Tehdyt toimenpiteet

Artikkelit

Can the Nordic countries have their own NATO?: Valentina Pop - EU Observer; 25.03.2009; As the Nordic countries are increasingly facing common security challenges arising from the melting ice cap and the race for natural resources, the five governments are pondering on ways to pool resources and increase their collective security.
Nykyaikaisen pohjoismaisen yhteistyön uusia näkymiä: Pohjoismaisen yhteistyön historiassa koettiin huomattava merkkipäivä 9. helmikuuta 2009. Viiden maan ulkoministerit saivat silloin käteensä Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön tulevaisuutta hahmottelevan Stoltenbergin raportin. Raportti käynnisti vilkkaan keskustelun nykyaikaisen pohjoismaisen yhteistyön uusista näköaloista.
Venäläiset tulevat – taas!: Ragnhildur Sverrisdóttir; 17.09.2008; Venäläiset sotakoneet ovat alkaneet taas parveilla Islannin liepeillä. Muuten ne ovat olleet viime aikoina jokseenkin harvinainen näky; vuonna 2003 niitä tavattiin Islannin ilmatilassa vain kaksi, ja sitä edellisen kerran venäläiskoneita nähtiin vuonna 1999. Nyt venäläiset haluavat esitellä sotavoimaansa, mihin sisältyy harjoitus- ja valvontalentojen aloittaminen uudelleen – eikä pelkästään Islannissa, vaan koneita näkyy usein muidenkin Nato-maiden rannikkojen tuntumassa. Venäläisillä on nyt varaa tämäntapaisiin harjoituksiin, ja he haluavat palauttaa menetetyn maineensa, samalla kun he muistuttavat itään päin laajentunutta Natoa siitä, että puolustusliiton on taas pakko ottaa suurvalta laskelmissaan huomioon.
Pelottava karhu: Thomas Larsen; 17.09.2008; Yhä itsetietoisempi ja aggressiivisempi Venäjä huolestuttaa entistä enemmän tanskalaispoliitikkoja, jotka ovat seuranneet jännittyneinä hyökkäystä Georgiaan. He olivat jo aiemmin todenneet, että venäläiset eivät kaihda käyttää painostus- ja valtakeinona vankkaa otettaan Euroopan energiahuollosta.
Yhteistyötä sapelinkalistelun sijaan: Aslak Bonde; 26.08.2009; Norjalaispoliitikot puhuvat arktisesta alueesta melkeinpä enemmän kuin EU:sta. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että Norjan suhde EU:hun on poliittisesti tulenarka, mutta myös siitä, että kaikki puolueet pitävät pohjoisia alueita Norjan lähivuosien ”tärkeimpänä strategisena panostusalueena”. Venäjän ja Kanadan kalistellessa sapeleitaan arktisella alueella Norjan viranomaiset pitävät kiinni käsityksestään, että pohjoisten alueiden luonnonvaroista ja herruudesta ei synny taistelua.
Taistelu Afganistanista: Thomas Larsen; 17.12.2009; Tanskan ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä kysymyksenä on, kuinka kauan tanskalaiset jaksavat tukea maan osallistumista Afganistanin sotilasoperaatioon. Äänestäjät ovat toistaiseksi pysyneet osallistumisen kannalla, ja poliittinen rintama on säilynyt yhtenäisenä. Ilmassa on jo kuitenkin soraääniä.
Nato on puolustuksen kulmakivi: Thomas Larsen; 25.03.2009; Tanskalaisten poliitikkojen on päätettävä Tanskan puolustus- ja turvallisuuspolitiikan suunnasta uusien, hankalasti hahmottuvien uhkien viidakossa. Puolustuksen kulmakivi on edelleenkin Nato, jonka puolesta Tanska toteuttaa yhä useammin vaarallisia operaatioita etenkin Afganistanissa.
