Venäjän presidentti Dimitri Medvedev kävi Suomessa. Hyvätuulinen ja reippaan oloinen presidentti piti puheen runsaslukuisille kutsuvieraille Helsingin yliopiston juhlasalissa. Minutkin oli kutsuttu tilaisuuteen. Puheessaan presidentti Medvedev yritti konkretisoida Venäjän ideaa uudelle turvallisuusarkkitehtuurille Euroopalle.

Hänen näkemyksensä lähtee siitä, että nykyiset rakenteet eivät ole riittäviä koska alueellisia konflikteja edelleen syntyy. Esimerkkinä hän mainitsi Kosovon ja Georgian hyökkäyksen Etelä-Ossetiaan (!). Medvedev puhui periaatteessa kauniisti ETYJ:stä, Euroopan Turvallisuus- ja Yhteistyöjärjestöstä, jonka jäsen Venäjä on, mutta totesi sen nykyään puuhailevan ”marginaaliasioiden” kanssa. (ETYJ on paljolti keskittynyt ihmisoikeusasioihin ja vaalitarkkailuun, asioihin, jotka eivät ole Venäjän kovassa suosiossa). NATO ja EU eivät myöskään riitä vastaamaan turvallisuushaasteisiin, koska nämä klubit ovat avoinna vain jäsenille.

Tarvitaan siis jotain uutta, jota presidentti risti Helsinki + -sopimukseksi. Tarvitaan nimenomaan uusi sitova sopimus, jonka tunnusmerkki on keskinäisyys ja tasavertaisuus. Sen siipien alle kerättäisiin NATO, EU, ETYJ, IVY ja kaikki muut eurooppalaiset ja transatlanttiset järjestöt. Huippukokous olisi uuden eurooppalaisen turvallisuussopimuksen lähtölaukaus. Siihen kaikki edellä mainitut tahot kutsuttaisiin sopimaan työjärjestyksestä ja tiestä eteenpäin.

Medvedev tunnusti, ettei hänen visionsa ole toteuttavissa yhdessä yössä ja siinä hän on kyllä kovin oikeassa. Vaikka onkin aina hyvä ja kannatettavaa keskustella ideoista, jotka edistävät rauhaa, aiheellinen kysymys on, tarvitaanko todella uusi rakenne? Miksei puhalleta henkeä olemassa oleviin rakenteisiin? Miksei kehitetä ETYJ:öä, jonka jäseninä ovat USA, Kanada, Venäjä sekä viitisenkymmentä Euroopan maita? Vaikuttaa siltä, että Venäjä haluaa kasvattaa ja vakiinnuttaa asemaansa alueellisena suurvaltana kompensaatioksi sille, ettei enää ole globaali suurvalta.

Venäjä on paljon enemmän fokusoitu USA:han kuin päinvastoin. Venäjä ei ole sotilaallisesti, taloudellisesti, poliittisesti eikä ideologisesti USA:n haastaja. Washingtonille Moskova on yksi alueellinen ”pelaaja” muitten joukossa. Moskovalle Washington näyttelee ulkopolitiikassa pääroolia. Vaikka USA ei priorisoi Venäjää yhtä korkealle kuin Neuvostoliittoa, Venäjä voi auttaa USA:ta erityisesti Iranissa, Afganistanissa sekä asevalvonnassa.

Venäjä on tähän valmis edellyttäen, että entiset Neuvostoliiton tasavallat tunnustetaan sen vaikutusalueiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei NATO saisi laajentua näille alueille. Tämä on käsittääkseni Venäjän perimmäinen tarkoitus uudella turvallisuusvisiollaan. Taitaa olla liian läpinäkyvä menestyäkseen.