Tehdyt toimenpiteet

Tietoa vammaisalan yhteistyöstä

Vammaisalan pohjoismaista yhteistyötä toteutetaan useiden eri välineiden ja laitosten avulla. Niistä voidaan mainita esteettömän suunnittelun konsepti, jossa Pohjoismaisella vammaispoliittisella neuvostolla on tärkeä tehtävä. Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC) taas on avainasemassa vammaisiin, vammaisten apuvälineisiin sekä kuurosokeiden henkilöstön koulutukseen liittyvissä asioissa.

Handikapp

Kuva: Johannes Jansson / norden.org

Valokuvaaja
Johannes Jansson/norden.org

Pohjoismaissa tehdään merkittävää vammaisalan ja vammaispolitiikan yhteistyötä. Pohjimmiltaan kyse on esteettömän ja kaikkien saavutettavissa olevan yhteiskunnan rakentamisesta.

Esteettömän liikkumisen tulee olla kaikkien ihmisten yhtäläinen oikeus. Pohjoismaiset yhteiskunnat tulee rakentaa ja niitä tulee ohjata esteettömän suunnittelun periaatteen mukaisesti. Pohjoismaiden ministerineuvosto onkin noudattanut esteettömän suunnittelun toimintaohjelmaa.

Pohjoismaiden vammaispoliittisen yhteistyön toteutuksesta vastaa suurelta osin Pohjoismainen vammaispoliittinen neuvosto. Se tekee Pohjoismaiden ministerineuvostolle vammaispoliittisia linjauksia ja toimii sen neuvonantajana.

Esteetöntä liikkumista edistävään pohjoismaiseen yhteistyöhön sisältyy myös yhteistyöohjelma Luoteis-Venäjän ja kolmen Baltian maan kanssa. Ohjelmalla halutaan tukea vammaisia lapsia ja nuoria ja heidän perheitään.

Esteetön suunnittelu

Esteettömän suunnittelun konsepti on vallannut alaa kaikkialla maailmassa. Sen tavoitteena on, että yhteiskunta olisi esteetön ja kaikkien kansalaisten käytettävissä liikkumis- ja toimimisesteistä riippumatta. Konseptilla halutaan poistaa rakenteelliset esteet vammaisten henkilöiden tieltä.

Liikkumis- ja toimimisesteet lisääntyvät iän myötä. Monet ikääntyneet kohtaavat yhteiskunnassa erilaisia esteitä, kun paikat, tuotteet ja palvelut eivät olekaan esteettömästi saavutettavissa. Esteettömän suunnittelun periaatteen mukaisesti yhteiskuntasuunnittelussa onkin otettava huomioon kaikki ihmiset.

Pohjoismaiden ministerineuvosto tukee esteettömän suunnittelun periaatetta. Esteettömän suunnittelun toimintaohjelma oli voimassa vuosina 2005–2007, minkä jälkeen on käynnistetty erilaisia hankkeita esteettömyyden selvittämiseksi, vertailemiseksi ja parantamiseksi.

Pohjoismaissa tätä työtä tehdään työmarkkinoilla, demokratian ja kulttuurin alueilla, yhdyskunta- ja rakennussektorilla, liikennesektorilla sekä matkailun ja koulutuksen alueilla. Koordinoinnista huolehtii Pohjoismainen vammaispoliittinen neuvosto.

Esteettömän suunnittelun projekteista voidaan mainita esimerkkeinä seuraavat:

  • vammaisten henkilöiden elinehdot ja elämänlaatu
  • pohjoismais-balttilainen työpajasarja esteettömästä suunnittelusta kansallisena strategiana
  • esteetön suunnittelu kestävän kehityksen edistämisstrategiana.

