Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinto 2004: ehdokkaat
Bengt-Owe Jansson, professori, Ruotsi
Bengt Owe Janssonilla on ollut jo yli 40 vuotta ratkaisevan tärkeä rooli meriympäristön ja sen ongelmien tutkimuksessa. Hän on ollut pitkään sekä ruotsalaisen että kansainvälisen merentutkimuksen keulakuva erityisesti Itämeren alueella, ja hänen tutkimus- ja koulutustoimintansa on ollut nykyisen Itämeri-tietämyksemme kannalta erittäin tärkeä.
Hän on auttanut ymmärtämään ekosysteemin rakennetta, toimintaa, dynamiikkaa ja muutosta. Lisäksi hän on tehnyt pioneerityötä tutkimustulosten soveltamiseksi käytännön ympäristönsuojeluun ja perustutkimuksen tuottamien tietojen hyödyntämiseksi luonnonvarojen käytössä. Hän myös oivalsi jo varhain, miten tärkeää oli nähdä luonnontieteet, yhteiskuntatieteet sekä ihminen ja ekosysteemi yhtenä kokonaisuutena.
Bengt Owe Jansson oli yksi Tukholman saaristossa sijaitsevan Askön merentutkimuskeskuksen perustajista, ja hän teki myös aloitteen nykyisten neljän merentutkimuskeskuksen perustamisesta. Hän on itse työskennellyt Tukholman merentutkimuskeskuksen johtajana.
Jansson on toiminut professorina vuodesta 1972. Hän on kirjoittanut satoja artikkeleita kansainvälisiin julkaisuihin ja paneutunut kansallisten meri- ja ympäristöasioiden käsittelyyn.
Hän on kansainvälisesti arvostettu tutkija, joka on luennoinut sekä USA:ssa, Saksassa että Japanissa. Bengt Owe Jansson on nykyään Tukholman yliopiston meriekologian emeritusprofessori.
Coalition Clean Baltic, Ruotsi
CCB on koko Itämeren alueella toimiva kansalaisjärjestöverkosto, joka perustettiin vuonna 1990 vain joitakin kuukausia Itä- ja Länsi-Euroopan välisen muurin murtumisen jälkeen.
CCB on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon järjestö, jonka päätavoitteena on edistää Itämeren alueen ympäristön ja elävien luonnonvarojen suojelua ja niiden tilan parantamista.
CCB:n pääasiallisia toimintamuotoja ovat tiedottaminen ja ympäristökoulutus ja yleensäkin suuren yleisön kiinnostuksen herättäminen, mutta se osallistuu myös konkreettisiin yhteistyöhankkeisiin, joita Itämeren alueen rikkaammat maat rahoittavat.
CCB on ainutlaatuinen järjestö, koska se edustaa 27 jäsenjärjestönsä välityksellä yli puolta miljoonaa jäsentä ja heidän yhtenäistä työpanostaan ruohonjuuritasolla. CCB:n monikansallisuudesta on se etu, että sillä on hyvät valmiudet työskennellä sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja erilaisissa hankkeissa.
Islannin merentutkimuslaitos
Islannin merentutkimuslaitos on Islannin suurin meriympäristön ja kalastuksen tutkimuslaitos. Se toimii myös neuvonantajana Islannin aluevesien elävien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä.
Laitoksen pääkonttori on Reykjavikissa, ja sillä on viisi haaraosastoa rannikkokalastusalueilla eri puolilla Islantia. Työntekijöitä on noin 170.
Merentutkimuslaitos on jo vuosien ajan yhteistyössä viranomaisten ja elinkeinoelämän, muun muassa kalateollisuuden kanssa, harjoittanut perustutkimusta, opastusta ja aktiivista yhteistyötä meren elävien luonnonvarojen vastuullisen ja kestävän käytön edistämiseksi. Kalakantojen säilyttäminen on ollut Islannin suurin pitkän aikavälin ympäristönsuojelutehtävä, ja merentutkimuslaitoksella on ollut siinä tärkeä rooli.
Merentutkimuslaitoksen tutkimustyö sekä yleisön ja elinkeinoelämän informoiminen on sekä edistänyt kalakantojen suojelua että luonut pohjaa keskustelulle ekosysteemilähtöisestä kalastuksesta, jossa ajankohtaisena haasteena on kohentaa globaalia näkemystä meriympäristöstä ja sen luonnonvaroista.
Lofoten mot Sellafield, Norja
Järjestö on ponnistellut vuosikausia sen puolesta, että Sellafieldin ydinjätteen käsittelylaitos lopettaisi ennen kaikkea Teknetium-99:n päästöt mereen. Kokousten, konferenssien ja rauhanomaisten tempausten avulla järjestö on onnistunut tuomaan yleiseen tietoisuuteen tämän meriympäristöön kohdistuvan vakavan uhan.
Järjestö on käynnistänyt yhteisiä toimia niin kunta-, lääni- kuin kansallisellakin tasolla meriympäristön suojelemiseksi Sellafieldin ydinjätteeltä.
P/F OSR Faroes, Färsaaret
P/F OSR Faroes on yritys, joka pyrkii torjumaan ja ehkäisemään Färsaarten ja Shetlandsaarten ympäristön öljyvahinkoja. P/F OSR on sijoittanut useisiin paikkoihin pitkälle kehitettyjä torjuntavälineitä saaria mahdollisesti uhkaavien öljyvahinkojen varalta.
Monet öljy-yhtiöt tekevät koeporauksia ja etsivät öljyä Färsaarten merenpohjasta, ja on tärkeää varautua mahdollisiin päästöihin. OSR tekee hyvin tärkeää työtä Pohjois-Atlantin meriympäristön suojelemiseksi.
