Pohjoismainen globalisaatioaloite

Pohjoismaiden ministerineuvoston (NMR) globalisaatiotyö on ollut intensiivistä, ja ministerineuvosto on priorisoinut sitä voimakkaasti pohjoismaiden pääministerien kesällä 2007 Punkaharjulla Suomessa pitämästä kokouksesta saakka. Kokous johti niin sanottuun globalisaatioaloitteeseen eli uuteen pohjoismaiseen panostukseen, jolla pyritään kohtaamaan globaalit haasteet kehittämällä pohjoismaista mallia, lisäämällä kilpailukykyä sekä profiloimalla ja esittelemällä Pohjoismaita edelläkävijänä.

Ministerineuvosto on käynnistänyt joukon konkreettisia hankkeita (tällä hetkellä 20) globalisaatioaloitteen tuloksena ja sen tukemiseksi. Globalisaatioaloitteesta on myös tullut elimellinen osa Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaa, ja siten se on toiminut priorisointien toteuttamisen välineenä. Pääministerien tuki on ollut ja on yhä ratkaisevan tärkeä sekä globalisaatioaloitteen ohjautuvuuden että oikeutuksen kannalta. Pohjoismainen globalisaatioaloite nivoutuu hyvin myös sekä maailmanlaajuiseen, eurooppalaiseen että Itämeren alueen alueelliseen yhteistyöhön. Useimmat nykyisistä globalisaatioaloitteista käynnistettiin kolmivuotisina vuonna 2008. MR-SAM päätti lisäksi syksyllä 2009 käynnistää uusia globalisaatiohankkeita vuonna 2010. Monet hankkeet ovat nyt loppusuoralla ja jotkut on jo saatettu loppuun ja arvioitu. Jäljempänä kuvataan tärkeimpiä tuloksia, joita pohjoismaisessa globalisaatiotyössä on saavutettu kevään 2010 jälkeen. Liitteessä 1 kuvaillaan tarkemmin kaikkia konkreettisia hankkeita, joita on käynnistetty pohjoismaisen globalisaatioaloitteen johdosta.

 

 

Pohjoismaiden ministerineuvoston globalisaatiotyön tulokset

 

Tämän vuoden globalisaatiofoorumi tarjosi myönteisellä tavalla lisäenergiaa pohjoismaiselle yhteistyölle. Snekkerstenissä Tanskassa 20. toukokuuta järjestetyn foorumin aiheena oli "Vihreä kasvu – entistä vahvemman pohjoismaisen yhteistyön näkymät". Sekä osanottajamäärää että kokousaikaa oli tällä kertaa rajoitettu, mikä tarjosi mahdollisuuden tiiviimpään vuoropuheluun ja keskusteluun. Pohjoismaiden pääministerit päättivät seuraavana päivänä pitämässään kokouksessa perustaa vuoden 2010 globalisaatiofoorumin seurantana toimintaryhmän (”task force”), joka keskittyy vihreään kasvuun. Ryhmän tehtävänä on kartoittaa Pohjoismaiden erityisvahvuuksia ja konkreettisia alueita, joilla pohjoismainen yhteistyö luo ja kykenee luomaan lisäarvoa. Toimintaryhmä tekee vuoden 2011 globalisaatiofoorumille ehdotuksen sekä lyhyen että pitkän aikavälin yhteispohjoismaisista aloitteista, joilla voidaan vahvistaa vihreää kasvua Pohjoismaissa. Ehdotukset saattavat vaikuttaa globalisaatioaloitteen suuntaan.  Pääministerit sopivat myös, että sähköalan pohjoismaista yhteistyötä tulee vahvistaa, ja antoivat Pohjoismaiden energiaministereille tehtäväksi laatia suositukset vahvasta pohjoismaisesta sähköyhteistyöstä, jolla voidaan huolehtia uusiutuvan energian lisäämisestä. Pohjoismaiden ergiaministerit raportoivat Pohjoismaiden pääministereille marraskuun 2010 kokouksessa.

