Pohjoismaiden ministerineuvosto hallinnoi hanketta Civil Society Stability for Belarus (CSSB), jossa tuetaan Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaa vuoden 2010 presidentinvaalien jälkeen. Lisätietoja: www.cssb.lt

Valko-Venäjällä on yhteistä rajaa Latvian, Liettuan ja Luoteis-Venäjän kanssa, joten Pohjoismaille ja Baltian maille on luontevaa tukea demokratian, hyvän hallintotavan, tasa-arvon, ilmaisunvapauden ja suvaitsevuuden kaltaisia yhteisiä arvoja.

European Humanities University

Pohjoismaat ja Euroopan komissio ovat tukeneet vuodesta 2005 lähtien maanpaossa olevaa valkovenäläistä yliopistoa, European Humanities Universityä (EHU).

Liettuan pääkaupungissa Vilnassa toimiva yliopisto on Pohjoismaiden Valko-Venäjä-panostuksen lippulaiva. Se tarjoaa noin 2 000 valkovenäläiselle nuorelle pääsyn humanistiseen ja yhteiskuntatieteelliseen koulutukseen.

Elokuva European Humanities Universitystä (EHU)

Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö ja EHU vastaavat yhdessä kansainvälisestä EHU-rahastosta, jolla parannetaan yliopiston saaman tuen koordinointia.

Pohjoismaat hallinnoivat lisäksi apurahaohjelmaa, joka on suunnattu Ukrainan yliopistoissa opiskeleville nuorille valkovenäläisille, jotka eivät poliittisista syistä voi suorittaa koulutustaan loppuun Valko-Venäjällä.

Kansalaisjärjestöt

Pohjoismailla on Itämeren alueen kansalaisjärjestöille kohdistettu ohjelma, jonka turvin joukko valkovenäläisiä kansalaisjärjestöjä on osallistunut vuodesta 2006 lähtien useisiin hankkeisiin balttilaisten, puolalaisten ja pohjoismaisten kumppanijärjestöjen kanssa.

Järjestöt ovat saaneet ohjelmasta tukea laajentumiseen ja verkostoitumiseen.

Muu yhteistyö

Valko-Venäjä sisältyy myös Itämeren raja-alueisiin liittyvään pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Yhteistyöhön osallistuu raja-alueita ja -kuntia, ja sitä tehdään muun muassa Itämeren euroalueverkostossa (Baltic Euroregional Network, BEN) ja konkreettisissa hankkeissa.

BEN-EAST-hankkeen osarahoittajana on Euroopan komissio, ja siihen on osallistunut kaksi valkovenäläistä kuntaa sekä yksi valkovenäläinen kansalaisjärjestö.

Pohjoismaiden Projektivientirahasto (NOPEF) on viime vuosina laajentanut toimintaansa siten, että se myöntää tukea myös Valko-Venäjällä toimintaa aloittaville pohjoismaisille yrityksille.

Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö (NEFCO) on sekin hiljattain päättänyt sisällyttää Valko-Venäjän kohdemaihinsa.

Parlamentaarinen keskustelu

Pohjoismaat ovat pohjustaneet Valko-Venäjän poliittista keskustelua järjestämällä maan parlamentin ja opposition välisiä tapaamisia. Kokouksiin on osallistunut myös pohjoismaisia parlamentaarikkoja. Tähän saakka kokoukset on pidetty "puolueettomalla maaperällä" Liettuan Vilnassa.

Kokoukset ovat ainutlaatuinen foorumi, jossa poliitikot voivat tavata ja keskustella ajankohtaisista asioista, kuten energiasta, ilmastonmuutoksesta, demokratiasta ja ihmisoikeuksista. Samalla kokoukset antavat Valko-Venäjän oppositiolle mahdollisuuden saada suunvuoron ja keskustella parlamentin kanssa.

Lisätietoja Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Valko-Venäjän yhteistyöstä

Lisätietoja Pohjoismaiden neuvoston ja Valko-Venäjän yhteistyöstä