Pohjoismaat haluavat olla ympäristöalan edelläkävijöitä ja jakaa kokemuksiaan muiden kanssa. Koska tuotanto- ja kulutustavat vaikuttavat ratkaisevasti ympäristöön tilaan, taloutta ja ympäristöä on tarkasteltava kokonaisuutena.

Pohjoismainen ympäristöyhteistyö

Pohjoismaisen päiväjärjestyksen kärjessä ovat yhteiset panostukset, jotka liittyvät luonnon ja ympäristön suojeluun, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ympäristöön ja terveyteen sekä kestävään kulutukseen ja tuotantoon.

Keskeisenä painopistealueena on niin ikään ympäristö ja talous. Tuotteiden ja elintarvikkeiden terveellisyys on taattava Pohjoismaiden kuluttajille, ja kuluttajien on myös saatava mahdollisimman hyvää tuotetietoa. Tämä tavoitetta tukee muun muassa pohjoismainen Joutsen-ympäristömerkki.

Pohjoismaisen yhteistyön lähtökohtana on pohjoismaisen hyödyn periaate, eli yhteistyössä keskitytään toimintaan, jolla voidaan saavuttaa parempia tuloksia tai säästää enemmän voimavaroja kuin jos maat toimisivat yksinään. Yhteistyö voi merkitä tehtävien jakamista tai sovittuun suuntaan pyrkimistä. Tämän periaatteen mukaisesti vuosien 2009–2012 pohjoismaisessa ympäristöyhteistyössä keskitytään seuraaviin aiheisiin:

• ilmasto ja ilma
• meret ja rannikkovyöhykkeet
• luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut
• kestävä tuotanto ja kulutus.

Kansainvälinen ympäristöyhteistyö

Pohjoismaat ovat jo kauan painottaneet aktiivista osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön. Useat ympäristöongelmat ovat monikansallisia, ja ne voivat siten myös synnyttää konflikteja maiden ja kansojen välille.

Pohjoismailla on yhdessä sananvaltaa sekä eurooppalaiseen että kansainväliseen kehitykseen. Koordinoitujen ponnistustensa ansiosta Pohjoismaat ovatkin onnistuneet vaikuttamaan kansainväliseen ympäristötyöhön tekemällä hyviä aloitteita ja tarjoamalla hyväksi havaittuja ratkaisumalleja. Tätä työtä on jatkettava ja kehitettävä.

Pohjoismaat edistävät osaltaan EU:n tiivistä ympäristötyötä. Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat EU:n jäseniä, ja Norja sekä Islanti osallistuvat EU:n ympäristötyöhön Eta-sopimuksen kautta. Pohjoismainen ympäristöyhteistyö kohdistuu ympäristöalan EU-säännöstön ja kansainvälisten sopimusten parantamiseen, jotta haasteet voitaisiin kohdata mahdollisimman tehokkaasti.

Pohjoismaille on erityisen tärkeää löytää ratkaisuja lähialueemme ympäristökysymyksiin. Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO on menestyksekäs yhteispohjoismainen laitos, joka rahoittaa monia pieniä ja keskisuuria ympäristöprojekteja Venäjällä, Ukrainassa ja Baltiassa. Pohjoismaiden Investointipankki NIB painottaa sekin yhä enemmän ympäristöasioita – ja varsinkin ilmastoa sekä Itämerta.

Pohjoismaat osallistuvat niin ikään aktiivisesti ympäristöyhteistyöhön, jota tehdään Arktisessa neuvostossa, Barentsin euroarktisessa neuvostossa ja Itämeren valtioiden neuvostossa sekä alueellisten sopimusten puitteissa. Kansainvälisten ilmastouhkien monet seuraukset näkyvät erityisen selvästi arktisessa ympäristössä.

Pohjoismaat ovatkin laatineet Arktiksen ympäristömyrkkyjä ja ilmastoa koskevan strategian, joka tähtää Arktiksen ainutlaatuisen ympäristön säilyttämiseen. Pohjoismaiden maantieteellinen sijainti ja kattava tietämys Arktiksen haavoittuvasta ympäristöstä antavat niille luontevan syyn korostaa arktisia näkökohtia kansainvälisissä yhteyksissä.

Globalisaatio ja ympäristö

Globalisaatio lisää maiden välistä vuorovaikutusta kaikilla alueilla, ja se voi myös edistää entistä yhtenäisemmän ympäristönäkemyksen syntymistä. Maiden keskinäinen riippuvuus lisääntyy jatkuvasti maapallon rajallisten luonnonvarojen kysynnän kasvaessa.

Nopeasti kasvavilla talousmahdeilla, kuten Kiinalla, Intialla ja Venäjällä, on yhä suurempi vaikutus maailman ympäristön tilaan. Pohjoismaat pyrkivät muun muassa kehitysyhteistyön ja kansainvälisten elinten kautta levittämään näille ja muille maille tietoa ja kokemuksia, jotka liittyvät esimerkiksi vesihuoltoon, energiaan, ilmanlaatuun, ympäristötekniikkaan, kemikaaleihin ja ilmastoon.

Pohjoismaat tekevät parhaillaan yhteistyötä löytääkseen ympäristösopimusten ja muiden kansainvälisen ympäristöyhteistyön osatekijöiden välisiä synergioita. Pohjoismaiden tavoitteena on jo pitkään ollut tehokas kansainvälinen ympäristöhallinto.

Jotta ympäristöasioiden asema vahvistuisi koko YK-järjestelmässä, on tärkeää vahvistaa myös YK:n kansainvälistä ympäristöohjelmaa UNEPia. Nyt onkin aloitettu yhteistyö, jossa keskitytään kemikaali- ja jätesopimusten välisiin synergioihin, ja vastaava yhteistyö on aloitettava luonnon monimuotoisuuden osalta.

Tulokset

Pohjoismailla on laajapohjaista projektitoimintaa. Monet jo toteutetuista projekteista ovat saaneet paljon huomiota, ja niillä on ollut merkittävä vaikutus. Esimerkkeinä voidaan mainita projektit, jotka ovat keskittyneet ekologisesti kestävien julkisten hankintojen kriteereihin, Itämeren alueen kasvihuonekaasupäästöjen kaupan kehittämiseen, luonnon monimuotoisuuden indikaattoreihin, tulokaslajeihin, luontoa ja kulttuuriympäristöä koskevien yleissopimusten luetteloon sekä tietolehtisen laatimiseen elohopeasta UNEPin kansainvälisten neuvottelujen pohjustamiseksi.

Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinto

Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittain luonto- ja ympäristöpalkinnon neuvoston istunnon yhteydessä. Palkinnon tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden luonnon ja ympäristön suojeluun liittyvää tietämystä.

Palkinto myönnetään pohjoismaiselle yritykselle, organisaatiolle, viestimelle tai henkilölle, joka on esikuvallisesti ottanut luonnon ja ympäristön huomioon toiminnassaan tai joka on muutoin antanut merkittävän panoksen luonto- ja ympäristötyöhön.

Palkintosumma on 350 000 Tanskan kruunua (n. 47 000 euroa), ja palkinnon teema vaihtelee vuosittain.