 

Pohjoismainen ilmasto-, energia- ja ympäristöalan huippututkimusaloite (TFI) on Pohjoismaiden suurin yhteinen tutkimuspanostus kautta aikojen, ja sen kokonaisbudjetti on 480 miljoonaa Ruotsin kruunua (385 miljoonaa Tanskan kruunua). Kaikki kuusi osaohjelmaa on käynnissä ja niihin sisältyvät projektit ja aktiviteetit on jo aloitettu. TFI:ssä on mukana osallistujia kaikista Pohjoismaista, ja se lujittaa johtavien tutkimusympäristöjen ja teollisuuden välistä yhteistyötä. 27 % hankkeisiin osallistuvista edustaa elinkeinoelämää, 63 % yliopisto- ja tutkimusympäristöjä ja 10 % muita. Toistaiseksi on jaettu 210 miljoonaa Norjan kruunua ja piakkoin on jaossa vielä 140 miljoonaa. Kuudelle osaohjelmalle perustetut ohjelmakomiteat kokoavat yhteen ja integroivat noin 70 tutkimuksen ja innovaation kansallista asiantuntijaa. Organisaatio kokoaa innovaatiota ja tutkimusta ja luo aivan uudenlaiset edellytykset merkittävälle pohjoismaiselle panokselle suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Yleisohjelman strategista kehittelyä valmistelee ohjausryhmä.TFI osallistuu muun muassa tarkkailijana ilmastoalan eurooppalaisen yhteiseen ohjelma-aloitteeseen. Huippututkimusaloite on alueellisen tutkimus- ja innovaatiotyön pohjoismainen lippulaivahanke.

 

Pohjoismaisen maisteriohjelman – joka on osa aloitetta Suunnitelma korkea-asteen opetuksen edistämiseksi Pohjoismaissa – menestys on jatkunut kolmannella ja viimeisellä hakukierroksella, joka päättyi 15. syyskuuta 2010. Hakukierrokseen osallistui peräti 34 yhtymää. Kaikki isot pohjoismaiset yliopistot olivat edustettuina, ja hakemukset jakautuivat hyvin sekä aihepiireittäin että maittain. Tulos todistaa, että pohjoismaiset oppilaitokset pitävät aloitetta tärkeänä.

Globalisaatiohanke eScience, joka pyrkii muun muassa luomaan synergiaa kansallisten ja kansainvälisten tutkimusaloitteiden kesken ja rakentamaan osaamista ja edellytyksiä tulevaisuuden tietopohjaiselle teollisuudelle, on kehittynyt suotuisasti. eSciencessä on kyse edistyneen tieto- ja viestintätekniikan käytöstä tutkimuksessa, simuloinnin, mallintamisen ja tiedon analysoinnin suurista tietokoneresursseista sekä uusista tutkimustyhteistyön muodoista Internetin välityksellä. Projektisuunnitelman mukaisesti kansallisten tutkimusrahoittajien kanssa on käyty vuoropuhelua osallistumisesta hankkeen rahoitukseen. Keskustelujen tulokset ovat myönteisiä ja viittaavat siihen, että hankkeen merkittävään osarahoitukseen on sitouduttu vahvasti kansallisella tasolla. MR-U suunnittelee tekevänsä päätöksen ohjelman käynnistämisestä 8. marraskuuta 2010.

Shanghain maailmannäyttelyn 2010 yhteydessä järjestettiin Shanghaissa 25. kesäkuuta Pohjoismaiden päivä ja ilmastoseminaari, jossa oli mukana ministereitä, yritysjohtajia, tutkijoita ja muita tärkeitä toimijoita Kiinasta ja Pohjoismaista. Tapahtumassa oli vahvasti esillä se, miten Pohjoismaiden ja Kiinan välinen luja yhteistyö ja vuorovaikutus voivat edistää ympäristömyönteisten energia- ja ilmastotekniikoiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Muita yhteisiä aktiviteetteja olivat suuri maisema-arkkitehtuurinäyttely ”New Nordic Landscapes”, elintarviketurvallisuusseminaari ja apuvälinemuotoilunäyttely. Shanghain kansainvälisellä elokuvafestivaalilla esitettiin lisäksi pohjoismaisia perhe-elokuvia.

 