Pohjoismainen vammaispoliittinen neuvosto

Pohjoismainen vammaispoliittinen neuvosto tekee Pohjoismaiden ministerineuvostolle vammaispoliittisia linjauksia ja toimii sen neuvonantajana. Sen tehtävänä on edistää pohjoismaista vammaisasiain yhteistyötä kaikilla tärkeillä yhteiskunnan alueilla. Lisäksi sen tulee osaltaan toteuttaa vammaisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisia yhteisiä tavoitteita, jotka koskevat tasa-arvoa ja täysivaltaista yhteiskuntaan osallistumista.

Pohjoismainen vammaispoliittinen neuvosto on perustanut työmarkkina-, rakentamis- ja yhdyskuntasuunnittelu-, kulttuuri- sekä liikenne- ja koulutusverkostot. Työtä tehdään siis useilla eri alueilla:

  • esteetön suunnittelu johtavana periaatteena
  • demokratia kaikille, lasten ja nuorten osallisuus
  • esteetön kulttuurielämä, esteettömät museot
  • esteetön joukkoliikenne
  • nuorten pääsy työmarkkinoille
  • korkeakoulutuksen esteettömyys
  • esteetön kaupunkisuunnittelu
  • esteetön matkailu.

Yhteistyöohjelma Luoteis-Venäjän ja Baltian maiden kanssa

Pohjoismailla, Luoteis-Venäjällä sekä Virolla, Latvialla ja Liettualla on ollut vuodesta 2006 lähtien yhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on tukea vammaisia lapsia ja heidän perheitään.

Ohjelmalla pyritään parantamaan vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä oloja muokkaamalla vammaisiin lapsiin liittyviä asenteita, järjestämällä henkilöstön täydennyskoulutusta ja kehittämällä lapsille sekä heidän perheilleen asianmukaisia tukipalveluja.

Työlle on perustettu kansalliset ohjausryhmät. Mukana on asianosaisten ministeriöiden edustajia, asiantuntijoita sekä kansalaisjärjestöjen ja Pohjoismaiden ministerineuvoston paikallisten toimistojen edustajia. Projekteilla pyritään parantamaan vammaisten avuntarpeista riippumattomia mahdollisuuksia normaaliin elämään, johon kuuluvat päiväkoti, koulu, nuorten elämänmeno ja työelämä. Lasten toivotaan voivan mahdollisuuksien mukaan asua vanhempiensa luona.

Luoteis-Venäjän ohjausryhmän yhteydessä toimii myös asiantuntijaryhmä, jossa on Euroopan neuvoston, Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön sekä joidenkin pohjoismaisten laitosten edustajia.

Ohjelmaa täydentää Pohjoismaiden ministerineuvoston osaamis- ja verkosto-ohjelma, jonka kautta yli 50 murmanskilaista, kaliningradilaista ja pietarilaista virkamiestä ja asiantuntijaa on ollut opintomatkalla Pohjoismaissa.

Ohjelmaan on sisältynyt myös erilaisia konferensseja. Muun muassa Pietarissa pidettiin 14. joulukuuta 2007 konferenssi, jonka otsikkona oli "Social support to disabled children and their families: experiences of St. Petersburg, Murmansk and the Nordic Countries".

Kööpenhaminassa sijaitseva Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö pitää säännöllisesti yhteyttä Pohjoismaiden ministerineuvoston tiedotustoimistoihin ja yhteistyökumppaneihin varmistaakseen täytäntöönpanon ja edistymisen. Yhteistyöohjelmaa koordinoi Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC). Ohjelma on herättänyt paljon kiinnostusta vammaisten elinolojen parantamiseen sekä pohjoismaisten mallien soveltamiseen.

Samasta aiheesta
  • Tasa-arvoasiain ministerineuvosto (MR-JÄM) (Organisaatio)

    Pohjoismaiden hallitusten tasa-arvoyhteistyötä johtavat Pohjoismaiden tasa-arvoministerit, jotka muodostavat MR-JÄMin. Pohjoismaiden yhteinen kulttuuri ja historia sekä yhteiset demokratian perinteet ovat mahdollistaneet läheisen ja rakentavan yhteistyön tasa-arvoalalla.