviä ja kestäviä ratkaisuja Pohjoismaiden tärkeimpiin energiapoliittisiin haasteisiin, kuten kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja tulevaisuuden energiahuollon turvaamiseen.
Pohjoismaisen kalastusyhteistyön piiriin kuuluvat kalastus, kalankasvatus ja pyynti. Yhteistyön lähtökohtana ovat meren elävät luonnonvarat. Pohjoismaiden neuvostossa ja Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävä yhteistyö on poliittista, ja se kohdistuu Pohjoismaiden poliitikkoihin ja hallintoviranomaisiin. Yhteistyön ytimenä on meren elävien luonnonvarojen, esimerkiksi kalan ja merinisäkkäiden, kestävän käytön edistäminen.
Globalisaatio, tietoyhteiskunnan kehitys, väestön ikääntyminen sekä esimerkiksi ilmastonmuutosta ruokkivat kestämättömät kulutus- ja tuotantotavat tuovat Pohjoismaille mahdollisuuksia ja haasteita. Haasteiden kohtaaminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää yhteispohjoismaisia sektorienvälisiä panostuksia, joihin sisältyy kestävän kehityksen periaate.
Pohjoismaiset yhteiskunnat ovat kehittyneet vuosituhantisesta ihmisen ja luonnon rinnakkaiselosta. Pohjoismaista luonnon- ja kulttuuriperintöä arvostetaankin suuresti, ja sitä halutaan vaalia hyvin nykyisten ja tulevien sukupolvien iloksi.
Ympäristöalalla on kosolti haasteita, jotka on kohdattava yhdessä – kansallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti. Tämä koskee varsinkin ilmastonmuutosta, vaarallisten kemikaalien käyttöä ja päästöjä, merten ekosysteemien suojelua sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja hyödyntämistä. Pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen on välttämätöntä, jotta yhteiset voimavarat saataisiin hyödynnettyä mahdollisimman hyvin ja jotta maat voisivat kehittää yhteisiä ratkaisuja.