Kultuuriministerien globalisaatiostrategia – Luovat pohjoismaat – käsittää useita konkreettisia aloitteita, jotka keskittyvät kulttuurielinkeinoihin (Kulttuuri ja luovuus) ja pohjoismaisen elokuvan, arkkitehtuurin ja kirjallisuuden (Pohjoismainen kulttuuri maailmalla) edistämiseen. Strategia koskee kautta 2010–2012. Kulttuuriin ja luovuuteen liittyvillä hankkeilla profiloidaan ja vahvistetaan Pohjoismaita kulttuurielinkeinojen keskuksena. Panostusalueita on kaksi: (i) pohjoismaisen elokuvan kansainvälinen markkinointi ja digitaalinen levitys sekä (ii) uusi pohjoismainen ruoka. Pohjoismainen kulttuuri maailmalla edistää pohjoismaisen kulttuurin näkyvyyttä Pohjoismaiden ulkopuolella. Pohjoismainen elokuva- ja TV-rahasto toteutti vuonna 2009 ison panostuksen pohjoismaisiin elokuva- ja TV-tuotantoihin – High Five – Toronton kansainvälisellä elokuvafestivaalilla. Se osoitti, että pohjoismaisella kulttuuriyhteistyöllä on sekä konkreettinen että taiteellinen arvo ja että se pystyy herättämään kansainvälistä huomiota ja kiinnostusta. Danskt Arkitektur Centerin järjestämä maisema-arkkitehtuurinäyttely ”New Nordic Landscapes” oli esillä Shanghain maailmannäyttelyssä 2010. Myöhemmin järjestetään pohjoismaisen kirjallisuuden esittely Pariisin kirjamessuilla vuonna 2011. Sen järjestävät Pohjoismaiden kirjallisuuden edistämiskeskukset.

 

Energia ja liikenne -aloitteessa on laadittu monialainen ohjelma, jonka avulla Pohjoismaista kehitetään Euroopan vihreä laakso. Pohjoismaat siis pyrkivät johtoasemaan kestävien liikenneratkaisujen kehittämisessä, testauksessa ja käytössä. Energia- ja liikenneohjelman ensimmäisen hakukierroksen tavoitteena on rahoittaa sähköliikenteeseen liittyviä ajankohtaisia hankkeita. Sähköliikennehankkeisiin myönnetään kaikkiaan 12 miljoonaa Norjan kruunua. Energia- ja liikenneohjelma on määrittänyt yhdessä Pohjoismaiden energia- ja liikennesektoreiden kanssa kolme sähköliikenteen aluetta, joita hakukierros koskee. Alueet ovat tekniset ratkaisut, toimintaedellytykset ja liiketoiminnan kehittäminen. Ensimmäinen hakukierros keskittyy sähköliikenteen ratkaisuihin, mutta myöhemmin ohjelmakauden aikana järjestetään laajempi hakukierros. Hanke on suunniteltu alustavasti kolmivuotiseksi kestämään vuoden 2010 alusta vuoden 2012 loppuun.

 

Ilmastomyönteistä rakentamista koskevalle aloitteelle on tehty tarveanalyysi. Maat laativat sen pohjalta ehdotuksen suuremmaksi innovaatio-ohjelmaksi, jolla kehitetään energiaratkaisuja ja hiilineutraalia rakentamista. Aloite lähti käyntiin vuoden 2009 globalisaatiofoorumilla käydystä plusenergiakeskustelusta. Hankkeelle odotetaan sekä pohjoismaista että kansallista rahoitusta, mistä energiaministerit keskustelevat myöhemmin syksyllä.

 

YK:n ympäristöohjelman UNEPin elohopeayhteistyö on hyvä esimerkki siitä, miten Pohjoismaat voivat yhdessä vauhdittaa menestyksekkäästi kansainvälisiä prosesseja. Työtä on tehty sekä kansallisella tasolla että PMN:n piirissä. Pohjoismaiden aktiivisen roolin vuoksi UNEP on antanut Pohjoismaiden järjestää ensimmäisen neuvottelukokouksen maailmanlaajuisesta elohopeasopimuksesta ((INC1). PMN:n rahoittama neuvottelukokous järjestettiin Ruotsissa 7.–11. kesäkuuta 2010. Tavoitteena oli luoda perusta sitovalle ja tavoitteelliselle sopimukselle elohopeaan liittyvien ympäristö- ja terveysriskien ehkäisemiseksi. Sopimuksen on tarkoitus olla valmis vuonna 2013. PMN oli monin tavoin esillä konferenssissa, ja se järjesti muun muassa paljon kävijöitä keränneen oheistapahtuman ja esitteli tuoreen pohjoismaisen raportin, joka osoittaa, että uudenaikaisten tekniikoiden avulla voidaan vähentää huomattavasti esimerkiksi voimaloiden elohopeapäästöjä. YK kehui PMN:n roolia elohopean vastaisessa työssä ja myönsi sille neuvottelukokouksen yhteydessä kultaisen diplomin.

