Pohjoismaat ovat tehneet jo yli 30 vuotta yhteistyötä sukupuolten välisen tasa-arvon parantamiseksi. Visiona on, että pohjoismainen tasa-arvoyhteistyö olisi maailman parasta ja toimisi esikuvana muille maille. Pohjoismaissa tulee olla selviö, että miehillä ja naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet ja että heitä kohdellaan tasavertaisesti kaikilla yhteiskunnan alueilla.

Pohjoismaista tasa-arvoyhteistyötä ohjaa kaksi yleistä strategia-asiakirjaa: 1) vuosien 2006–2010 yhteistyöohjelma Huomio sukupuoleen – tavoitteena tasa-arvoinen yhteiskunta ja 2) ydintehtäväasiakirja, jossa käsitellään yhteistyön tulosten tunnetuksi tekemistä sekä tasa-arvoyhteistyön laajempaa profilointia yhteiskunnassa. Ydintehtäväasiakirjan visio on kaksiosainen: 1) Pohjoismaisen tasa-arvoyhteistyön tulee olla maailman parasta ja toimia esikuvana muille maille. 2) Yhteistyön tulee vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen Pohjoismaissa sekä muilla kansainvälisillä areenoilla, joihin Pohjoismaat osallistuvat aktiivisesti. Ydintehtäväasiakirjan hyväksyi MR-JÄM lokakuussa 2007.

Vuonna 2010 laaditaan uusi nelivuotinen yhteistyöohjelma.

Monivuotista ohjelmaa täydennetään yleensä sektoriohjelmalla sekä yksityiskohtaisella vuotuisella toimintasuunnitelmalla.

Mitä tasa-arvo on?

Tasa-arvo merkitsee vallan, hoivavastuun ja vaikutusmahdollisuuksien tasavertaista jakautumista. Naisilla ja miehillä tulee olla yhtäläiset oikeudet, vastuut ja mahdollisuudet kaikilla elämänalueilla, eikä yhteiskunnassa saa esiintyä sukupuolisidonnaista väkivaltaa. Tasa-arvon perustana ovat kunnioitus, yhdenvertaisuus, ymmärrys, elämänlaatu ja identiteetti.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Pohjoismaiden naisilla ja miehillä tulee olla oikeus saada samasta työstä sama palkka ja että molempien tulee voida yhdistää palkkatyö ja vanhemmuus. Naisten, miesten ja lasten tulee voida säästyä lähisuhdeväkivallalta, ja tyttöjen tulee voida valita koulussa perinteisiä "poikien aineita" ja poikien "tyttöjen aineita".

Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin asukkaiden taustat eroavat toisistaan sosiaalisesti, etnisesti, uskonnollisesti ja muista syistä. Pohjoismaiden tasa-arvoyhteistyön yhtenä haasteena onkin tämän moninaisuuden hahmottaminen sekä kaikkien ryhmien osallistaminen tasa-arvopolitiikkaa muovaavaan päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun.

Tasa-arvopolitiikka on jatkuvasti muuttuva prosessi, ja tasa-arvonäkökulma omaksutaan yhä useammilla yhteiskuntaelämän alueilla. Yksi lähivuosien tärkeistä teemoista on tasa-arvonäkökulman sisällyttäminen ilmastokeskusteluun. Naiset ja miehet vaikuttavat ilmastoon eri tavoin, ja he myös kärsivät ilmastonmuutoksesta eri tavoin. Niinpä tasa-arvosta on tultava osa ilmastokeskustelua.

Miksi Pohjoismaat tekevät tasa-arvoyhteistyötä?

Tasa-arvo on pohjoismaisen identiteetin osa, ja alan yhteistyö rakentuu yhteisille perinteille. Pohjoismailla ja itsehallintoalueilla on paljon yhteisiä piirteitä ja yhteisiä ongelmia, mutta maiden tasa-arvopolitiikassa on eroja. Tämän vuoksi Pohjoismaat voivat helposti ottaa oppia toistensa kokemuksista, käydä poliittisia keskusteluja ja todeta, mitkä strategiat auttavat tehokkaimmin saavuttamaan yhteiset tavoitteet.

Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden ja pohjoismaisen tasa-arvolainsäädännön kehittyminen ovat 1960-luvulta lähtien toteuttaneet suuren osan tasa-arvopoliittisen työn tavoitteista. Tästä huolimatta ratkaisematta on yhä tärkeitä haasteita.

Pohjoismaiden työmarkkinat ja koulutussektori ovat yhä sukupuolittuneet, ja johtotehtäviä hallitsevat miehet. Vaikka miehet osallistuvatkin entistä enemmän lasten- ja kodinhoitoon, päävastuu kodista on yhä naisilla. Prostituutiotarkoituksessa tapahtuva ihmiskauppa sekä naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta ovat niin ikään kaksi vakavaa ongelmaa, joita Pohjoismaat eivät vielä tähän mennessä ole onnistuneet selättämään. Nämä ovatkin pohjoismaisen tasa-arvoyhteistyön tärkeitä painopistealueita.

Pohjoismaiden tasa-arvoministerien tärkein kumppani tasa-arvoprojektien toteuttamisessa on Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus NIKK, joka toimii Oslossa. NIKK on Pohjoismaiden yhteinen tasa-arvotutkimuksen osaamis- ja tiedotuskeskus.

Pohjoismaiden ministerineuvosto raportoi Pohjoismaiden ja pohjoismaisten laitosten tasa-arvotilanteesta vuosittain Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikoille.

Kansainvälinen yhteistyö

Pohjoismaat tekevät tasa-arvoyhteistyötä paitsi keskenään myös muun muassa Viron, Latvian ja Liettuan sekä Luoteis-Venäjän ja Kaliningradin kanssa.

Pohjoismaat järjestävät vuosittain yhteisen oheistapahtuman YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) istunnon yhteydessä New Yorkissa. Oheistapahtuman tavoitteena on levittää tietoa pohjoismaisesta tasa-arvoyhteistyöstä. Pohjoismaiden tasa-arvoministereillä on istunnon yhteydessä epävirallinen kokous.