Kesäloma Västanfjärdissä on takana päin ja paluu Kööpenhaminan arkeen on pienen alkukankeuden jälkeen taas raiteillaan. Kesäsää Tanskassa ei ole ollut yhtä hyvä kuin Suomessa. Tämän sain kokea konkreettisesti, kun ensimmäisenä työpäivänä loman jälkeen pyöräilin sateessa töihin. Paluu arkeen oli turhan kostea.Lomani alussa Hia Sjöblom teki kesähaastattelun minusta.

Juttu keskittyi pohjoismaiseen yhteistyöhön ja sen tulevaisuuden haasteisiin. Haastattelun jälkeen lähdin Slovakiaan viikon vaellusmatkalle. Olin unohtanut koko haastattelun, enkä ollut sitä edes lukenut. Tämän vuoksi ihmettelin kovasti, kun sihteerini soitti ja kertoi että ruotsinkielisen Ylen toimittaja halusi haastatella minua Pohjoismaiden lähetystöjen ja edustustojen yhdistämisestä.

Asia ei nimittäin ole mitenkään uusi, eikä minun keksimäni. Suostuin tietenkin haastateltavaksi, koska pidän asiaa tärkeänä. Kun palasin vaellukselta huomasin, että haastattelu oli uutisoitu laajasti. Ymmärsin myös että Salon Seudun Sanomien kesähaastattelu oli uutisen alkulähde. Taisi käydä taas niin, että kesällä vanhakin juttu käy uutisena, kun valtakunnassa ei juuri muita uutisaiheita ole kuin puolueiden vaalirahoitus. Sitä onkin riittänyt, eikä loppua vielä näy.

Kohdalleni taisi tulla ansiotonta arvonnousua, koska kuten totesin, ajatus yhteispohjoismaisista lähetystöistä ei ole uusi. Kokemuksia on jo Berliinistä, jossa tosin yhteistyö ole niin pitkälle vietyä kuin mitä minä esitin.  ”Minun” mallissani yhteisessä lähetystössä olisi yksi suurlähettiläs, vuorotellen kustakin Pohjoismaasta, tietyn sovitun rotaation puitteissa. Muu lähetetty henkilöstö jakautuisi tasaisesti Pohjoismaiden välillä, ellei toisin sovita.

Malli ei tietenkään ole ongelmaton. Mikä olisi yhteinen raportointikieli? Jos kaikki Pohjoismaat olisivat edustettuina, varmaan useimmiten englanti. Ristiriitojakin voi syntyä tilanteissa, joissa maat toimivat kilpailijoina. Edut ovat kuitenkin haittoja suuremmat, varsinkin jos yhteisiä edustustoja perustettaisiin maihin, joissa yksi Pohjoismaa toisensa jälkeen säästösyistä lakkauttaa edustustonsa.

Laman takia valtion talous joutuu säästökuurille tulevina vuosina kaikissa Pohjoismaissa. Silloin on  ilmeinen vaara, että lähetystöjen lakkauttaminen ei vain jatku, vaan kiihtyy. Nyt on aika  pohtia ennakkoluulottomasti  millä tavalla yhteispohjoismaisilla ratkaisuilla tätä kierrettä voidaan estää. Ja sitten toimia. Momentum on nyt.

Raha, tai pikemmin rahan puute, on usein paras konsultti.