 

Globalisaatioaloite terveys ja hyvinvointi käsittelee pohjoismaisen hyvinvointimallin kestävyyttä ja kilpailukykyä nostaen keskiöön pohjoismaisen hyvinvoinnin keskeiset haasteet. Maat kehittävät sektorienvälisellä pohjoismaisella yhteistyöllä tehokkaita ratkaisuja joillakin terveyden ja hyvinvoinnin alueilla luoden synergiaa ja pohjoismaista lisäarvoa. Ohjelma rakentuu kahdelle toisiaan tukevalle pääaiheelle: "hyvinvointi - yleinen kehitys, työvoiman osaamisen kehittäminen ja osallisuus" ja "terveys - väestön terveyden, työkykyvyn ja elämänlaadun parantaminen". Kaikki kahden pääteeman alaiset osaprojektit ovat käynnissä. Tärkeä virstanpylväs tässä suuressa globalisaatiohankkeessa oli elokuussa 2010 pidetty yhteinen kick-off-seminaari.

 

Rajaestefoorumi (GF) on päässyt vuonna 2010 vielä pitemmälle kuin aikaisempina vuosina ja saanut vastakaikua pyrkimyksilleen parantaa ihmisten ja yritysten liikkuvuutta Pohjoismaissa. Rajaesteet ovat nyt kaikkien ministerineuvostojen ohjelmassa, ja muun muassa sosiaalivakuutusalan ja työmarkkina-alan rajaesteiden kartoittamista ja ratkaisemista varten on perustettu asiantuntijaryhmä. Kööpenhaminassa järjestetään marraskuussa iso konferenssi, jossa on tarkoitus kehittää yhteistyömuotoja kansallisen lainsäädännön ja EU-direktiivien täytäntöönpanon koordinoinnin parantamiseksi. Pääministerit päättivät kesäkuussa 2010 pidentää rajaestefoorumin toimeksiantoa vuoden 2013 loppuun.

 

Liite 1

1. Globalisaatiofoorumi

 

Aloitteen tarkoitus

Kehitellä yhteispohjoismaisia vastauksia globalisaation tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Mukana ovat Pohjoismaiden pääministerit ja muut kutsutut elinkeinoelämän, tutkimuksen, politiikan ja kansalaisjärjestöjen edustajat.

Toimikausi

Foorumi on vuotuinen tapahtuma, eikä päättymispäivää ole määritelty.

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 8 236 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 7 584,82 tuhatta Tanskan kruunua

Vuodelta 2009 siirretään: 825,6 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 4 000 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 4 825,6 tuhatta Tanskan kruunua

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 3 800 tuhatta Tanskan kruunua

 

Tilanne ja tulokset

Pohjoismainen globalisaatiofoorumi pidettiin Snekkerstenissä Tanskassa 20. toukokuuta 2010 ja sen aiheena oli "Vihreä kasvu – entistä vahvemman pohjoismaisen yhteistyön näkymät".  Foorumissa oli mukana elinkeinoelämän, tutkimusympäristöjen ja keskusteluympäristöjen edustajia. Tämänkertainen foorumi oli aikaisempia suppeampi sekä osanottajamäärän että ajan osalta. Näin kutsutut osallistujat ja Pohjoismaiden pääministerit saivat mahdollisuuden käydä tiiviimpää vuoropuhelua ja keskustelua.

 

Vuoden 2010 foorumi toteutettiin kahtena pyöreän pöydän keskusteluna, joiden alaotsikot olivat "Pohjoismaat energiapihinä yhteiskuntana" ja "Pohjoismaat vihreänä teknologialaboratoriona". Osallistujilla oli niissä mahdollisuus vaihtaa suoraan mielipiteitä ja keskustella pääministerien ja muiden osallistujien kanssa. Foorumia varten oli laadittu toinen versio pohjoismaisesta globalisaatiobarometrista, joka toimi keskustelujen lähtökohtana. Muutamat vieraspuhujat pitivät alustuksia tarkoituksena tarjota taustaa ja inspiraatiota keskustelulle. Puhujat olivat Christian Ketels (Stockholm School of economics and Harvard Business School), Jeffrey Oppenheimer (Mckinsey & Co), Jørgen Ørstrøm-Møller (Copenhagen University) ja Pascal Lamy (WTO).

 

Pohjoismaiden pääministerit päättivät 21. toukokuuta pitämässään kokouksessa perustaa vuoden 2010 globalisaatiofoorumin seurantana toimintaryhmän (”task force”), joka keskittyy vihreään kasvuun ja kartoittaa Pohjoismaiden erityisvahvuuksia ja konkreettisia alueita, joilla pohjoismainen yhteistyö tuottaa lisäarvoa. Ryhmän tulee esittää näitä koskevia konkreettisia ehdotuksia. Toimintaryhmän työtä tulee voida käyttää pohjana ja käsitellä ensi vuoden globalisaatiofoorumissa. Pääministerit sopivat lisäksi sähköalan pohjoismaisen yhteistyön vahvistamisesta. Pohjoismaiden energiaministerien tulee laatia suositukset vahvasta pohjoismaisesta sähköyhteistyöstä, jolla voidaan huolehtia uusiutuvan energian lisäämisestä. Energiaministerit raportoivat Pohjoismaiden pääministereille marraskuun 2010 kokouksessa.