60-vuotias Nato rekrytoi uusia jäseniä: Ragnhildur Sverrisdóttir; 25.03.2009; Islantilaiset etsivät edelleen niitä omia jalkoja, joilla maan puolustuspolitiikka voisi seisoa amerikkalaisten joukkojen lähdettyä maasta vuonna 2006. Vaikka maa vastasikin täysin itsenäisesti ulkopolitiikastaan, hallitus tukeutui tosiasiassa paljolti amerikkalaisiin, joilla oli Islannissa tukikohta 55 vuoden ajan. Keskusteltaessa Islannin ilmatilan valvonnan tarpeellisuudesta lähtökohtana on ollut amerikkalaisten tilannearvio pikemmin kuin islantilaisten oma, itsenäinen arvio.
Kohti Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä?: Sverre Jervell; 25.03.2009; Helmikuun 9. päivä vuonna 2009 saattaa jäädä pohjoismaisen yhteistyön historiaan. Thorvald Stoltenberg luovutti tuolloin Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä käsittelevän raporttinsa viiden Pohjoismaan ulkoministereille.
Puolustus Naton varassa nyt ja tulevaisuudessa: Aslak Bonde; 25.03.2009; Ei auta, että idean esittäjänä on pääministerin isä: Hallitus ei halua pohjoismaisen puolustusyhteistyön kehittyvän pohjoismaiseksi puolustusliitoksi. Se olisi ajateltavissa vain siinä tapauksessa, että Nato ja Yhdysvallat erityisesti pyytäisivät Norjaa kehittämään alueellisen turvallisuusliittouman Naton turvatakuiden täydennykseksi. Norja nimittäin tekee suurissa turvallisuuspoliittisissa asioissa vain ja ainoastaan sen, mitä Yhdysvallat haluaa.
Suomi ei saa rauhaa Nato-keskustelulta: Markku Heikkilä; 25.03.2009; Natoon liittymisen eduista ja haitoista väitellään Suomessa nykyään jatkuvasti. Tähän asti jäsenyys on ollut pelkkää teoriaa. Seuraavat eduskuntavaalit kahden vuoden kuluttua saattavat sen sijaan olla jo aidosti merkittävät Suomen Nato-suhteen kannalta. Jäsenyyden kannattajien horisontissa häämöttää vuosi 2012 ensimmäisenä mahdollisuutena asiasta päättämiseen.
Montako kalaa on yksi euro?: Ragnhildur Sverrisdóttir; 24.02.2009; Islantilaiset haluavat EU:hun. Tämä johtuu ennen kaikkea Islannin käyttökelvottomasta valuutasta. Enemmistön mielestä maa ei kykene selviytymään syvästä kriisistään ilman uutta, vahvempaa rahayksikköä. Vaikka euro onkin tärkein syy siihen, että yhä useammat islantilaiset kääntävät kaihoisat katseensa kohti EU:ta, jäsenyysneuvotteluissa puhuttaisiin todennäköisesti etupäässä kalasta. ”EU-jäsenyys vie meiltä hallintaoikeuden kalastusalueisiin”, EU-vastustajat toistelevat. ”Niin, mutta se euro”, näpäyttävät ne, jotka haluavat ottaa käyttöön EU:n valuutan – eli mielipidemittausten mukaan lähes 80 % kansasta.
Onko avoimuus naiivia?: Aslak Bonde; 27.10.2011; Jens Stoltenberg velvoitti meidät vastaamaan terroriin avoimuudella ja demokratialla ja totesi samassa lauseessa, ettemme saa olla naiiveja. Heinäkuun 22. päivän jälkeisinä kuukausina on käynyt yhä selvemmäksi, että näitä kahta kehotusta on vaikea sovittaa yhteen. On myös ollut yllättävän vaikea arvioida, ovatko terroriteot hajottaneet vai tiivistäneet Norjan yhteiskuntaa ja ovatko ne vahvistaneet vai heikentäneet ääriliikkeiden perustaa.