Pinngoritaleriffk, Grönlannin Luontoinstituutti
Grönlannin luontoinstituutti perustettiin vuonna 1995. Tarkoituksena oli luoda tieteellinen perusta biologisen monimuotoisuuden kestävälle käytölle ja suojelulle.
Kuluneiden 10 vuoden ajan instituutti on tehnyt melkoisen työn kaupallisten lajien tilanteen dokumentoimiseksi. Uusi tieto on usein ollut jyrkässä ristiriidassa yhteiskunnan perinteisten käsitysten kanssa. Grönlannin aluevesien hankalien maantieteellisten ja fyysisten olosuhteiden vuoksi tavoitteiden saavuttaminen on ollut nuorelle instituutille melkoinen haaste.
Meriympäristö ja meren ekosysteemi ovat koko Grönlannin yhteiskunnan elinhermo, mutta nyt meren elävien luonnonvarojen käyttö on johtanut Grönlannin tienhaaraan.
Kalastus on talouden selkäranka, mutta kulttuurin sanelemana merilintuja ja merinisäkkäitä pyydetään edelleen liikaa. Luontoinstituutin laadukas ja riippumaton tutkimustyö, joka nyt on tärkeiden päätösten pohjana Grönlannissa, auttaa suojelemaan meriympäristöä, mutta samalla se myös auttaa säilyttämään hienoa grönlantilaista merikulttuuria.
Laitoksen pioneerityö merilintujen ja merinisäkkäiden suojelemiseksi on tärkein peruste sen luonto- ja ympäristöpalkintoehdokkuudelle.
Stjornu-Oddi, Islanti
Stjornu-Oddi-yritys on kehittänyt huipputeknisiä välineitä ja järjestelmiä tutkijoiden käyttöön meriympäristön ja sen elävien luonnonvarojen havainnoimiseksi.
Yritys on kehittänyt ja esitellyt aivan uudenlaisia ratkaisuja, jotka tähän saakka eivät ole olleet maailmanlaajuisesti tutkijoiden käytettävissä. Se on muun muassa kehittänyt veden alla käytettävän merkintäjärjestelmän kalojen merkitsemiseksi.
Tietoja voidaan käyttää pohjana arvioidessa kalastuksen aiheuttamaa kuormitusta meren kalavaroille. Lisäksi yritys on kehittänyt GPS-merkkejä ja löytänyt yhdessä pohjoismaisten tutkijoiden kanssa ratkaisun, jossa aktiivisten elektronisten kalamerkkien avulla voidaan määrittää kalojen sijainti.
Stiftelsen Ålandsfonden för Östersjöns framtid (Itämerirahasto), Ahvenanmaa
Suomalaisista, ruotsalaisista, tanskalaisista ja ahvenanmaalaisista jäsenistä koostuvan Itämerirahaston tärkein työsarka on Itämeren meriympäristön suojelu. Rahasto on tiedottanut tavoitteestaan muun muassa perustamalla useita ympäristöjärjestöjä käsittävän verkoston ja palkitsemalla tutkijoita, järjestöjä ja yksityishenkilöitä, jotka tekevät työtä Itämeri-kysymysten parissa.
Viisitoistavuotisen olemassaolonsa aikana rahasto on myöntänyt 41 palkintoa kaikkiaan 48 henkilölle. Se on palkinnut myös Baltiaa ja Venäjää hyödyttävää toimintaa. Palkinnot ovat saaneet viranomaiset ottamaan hankkeiden tavoitteet huomioon omassa toiminnassaan. Rahasto on julkaissut monen vuoden ajan lehteä, jossa asiantuntijat ovat voineet esittää käsityksiään. Lisäksi se on järjestänyt seminaareja.
Itämerirahaston toiminta on ja on ollut tärkeää Itämeren meriympäristön suojelulle. Tämä yksityinen ja täysin riippumaton rahasto on todistanut, että jo muutamakin toimija pystyy herättämään kiinnostusta Itämeren kannalta tärkeisiin ympäristökysymyksiin.
Västanfjärdin kunta, Suomi
Västanfjärdin kunta on tyypillinen saaristokunta (830 asukasta), jolta puuttuu keskitetty viemäröintijärjestelmä ja jossa yksittäisten viemäreiden puhdistaminen on useimpien saaristo- ja rannikkokuntien tavoin sekin hyvin puutteellista. Kunnalle ehdotetaan ympäristöpalkintoa Päästötön kunta -hankkeesta.
Hankkeen ensimmäisen osan aikana herätettiin kiinnostusta muun muassa viemäröintiin, tiedotettiin vaihtoehdoista ja perustettiin pohjoismainen kontaktiverkosto.
Toisessa osassa kannustetaan huolehtimaan kotitalouksien jätevesistä parhaalla mahdollisella tavalla. Kunta on avainasemassa pohjoismaisen meriympäristön suojelemisessa – ei vain siksi, että se kantaa vastuun omasta ympäristökuormituksestaan, vaan myös siksi, että se valvoo kaikkien yritysten ja yksityisten toimijoiden käyttäytymistä ja informoi kunnan asukkaita ja yrittäjiä.
Västanfjärdin kunta on Päästötön kunta -hankkeellaan osoittanut, että pienikin kunta voi tehdä paljon ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja, jotka voivat toimia mallina muille kunnille niin Pohjoismaissa kuin muuallakin.
Ansvarlig webredaktør
2007-04-26

Pristagare