 

Suomen pääministeri isännöi yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerin kanssa vuoden 2011 foorumia, joka järjestetään 3.–4. maaliskuuta Hanasaaressa Helsingin lähellä. Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö, Suomen pääministerin kanslia ja ulkoministeriö ovat jo käyneet alustavia keskusteluja asiasta. Myös muiden Pohjoismaiden pääministerien kansliat osallistuvat työhön, ja Pohjoismainen yhteistyökomitea ja yhteistyöministerit pidetään asiasta ajan tasalla. Pohjoismaiden neuvoston kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua.

Pohjoismainen globalisaatiofoorumi on kehittynyt vuotuiseksi tapahtumaksi, jossa Pohjoismaiden pääministerit tapaavat toisensa epävirallisesti ja keskustelevat muiden osallistujien kanssa tulevaisuuden pohjoismaisesta yhteistyöstä. Tämä on lujittanut pohjoismaisen yhteistyön voimaa ja polttopistettä, ennen kaikkea globalisaatiotyössä. Monivuotinen kokemus foorumin järjestämisestä on auttanut korjailemaan ja hiomaan konseptia entistä tarkoituksenmukaisemmaksi.

 

Globalisaatiofoorumi on myös vauhdittanut ja tukenut erilaisten aloitteiden, esimerkiksi pohjoismaisen huippututkimusaloitetteen, toteuttamista. Globalisaatiofoorumin poliittisista ehdotuksista mainittakoon Tanskan pääministerin Anders Fogh Rasmussenin idea Euroopan vihreästä laaksosta, idea yhteispohjoismaisesta panostuksesta rakennusalan sääntelyyn sekä vihreän kasvun pohjoismaisen toimintaryhmän perustaminen ja panostus sähkömarkkina-alaan. Ajatukset ovat sisältyneet prosessiin, jossa kehitetään uusia pohjoismaisia globalisaatioaloitteita.

 

Monet tärkeät pohjoismaiset mediat ja myös jotkut ulkomaiset mediat ovat raportoineet foorumista paikan päällä edistäen Pohjoismaiden näkyvyyttä.

 

2. Pohjoismainen huippututkimus

Aloitteen tarkoitus

Tavoitteena on kehittää pohjoismaisen huippututkimuksen edistämiseen tähtäävä kattava ehdotus, joka keskittyy ensi vaiheessa ilmastoon, energiaan ja ympäristöön ja sen jälkeen hyvinvointitutkimukseen ja terveyteen.

Toimikausi

2008–2012

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 40 996 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 40 996 tuhatta Tanskan kruunua

Vuodelta 2009 siirretään: 0

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 7 000 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 7 000 tuhatta Tanskan kruunua

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 0[1]

Tilanne ja tulokset

Huippututkimusaloite (TFI) käynnistettiin vuonna 2009. Osallistava ja tehokas organisaatio on aloittanut työnsä menestyksekkäästi. Korkean tason kansallisista avainsidosryhmistä koostuvan hallituksen puheenjohtajana toimii ruotsalainen pääjohtaja Rolf Annerberg. Kuudelle eri osaohjelmalle on perustettu ohjelmakomiteat, jotka kokoavat yhteen ja integroivat noin 70 tutkimuksen ja innovoinnin kansallista asiantuntijaa. Pohjoismaiset laitokset NordForsk, NICe ja Pohjoismainen energiantutkimus muodostavat integroidun ja hyvin toimivan sihteeristön. Organisaatio kokoaa innovaatiota ja tutkimusta ja luo aivan uudenlaiset edellytykset merkittävälle pohjoismaiselle panokselle isojen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Lisätietoa osoitteessa www.toppforskningsinitiativet.org.

 

Ohjelma arvioidaan yleisesti menestyneeksi ja keskeiset tavoitteensa täyttäväksi.

 

I. Kaikki osaohjelmat on nyt julistettu haettavaksi, hankkeisiin on myönnetty varoja ja aktiviteetteja on käynnistetty. Jäljempänä olevasta taulukosta ilmenee budjetin, hakukierrosten, myönnettyjen varojen ja valittujen välineiden tilanne.

