Tutkimusalalla on merkittäviä haasteita, ja tieteelliseen tutkimukseen perustuva tieto on kehityksen ja kasvun tärkeä perusta.

Globalisaation myötä koulutus ja tutkimus kansainvälistyvät yhä enemmän ja kilpailu osaajista sekä menestyksekkäistä innovaatioista kiristyy.

Tutkimukseen panostaminen tukeekin maiden kilpailukykyä globalisoituvassa maailmassa.

Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusministerineuvoston (MR-U) alan strategiassa on seuraavat tavoitteet:

• kehitetään pohjoismaista tutkimus- ja innovaatioaluetta (NORIA) osana vastaavaa eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA) ja edistetään viidettä vapautta eli tiedon vapaata liikkuvuutta
• tuetaan kansallisten ja pohjoismaisten tutkimusta rahoittavien elinten välistä yhteistyötä ja pyritään näin edistämään tutkimusrahoituksen, tutkimuksen painopisteiden ja tutkimusinfrastruktuurin joustavaa vuorovaikutusta
• helpotetaan tutkimusalan yhteistyötä, joka parantaa alan toimijoiden mahdollisuuksia ja tuottaa maille lisäarvoa
• tuetaan tutkimusinfrastruktuuriin liittyviä yhteispohjoismaisia aloitteita
• edistetään eScience- ja e-infrastruktuuri-aloitteita
• kohdistetaan huomiota ympäristötekniikan, muun muassa vihreän tieto- ja viestintätekniikan, tutkimukseen, innovointiin ja käyttöön
• poistetaan vapaan liikkuvuuden esteitä Pohjoismaiden opiskelijoiden, tutkijoiden ja osaamisen tieltä
• seurataan koulutustutkimus- ja tiedonvälitysaloitetta koko koulutusalan yleisaloitteena.

Miksi Pohjoismaat tekevät tutkimusyhteistyötä?

Pohjoismaiden yliopistot, korkeakoulut, tutkijat ja tutkijaryhmät tekevät jo tiivistä ja laajaa yhteistyötä.

EU:n laajentuminen vaatii kuitenkin alueyhteistyöltä yhä enemmän. Edistyksellinen pohjoismainen tutkimusyhteistyö on tärkeää monestakin syystä:

• Se luo kriittistä massaa, joka poikii menestystä ja huippuosaamista.
• Se pohjustaa kansainvälistä yhteistyötä.
• Se profiloi Pohjoismaita johtavana osaamisalueena.
• Se lisää alueen houkuttelevuutta osaajien ja investoijien silmissä sekä yhteistyökumppanina.
• Se vahvistaa Pohjoismaita ja niiden panostuksia EU:n ohjelmissa ja aloitteissa.
• Se luo Euroopalle monikansallisen tutkimusyhteistyön mallin.

Kansainvälinen yhteistyö

Tieteellisen tiedon tuottaminen on luonteeltaan kansainvälistä ja maailmanlaajuista toimintaa.

• Eurooppalainen tutkimusalue (ERA)
• Pohjoismais-balttilainen tutkimusyhteistyö

NordForsk

NordForsk perustettiin 1. tammikuuta 2005 koulutus- ja tutkimusministerineuvoston (MR-U) alaiseksi pohjoismaiseksi elimeksi. NordForsk vastaa tutkimus- ja tutkijankoulutusalan pohjoismaisesta yhteistyöstä.

NordForsk tekee nykyisin vakiintunutta yhteistyötä kahdeksan kansallisen tutkimuselimen kanssa, ja sen hankesalkussa oli yli 200 hanketta, joissa on mukana yli 11 000 tutkijaa.

Virallista pohjoismaista tutkimusyhteistyötä tehdään myös useissa muissa yhteistyöelimissä:

• Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti – NIAS
• Pohjoismainen merioikeuden laitos – NIFS
• Pohjoismainen vulkanologinen instituutti – NordVulk
• Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos – Nordita
• Pohjoismainen saamelaisinstituutti – NSI
• Pohjoismainen kesäyliopisto – NSU.

Painopistealueet

• Ilmasto, energia, ympäristö, hyvinvointi ja terveys
• Huippututkimus
• Pohjoismaisen tutkimus- ja innovaatioalueen (NORIA) kehittämisen yleissuunnitelma
• NORIA ja ERA
• Pohjoismais-balttilainen tutkimusyhteistyö