YK:n ilmastokokous Kööpenhaminassa (COP 15) osoitti, että uusi maailmanjärjestys on muotoutumassa. Kaikki ennusmerkit viittaavat siihen, että tästä vuosisadasta tulee kiinalaisten. Kiina kehittyy niin valtavan nopeasti, että se itsevarmuutta uhkuen uhkaa sekä USA:ta että EU:ta monella sektorilla. Mutta COP 15 osoitti myös, että Kiina pystyy yhteistyöhön, kunhan intressit ovat yhteiset. Paljon viittaa siihen, että EU tässä uudessa maailmanjärjestyskuviossa joutuu soittamaan kolmatta viulua.

Kiinan talous toipuu hurjaa vauhtia lamasta jopa niin, että Kiinan keskuspankki on joutunut kiristämään lainahanoja. Pelkona on, että muuten syntyy hintakupla osake- ja kiinteistömarkkinoilla ja inflaatio kiihtyy. Syytä varovaisuuteen on. Kiinan talous on rikkonut sarjan ennätyksiä viime aikoina:

Kiinasta on tullut maailman suurin vientimaa ohittaen Saksan.

Kiinan automarkkinat ovat suuremmat kuin USA:n. Viime vuonna myytiin 10,9 miljoonaa autoa, 53 % enemmän kuin 2008.

Kiinan valtion omistama puhelinyhtiö China Mobile on maailman suurin 518 miljoonalla asiakkaallaan, halliten 70 % kotimarkkinoista.

Kiinassa on neljä maailman korkeimmalle arvostettua pankkia, joiden osakkeiden arvo on kolme kertaa suurempi kuin niiden tase.

29 kiinalaista yritystä olivat viime vuonna Fortune-listalla maailman 500 suurimpien yritysten joukossa. Tänä vuonna niiden määrä nousee.

Arvioidaan, että Kiina tänä vuonna ohittaa Japanin maailman kolmanneksi suurimpana taloutena EU:n ja USA:n jälkeen. Kiinan talouskasvu perustuu mm. säästöihin, joiden osuus BKT:stä on yli 50 %.  Tämä mahdollistaa hyvin korkean investointiasteen, joka selittää korkean kasvun. Koska koulutukseen ja tutkimukseen on panostettu valtavasti, on tuottavuus hyvin koulutetun työvoiman ansiota noussut tuntuvasti.

Kiina laajentaa jatkuvasti ”reviiriään”. Kiina haastaa sekä USA:n että EU:n Afrikassa. Kiinan kehitysapu, lainat ja investoinnit ovat kasvaneet kunnolla. Tämä huolestuttaa Brysseliä ja Washingtonia, koska Kiinan agendalla talousintressien ohella ei ole edistää demokratiaa eikä kunnioittaa ihmisoikeuksia.

Kiina on myös ahkerasti käynyt ”shoppaamassa” ulkomaisia yrityksiä. Kuriositeettina mainittakoon, että kiinalainen Geely yhtiö haluaa ostaa Volvon, Ruotsin entisen kruunujalokiven.

Kiinan uusi rooli maailman politiikassa näkyy monella tavalla. Kun USA:n presidentti Barack Obama vieraili Kiinassa, hän käyttäytyi enemmän keisarillisen hovin nöyränä vieraana kuin supervallan johtajana.

Kööpenhaminan ilmastokokous päättyi juuri niin kuin Kiina halusi. Sitovia päätöksiä ei tehty ja USA:sta onnistuttiin tehdä siitä syntipukki. EU:lle lankesi sivustakatsojan rooli.