 

Osaohjelmat	Budjetti	Hakukierrokset	Myönnetyt varat	Valitut välineet
PK 1: tutkimukset ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen	100 000 000	100 000 000	8 120 000	Verkosto ja Pohjoismaiset huippuyksiköt (Nordic Center of Excellence)
PK 2: ilmastonmuutoksen ja kryosfäärin vuorovaikutus	100 000 000	96 000 000	96 000 000	Pohjoismaiset huippuyksiköt (NCoE):
PK 3: nanotekniikka ja energia	50 000 000	47 740 000	47 740 000	Integrated project
PK 4: tuulivoiman laajamittainen käyttöönotto	30 000 000	27 140 000	27 140 000	Integrated project
PK 5: kestävä bioenergia	30 000 000	29 000 000	29 000 000	Integrated project
PK 6: Hiilidioksidin erottelu ja varastointi (CCS)	40 000 000	2 500 000	2 500 000	Studies
Yhteensä	350 000 000	302 380 000	210 500 000

 

Projektisalkku on kuitenkin kaiken kaikkiaan huomattavasti suurempi kuin yllä olevassa taulukossa, sillä merkittävä osa rahoituksesta muodostuu mukana olevien toimijoiden omarahoituksesta ja/tai kansallisten tutkimus- ja innovaatiorahoittajien, elinkeinoelämän, EU-komission ym. perusrahoituksesta.

Hakukierrokset ovat houkutelleet kyseisten alojen kansainvälisesti johtavia pohjoismaisia tutkimusympäristöjä.

II. TFI luo ja vahvistaa tutkimusympäristöjen ja teollisuuden välistä yhteistyötä. Huippututkimusaloitteen hankkeissa mukana olevista 27 % on yritysten/teollisuuden, 32 % yliopistojen, 31 % tutkimuslaitosten edustajia ja 10 % muita. Mukana on sekä isoja että pieniä yrityksiä, ja kaikki Pohjoismaat ovat edustettuina.

Ohjausryhmä työskentelee nyt kehittääkseen yhteistyötä eri toimialatoimijoiden kanssa tarkoituksena parantaa entisestään TFI:n ja elinkeinoelämän yhteistyötä.

Osaohjelmien kautta myönnettävien hankeapurahojen lisäksi ohjausryhmä on käynnistänyt myös hankkeita huolehtiakseen aloitteen monialaisista teemoista. On esimerkiksi käynnistetty aktiviteetteja, joilla selvitetään, miten arktiset alueet sekä yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet voidaan sisällyttää ohjelmaan.

 

III. TFI muodostaa perustan kansainvälisen yhteistyön jatkamiselle. Aloite on esitelty EU:n yhteisen ohjelmasuunnittelun (GPC - Joint Programming) CRESTin alaiselle korkean tason ryhmälle. Aloitteeseen liittyvää työtä ja strategioita selvitetään myös EU:n tutkimuksen 7. kehysohjelman ja muiden tärkeiden tutkimus- ja innovaatiopoliittisten EU-välineiden osalta. TFI katsotaan pohjoismaiseksi kumppaniksi EU:n yhteisessä ohjelma-aloitteessa "Climate Knowledge for Europe (CliK'EU)".

Huippututkimusaloitteesta on ryhdytty laatimaan seuranta-arviointia, jonka avulla ohjelman strategioita, organisaatiota ja operatiivista toimintaa voidaan kehittää ja säätää. Arviointi dokumentoi myös kokemuksia, tavoitteiden saavuttamista, menestystekijöitä ja tarjoaa neuvoja ja muutosehdotuksia ohjelman johdolle.

Ensimmäinen tilanneraportti on esitetty ohjausryhmälle syyskuussa 2010 ja väliarviointi valmistuu lokakuussa 2011.

3. Aasian innovaatioedustusto

 

Aloitteen tarkoitus

Panostuksella edistetään pohjoismaisten toimijoiden pääsyä globaalisti johtaville Aasian kasvualueille ja tutkimusympäristöihin.

Toimikausi

2008-2010

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 1 635 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 1 533,2 tuhatta Tanskan kruunua

Vuodelta 2009 siirretään: 101,8 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 2 600 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 2 701,8 tuhatta Tanskan kruunua

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 2 000 tuhatta Tanskan kruunua

Tilanne ja tulokset

Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan ministerineuvosto (MR-NER) on pyytänyt Pohjoismaista innovaatiokeskusta (NICe) laatimaan hyväksytyn toimeksiannon pohjalta Aasian innovaatioedustustoja koskevan ohjelman. Siihen on varattu kaudella 2009–2010 3,7 miljoonaa Tanskan kruunua.

