Pohjoismaiden ministerineuvosto panostaa vahvasti Venäjän kanssa tehtävään läheiseen yhteistyöhön Yhteistyön tavoitteena on demokraattisen yhteiskuntakehityksen, rajat ylittävän avoimen ja monimuotoisen vuorovaikutuksen sekä talousyhteistyön ja kaupan edellytysten tukeminen.

Tekemällä yhteistyötä Luoteis-Venäjän sekä Viron, Latvian ja Liettuan kanssa Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa vahvistaa Itämeren aluetta dynaamisena eurooppalaisena alueena.

Luoteis-Venäjä-yhteistyön painopistealueet määritellään yhteistyön suuntaviivoissa, joiden linjaukset koskevat kaikkia Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisia ministerineuvostoja ja laitoksia.

Toimistot

Pohjoismaiden ministerineuvosto tekee yhteistyötä muun muassa Luoteis-Venäjän alue- ja paikallisviranomaisten, järjestöjen ja yliopistojen kanssa. Pohjoismaisten hankkeiden toteuttamisesta vastaavat ministerineuvoston paikalliset tiedotustoimistot.

Ministerineuvostolla on Luoteis-Venäjällä kaksi tiedotustoimistoa: toinen Pietarissa ja toinen Kaliningradissa. Tämän lisäksi ministerineuvostolla on kolme yhteystoimistoa Barentsin alueella: Arkangelissa, Murmanskissa ja Petroskoissa.

Tiedotus- ja yhteystoimistot ovat keskeisiä yhteistyön toteuttajia sen kaikilla tasoilla.

Osaaminen ja verkostot

Luoteis-Venäjä-panostuksen lippulaiva on Pohjoismaiden ministerineuvoston osaamisen kehittäminen ja verkostot -ohjelma. Ohjelman tavoitteena on kartuttaa osaamista ja tukea verkostoitumista, jotka liittyvät julkishallintoon, koulutukseen ja tutkimukseen, talouskehitykseen sekä kansalaisyhteiskuntaan.

Ohjelma keskittyy tietämyksen, kokemusten ja valmiuksien vaihtoon, ja sen tulee luoda Pohjoismaiden ja Luoteis-Venäjän kumppaniorganisaatioiden välisiä verkostoja. Ohjelman avulla voidaan käynnistää uusia yhteistyöhankkeita, joilla pyritään vahvistamaan Pohjoismaiden ja Luoteis-Venäjän viranomaisten, järjestöjen, yliopistojen ja muiden toimijoiden kestäviä ja pitkäaikaisia kumppanuuksia.

Ohjelma antaa muun muassa virkamiehille, tutkijoille, poliitikoille, toimittajille ja kansalaisjärjestöväelle mahdollisuuden osallistua pohjoismais-venäläiseen toimintaan ja hyötyä siitä.

Kansalaisjärjestöt

Kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli Baltian maiden ja Luoteis-Venäjän kanssa tehtävässä pohjoismaisessa yhteistyössä. Niinpä Pohjoismaiden ministerineuvosto on perustanut erityisen kansalaisjärjestöohjelman.

Ohjelma tukee kolmikantayhteistyötä, jossa on vähintään yksi kumppani Pohjoismaista, vähintään yksi kumppani Virosta, Latviasta, Liettuasta tai Puolasta ja vähintään yksi kumppani Valko-Venäjältä tai Venäjältä.
Ohjelman tavoitteena on kehittää Luoteis-Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä ja vahvistaa siten kansalaisyhteiskuntaa.

Kansainvälinen viitekehys

Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Luoteis-Venäjän välinen yhteistyö kytkeytyy tiiviisti EU:n Venäjän-politiikkaan ja varsinkin sen neljään yhteiseen alueeseen: yhteiseen talousalueeseen, yhteiseen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen, yhteiseen ulkoisen turvallisuuden alueeseen sekä yhteiseen tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuurin alueeseen. Yhteistyön toinen tärkeä kehys on pohjoinen ulottuvuus, johon Venäjä on osallistunut kumppanina vuodesta 2006 lähtien.

Pohjoismaiden ministerineuvosto pitää hyvin tärkeänä Luoteis-Venäjä-panostustensa koordinointia muiden alueellisten järjestöjen kanssa. Näitä ovat esimerkiksi Itämeren valtioiden neuvosto, Barentsin neuvosto, Arktinen neuvosto, Helcom ja EU.

Parlamentaarinen yhteistyö

Pohjoismaiden neuvostolla on tiiviitä yhteyksiä Moskovan ja Luoteis-Venäjän parlamentaarikkokollegoihin. Tällä yhteistyöllä on kaksi yleistavoitetta.

Ensimmäinen tavoite liittyy Pohjois-Euroopan yhteenkuuluvuuteen. EU- ja Eta-maiden ja niiden ulkopuolella olevien maiden välillä on suuret hyvinvointi- ja elämänlaatuerot. Pohjoismaiden neuvosto ja venäläisparlamentaarikot pyrkivätkin yhdessä vähitellen häivyttämään näitä eroja, jotta tuhoisien vastakkainasettelujen riski pienenisi.

Yhteistyön toinen tavoite liittyy Pohjois-Euroopan suuriin haasteisiin, joita ovat Itämeren tilanne, Arktiksen ja Barentsin ilmasto sekä elinolot, kansainvälinen rikollisuus, ihmiskauppa, infrastruktuurin kehittäminen, terveys ja sosiaalinen hyvinvointi, tartuntataudit, demokratiakehitys sekä kansalaisjärjestöyhteistyö. Pohjoismaiden neuvostolla on tärkeä tehtävä parlamentaaristen Venäjä-yhteyksien vahvistajana ja näihin haasteisiin liittyvien poliittisten aloitteiden tekijänä.

Neuvostolla on yhteyksiä Venäjän liittoneuvostoon ja valtionduumaan, Luoteis-Venäjän parlamentaariseen yleiskokoukseen sekä Itsenäisten valtioiden yhteisön parlamentaariseen yleiskokoukseen.

Neuvostolla ja venäläisparlamentaarikoilla on säännöllisiä tapaamisia kansainvälisten kokousten ja konferenssien yhteydessä. Lisäksi neuvosto järjestää vuosittain viikon pituisen parlamentaarisen stipendiaattiohjelman, joka on suunnattu ensisijaisesti Luoteis-Venäjän parlamentaarikoille.