Miksi Pohjoismaat tekevät peruskoulualan yhteistyötä?

Pohjoismaiden tavoitteena on pyrkiä luomaan tasokas pohjoismainen koulutus- ja tutkimusyhteisö. Pohjoismailla on paljon yhteistä niin maantieteellisesti, historiallisesti kuin kulttuurisestikin, ja myös maiden koulutusjärjestelmät ovat hyvin samankaltaisia.

Pohjoismailla on lisäksi edessään yhteisiä haasteita, joten maat voivat oppia paljon toisiltaan. Yhteistyön avulla Pohjoismaat voivat yltää entistä parempiin saavutuksiin, mistä hyötyvät sekä oppilaitokset että yksittäiset oppilaat ja oppisopimuskoulutuksessa olevat.

Koulu on tärkeä yhteiskunnan instituutio. Se herättää vahvoja mielipiteitä ja sitä kohtaan tunnetaan suurta kiinnostusta. Pohjoismaiselle koulualan yhteistyölle on kuitenkin tunnusomaista yksimielisyys suurista linjoista.

Viime vuosina yhteistyö on keskittynyt koulutuksen laatuun ja sellaisen koulutusjärjestelmän luomiseen, joka antaa kaikille mahdollisuuden toisen asteen koulutuksen suorittamiseen.

Visio

Perusopetus on pohja, jonka avulla saavutetaan poliittiset tavoitteet ja katkaistaan kielteisen sosiaalisen aseman periytyvyys. Peruskoulussa useammat nuoret saavat kimmokkeen toisen asteen ja korkea-asteen suorittamiseen. Laatua ja osallisuutta edistävä peruskoulu ja ammattikoulutus lisäävät yksilön ja yhteiskunnan tulevaa hyvinvointia ja arvon luomista.

Pohjoismaiden opetusministereistä koostuva koulutus- ja tutkimusministerineuvosto on laatinut koulutus- ja tutkimusalalle strategian vuosiksi 2011–2013. Strategian nimi on Osaamisella vihreää kasvua ja hyvinvointia, ja siinä määritellään koulualan pohjoismaisen yhteistyön linjaukset ja yleistavoitteet.

Yhteistyön tulokset

Koulualan pohjoismaisella yhteistyöllä pohjustetaan viiden Pohjoismaan sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin koulutusviranomaisten, tutkijoiden sekä oppilaitosten johtajien ja opettajien välistä yhteistyötä.

Vuosittain järjestetään lukuisia konferensseja, seminaareja ja kokouksia, joissa käsitellään keskeisiä poliittisia ja pedagogisia aiheita. Lisäksi julkaistaan raportteja ja tehdään tutkimuksia, joiden tuloksista keskustellaan ja joita seurataan.

Nordplus

Nordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston huomattavin koulutusohjelma. Nordplus-kehysohjelma koostuu neljästä alaohjelmasta, joilla on eri kohderyhmät.

Ohjelmalla tuetaan liikkuvuutta, hankkeita ja verkostoja, ja se on avoin kaikille koulutusalan laitoksille ja järjestöille.

Nordplus-ohjelmaan osallistuvat kaikki Pohjoismaat mukaan lukien Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti sekä Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua.

Nordplus Junior -ohjelman kohderyhmänä ovat esikoulu, peruskoulu ja toisen asteen koulutus.

Ohjelmalla tuetaan muun muassa peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaiden ja luokkien liikkuvuutta mukaan lukien oppisopimuskoulutuksessa olevien ja teoreettisten linjojen opiskelijoiden työpaikkavaihto. Lisäksi tuetaan esikoulujen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opettajien ja muun opetushenkilökunnan liikkuvuutta sekä verkostoitumista ja kehittämishankkeita.

Globalisaatiohanke: Nuorten ja aikuisten hyvä oppiminen

Pohjoismaat ovat käynnistäneet 14 globalisaatiohanketta, joista yksi liittyy perusopetukseen.

Hankkeen yleistavoitteena on se, että nykyistä suurempi osa nuorista suorittaisi peruskoulun jälkeisen koulutuksen. Lisäksi halutaan vahvistaa aikuisten tietämystä ja osaamista pohjustaen näin henkilökohtaista kehitystä sekä työ- ja yhteiskuntaelämän kehitystä elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti.

Hanke koostuu neljästä toimenpiteestä:

• tehdään tutkimus ja vaihdetaan kokemuksia toimista, joilla pyritään lisäämään toisen asteen koulutuksen suorittaneiden määrää
• käynnistetään yrittäjyysalan kehittämistoimenpiteitä
• tehdään aikuisten perustaitoihin liittyvää kehitystyötä
• perustetaan oppimis- ja dialogifoorumi,

jolla voidaan vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia sekä näkyvöittää ja profiloida kulloinkin keskusteltavia aiheita.

Koulualan pohjoismaisen yhteistyön neuvonantajaryhmä

Koulualan pohjoismaisen yhteistyön neuvonantajaryhmä (NSS) on Pohjoismaiden ministerineuvoston politiikkaa luova, neuvoa-antava ja toimeenpaneva elin. Sen työkenttään kuuluvat esikoulu, peruskoulu ja toisen asteen yleissivistävä ja ammatillinen koulutus. Yhteistyön tavoitteena on edistää koulujen kehittämistä työn painopistealueilla niin Pohjoismaissa kuin kansainvälisestikin, mikäli näin voidaan saavuttaa pohjoismaista lisäarvoa.

PISA

Koulualan pohjoismaisen yhteistyön puitteissa on laadittu uusi raportti, jossa analysoidaan Pohjoismaiden PISA 2009 -tuloksia. Raportissa keskitytään lukutaitoon, ja se esitellään pohjoismaisessa konferenssissa, joka järjestetään 22.–24. tammikuuta 2012 Tukholmassa. Vastaavanlaiset analyysit on laadittu myös vuoden 2003 ja vuoden 2006 PISA-tutkimusten tuloksista.

Luku- ja kirjoitustaidon oppiminen

Pohjoismaat ovat käynnistäneet hankkeen, jossa tarkastellaan pohjoismaisten lasten ja nuorten kieli-, luku- ja kirjoitustaitojen vahvistamismahdollisuuksia. Toteutettavista toimenpiteistä voidaan mainita hyvien käytäntöjen levittäminen hyödyntämällä peruskouluille suunnattavaa tietokantaa, johon kerätään pohjoismaisten luku- ja kirjoitustaitohankkeiden kuvauksia, sekä kohtaamispaikkojen perustaminen ja vuonna 2009 toteutettu suuri konferenssi.