 

NICe on luvannut viisi projektia, joiden suunnitellut kehykset ovat keskimäärin 300 000 Tanskan kruunua, ja se käy useiden pohjoismaisten Aasian innovaatioedustustojen kanssa keskusteluja lisähakemuksista. Projektit ovat eri vaiheissa, jotkut jo päättymäisillään, toiset vasta käynnistetty.

 

Katsaus hankkeista

1:“Extending Open Innovation in Active Ageing to Asia”:

Hankkeen tarkoituksena on koota pohjoismais-balttilaisen alueen osaamista vanhustenhuoltopalvelujen alalla ja esitellä Pohjoismaita johtavana terveydenhuoltoalueena (Health Region), jolla on tarjota houkuttavia ratkaisuja. Lisäksi Aasian kanssa tehdään ‘Active Ageing’ -yhteistyötä eli pohditaan, miten vanhenevalle väestölle voidaan kehittää parempia mahdollisuuksia ja ratkaisuja.

2. “Nordic Aquaculture Production of Warm-Water White Fish Species”:

Valkoisen kalan kysyntä kasvaa, mutta tarjonta laskee. Erityisesti Aasiassa on syntynyt uutta kysyntää. Projekti hyödyntää pohjoismaista osaamista yhdessä Kiinan kanssa valkoisen kalan viljelyn kehittämiseksi lähellä Aasian markkinoita.

 

3. “Sustainable City Development – Exchange of Expertise Striving for the Best Solutions’

Hanke keskittyy rakentamaan pohjoismasta yhteistyötä ilmastomyönteisen rakentamisen alalla.  Hanke toteutetaan osittain työpajana Nordic Energy Day Expo 2010;n yhteydessä ja sen jälkeen Nordic-Chinese Dayn yhteydessä World Climate Solutions -tapahtumassa Kööpenhaminassa. Yksi tavoite on tarjota kiinalaisille yrityksille muun muassa paremmat yhteydet ja parempi näkemys Pohjoismaiden energiaratkaisuihin ja kaupunkikehitykseen.

 

4. “Hotspot Access for the Nordic Energy/Environmental Sector”:

Hanke keskittyy energia- ja ympäristöteollisuuden tarpeeseen saada pätevää tieteellistä henkilökuntaa kuten insinöörejä. Pohjoismaissa on liian vähän tämäntyyppisiä inhimillisiä voimavaroja, ja projektissa tutkitaan, mitä mahdollisuuksia pohjoismaisilla yrityksillä on kehittää pysyviä ratkaisuja tekemällä yhteistyötä Siperian teknisten yliopistojen kanssa.

 

5. “Launching New Open Innovation Dynamics in Asia”:

Hankkeen tavoitteena on esitellä pohjoismainen avoimen innovaation on-line ohjelma Aasiassa – ensi vaiheessa Kiinassa ja Japanissa. Lisäksi järjestetään avoimen innovaation kilpailu Kiinan vesihuolto-ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista. Hankkeessa järjestetään myös muita avoimen innovaation sessioita muun muassa Innovation Center Denmarkin kanssa.

 

NICe arvioi, että vuosien 2009–2010 budjettikehykset on käytetty vuoden 2010 loppuun mennessä. Suurin osa hakemuksista on tullut yksityisiltä innovaatiotoimijoilta (yrityksiltä, toimialajärjestöiltä ja vastaavilta).

 

Epinion arvioi parhaillaan hanketta, ja arvioinnin odotetaan valmistuvan lokakuun 2010 loppuun mennessä. MR-NER mukauttaa sen jälkeen aloitetta arvioinnin perusteella.

 

4. Pohjoismainen innovaatiopalkinto

Aloitteen tarkoitus

Edistää ja hankkia pohjoismaista huomiota innovoinnin merkitykselle.

Toimikausi

2008-2010

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 1 332 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 1 332 tuhatta Tanskan kruunua

Vuodelta 2009 siirretään: 0

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 0

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 0

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 0

 

Tilanne ja tulokset

Elinkeino- ja energiapolitiikan virkamieskomitea (ÄK-NE) on päättänyt, ettei pohjoismaisen innovaatiopalkinnon globalisaatioaloitetta haluta jatkaa. Asia ratkaistaan lopullisesti kirjallisessa menettelyssä elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan ministerineuvostossa syksyllä 2010.