Jokin on muuttunut Suomessa: Markku Heikkilä; 26.09.2011; Viimeisin ministeritason poliittinen murha Suomessa tapahtui vuonna 1922. Järjestäytynyt äärioikeisto on maassa täysin marginaalinen ryhmä. Äärivasemmistosta ei ole aikoihin kuultu mitään. Isoja poliittisia mielenosoituksia ei aikapäiviin ole nähty minkään puolesta tai mitään vastaan. Yhtäkään Suomea vastaan suuntautuvaa terrorismiepäilyä ei ole tullut ilmi. Kuitenkin maassa on tänä syksynä vellonut ennennäkemätön väittely poliittisista ääriliikkeistä ja ilmapiiriin on tullut uutta aggressiivisuutta.
Ruotsin poliisi epävarmana: Eva Franchell; 27.10.2011; Tajutakseen terrorismista ja poliittisista ääriliikkeistä käytävää keskustelua on tiedettävä, mikä on liikenneympyräkoira. Tämä kuulostaa ehkä kevytmieliseltä, kun kyse on näin vakavasta asiasta, mutta poliisin viimeisin isku juontaa juuri mainitunlaisesta koirasta.
Poliittisen hajaannuksen aika: Egill Helgason; 27.10.2011; Islannissa on ollut poliittisesti hyvin rauhatonta lokakuussa 2008 tapahtuneen talousromahduksen jälkeen. Pankkien mentyä konkurssiin kansa osoitti päiväkausia mieltään Reykjavikin kaduilla. Mielenosoitukset huipentuivat tammikuussa 2009 niin sanottuun kattilavallankumoukseen, jolloin mielenosoittajat sytyttivät keskustassa tulipaloja ja kivittivät yleiskäräjätaloa. Poliisi yritti hillitä vihaista väkijoukkoa kyynelkaasulla.
Uusia uhkakuvia: Thomas Larsen; 27.10.2011; Ääri-islamistit muodostavat edelleen suurimman Tanskaan kohdistuvan terroriuhan. Norjan tragedian jälkeen on kuitenkin alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota myös poliittiseen radikalismiin – sekä äärioikeistolaisuuteen että äärivasemmistolaisuuteen.
Mot et tettere nordisk utenriks- og sikkerhetssamarbeid: Silje Bergum Kinsten; Mer enn noen gang er det nå mulig å utvikle et enda tettere nordisk samarbeid om utenriks- og sikkerhetsspørsmål, mener Jonas Gahr Støre, utenriksminister i Norge.
Tasapainottelua Venäjän suuntaan: Aslak Bonde; 17.09.2008; Norjan rannikolla nähtiin viime vuonna enemmän venäläisiä hävittäjäkoneita kuin viimeisten 16 vuoden aikana yhteensä. Tänä vuonna venäläiset järjestivät laivastoharjoituksensa niin lähelle Norjan öljynporauslauttoja, että viranomaiset protestoivat. Norjalaiset ovatkin ihmetelleet, onko kylmä sota taas alkanut, kun Venäjä käytti sotilaallista voimaa Kaukasuksella loppukesästä. Vaikka näin ei olekaan, sekä poliitikot että asiantuntijat ovat sitä mieltä, että aihetta huoleen on. Nyt saattaisi olla aika tähdätä tiiviimpään pohjoismaiseen yhteistyöhön.
Nato ja Taleban Norjan hallituksen uhkana: Aslak Bonde; 27.03.2007; Norjan sosialistisen vasemmistopuolueen (SV) perusti aikanaan Nato-jäsenyyttä vastustanut sosiaalidemokraattien siipi. Nyt SV on hallituksessa, joka tukee Naton Afganistanin-sotaa. Sen tuki ei kuitenkaan ole aivan varauksetonta. Puolue on saanut toiset hallituspuolueet mukaansa kompromissiin, jossa määritellään norjalaisten sotilaiden tehtävät Afganistanissa. Kompromissi on niin hauras, että sekä Nato että Taleban voivat murentaa sen – ja aiheuttaa hallituskriisin.

Seuraavat 1 1 | 2

Ota yhteyttä.

Helgi Þorsteinsson

Puhelin: +45 33 96 04 59

Sähköposti: ht@norden.org