Miksi veroja kerätään?

Verovaroin rahoitetaan yhteisiä hyödykkeitä. Verot ovat päivittäin läsnä elämässämme esimerkiksi ostaessamme ruokaa, tankatessamme autoa tai saadessamme lapsilisää.

Verotuloja käytetään muun muassa hoito- ja hoivapalvelujen, koululaitoksen, maanpuolustuksen ja sosiaaliturvajärjestelmän rahoittamiseen.

Valtiot perivät veroja kuitenkin myös muista syistä. Verotuksen avulla pyritään muun muassa tehostamaan julkista taloutta. Niinpä esimerkiksi tupakka- ja alkoholiveron avulla kompensoidaan tupakan ja alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja.

Tämän vuoksi myös ympäristölle haitallisia päästöjä verotetaan tavaroiden tuotannon yhteydessä. Verotuksen avulla tasataan niin ikään yhteiskunnan eri ryhmien välisiä tuloeroja.

Verotuksen kautta voidaan siirtää varoja taloudellisen tuen tarpeessa oleville ryhmille. Tällaisia tulonsiirtoja ovat esimerkiksi lapsilisä ja sairauspäiväraha.

Verotuloja ei siis ainoastaan käytetä julkisten menojen rahoittamiseen, vaan verotus on myös yksi tärkeimmistä kansallisen politiikan välineistä.

Pohjoismainen veroyhteistyö

Veroalan pohjoismaista yhteistyötä tehdään pääosin kahdesta lähtökohdasta.

Yhteistyön avulla halutaan ensinnäkin helpottaa Pohjoismaiden kansalaisten ja yritysten toimimista samanaikaisesti useassa eri Pohjoismaassa ja vahvistaa Pohjolaa sisämarkkina-alueena. Yhteistyön tuloksista voidaan mainita vaikkapa pohjoismainen verosopimus, jonka avulla pyritään välttämään tulojen ja omaisuuden kaksinkertaista verottamista.

Tietopalveluja

Pohjoismainen Nordisk eTax -veroportaali on tarkoitettu henkilöille, jotka asuvat yhdessä Pohjoismaassa ja joilla on tuloja tai omaisuutta toisessa Pohjoismaassa. Palvelun ovat kehittäneet Pohjoismaiden ministerineuvosto sekä Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin verohallinnot, jotka myös vastaavat yhdessä sivuston sisällöstä.

Lisäksi on syytä mainita myös Haloo Pohjola -neuvontapalvelu. Se auttaa yksityishenkilöitä ja yrityksiä, jotka liikkuvat Pohjoismaasta toiseen ja tarvitsevat tietoa ja opastusta.

Öresund Direkt, jota rahoittaa muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvosto, toimii samalla periaatteella Juutinrauman alueella.

Pohjoismaisen veroyhteistyön merkitys on kasvanut entisestään yhdentymisen edetessä eri puolilla Pohjolaa – kuten Juutinrauman alueella, Dalslandin maakunnassa Lounais-Ruotsissa ja Tornionjokilaaksossa –, sillä eri maiden verotukseen liittyvät kysymykset koskettavat nykyisin yhä useampia pohjoismaalaisia.

Kansainväliset verokysymykset

Pohjoismaisen yhteistyön toisena lähtökohtana on kansainvälisiin verokysymyksiin liittyvien Pohjoismaiden kantojen koordinoiminen. Näin pyritään saamaan maiden näkemyksille lisää vastakaikua. Esimerkkinä tällaisesta yhteistyöstä ovat maiden yhteiset neuvottelut offshore-rahoituskeskusten kanssa.

Vuonna 2006 käynnistyneen työn tavoitteena on koordinoida neuvotteluja, joita Pohjoismaat käyvät solmiakseen verotietojen vaihtosopimuksia niin sanottujen offshore-rahoituskeskusten kanssa.  Neuvotteluja koordinoidaan nyt Pohjoismaiden ministerineuvostossa.

Yhteistyön avulla vahvistetaan Pohjoismaiden neuvotteluasemia ja säästetään kustannuksissa. Hanke on johtanut kahdenvälisiin tiedonvaihtosopimuksiin useiden eri maiden kanssa.