5. Energia ja liikenne, mukaan lukien EnergiExpon seuranta

Aloitteen tarkoitus

Käynnistää prosessi Pohjoismaiden kehittämiseksi Euroopan vihreänä laaksona (The Green Valley of Europe). Ohjelman avulla Pohjoismaat pyrkivät Euroopan johtavaksi alueeksi kestävien liikenneratkaisujen kehittämisessä, testauksessa ja käytössä. Pohjoismaita myös vahvistetaan uusien ympäristö- ja energiatekniikoiden edelläkävijänä ja profiloidaan ulospäin.

Toimikausi

2010–2012

 

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 0

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 0

Vuodelta 2009 siirretään: 0

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 7 650 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 7 650 tuhatta Tanskan kruunua

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 11 600 tuhatta Tanskan kruunua

Tilanne ja tulokset

Energia- ja liikenneohjelmalle on perustettu vuonna 2010 ohjausryhmä, jossa on virkamiehiä viidestä Pohjoismaasta. Ohjelmatyötä tekee sihteeristö, joka koostuu Pohjoismaisen energiantutkimuksen ja Pohjoismaisen innovaatiokeskuksen asiantuntijoista.

 

Sihteeristö on järjestänyt kevään aikana kaikissa Pohjoismaissa konferensseja saadakseen selville ajankohtaiset kysymykset. Lisäksi on kartoitettu kaikki kestävän liikenteen kansalliset aloitteet. Ohjausryhmä on nimennyt ohjelmalle tämän nojalla kolme painopistealuetta: sähköliikenne, polttoaineet ja liikennejärjestelmät. Näiltä alueilta nimetään tarkempia aiheita ja alueita erityisiä projekteja varten. Kahdentoista miljoonan Tanskan kruunun hakukierros sähköliikennettä varten avattiin 1. syyskuuta. Hakukierroksella on kolme aihealuetta: tekniset kysymykset, linjaukset ja toimintaedellytykset sekä liiketoiminnan kehittäminen sähköliikenteen alalla. Ohjelman seuraavat vaiheet ovat hakemusten arvioiminen ja hankkeiden käynnistäminen sähköliikenteen alalla, ohjelmakuvauksen kehittäminen polttoaineiden ja liikennejärjestelmien alalla, ohjelman osarahoitusstrategian kehittäminen ja toteuttaminen sekä hankkeen tulosten raportointi ja välitys. Kaikki ohjelmaan liittyvä informaatio on koottu sivustoon www.Energyandtransport.net.

 

Pohjoismaisten energiaratkaisujen profiloimiseksi järjestettiin vuonna 2010 seminaareja San Franciscon, Washingtonin, Kööpenhaminan ja Buenos Airesin energianäyttelyjen yhteydessä sekä näyttely Chicagossa. Aikakauslehti Scientific American julkaisi huhtikuussa 2010 erikoisnumeron Pohjoismaiden energia-alasta. Se oli esillä myös lehden verkkosivulla, jolla on kolme miljoonaa lukijaa eri puolilla maailmaa.

 

Pohjoismaiden Argentiinan- ja Yhdysvaltain-lähetystöt ovat osallistuneet aktiivisesti toiminnan suunnitteluun kohdemaissaan, ja työssä on ollut mukana myös monia pohjoismaisia laitoksia.

 

www.nordicclimatesolutions.org -sivustoa on kehitetty vuonna 2010 ja sen odotetaan siirtyvän normaaliin toimintavaiheeseen vuonna 2011. Pääpaino on edelleen pohjoismaisten energiaratkaisujen esittelyllä kansainväliselle yleisölle. Vertailun vuoksi mainittakoon, että verkkosivulla on 20 % enemmän kävijöitä kuin Pohjoismaisen energiantutkimuksen omilla sivuilla.

 

6. Shanghain maailmannäyttely 2010

Aloitteen tarkoitus

Tarkoituksena on profiloida Pohjoismaita alueena ja esitellä pohjoismaisia ratkaisuja, kokemuksia ja osaamista näyttelyteeman Better City Better Life yhteydessä.

Toimikausi

2008-2010

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 2 564 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 2 126,1 tuhatta Tanskan kruunua

Vuodelta 2009 siirretään: 412,8 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 2 500 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 2 912,8 tuhatta Tanskan kruunua

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 0

 

Tilanne ja tulokset

Shanghain maailmannäyttely pidettiin 1. toukokuuta–31.lokakuuta 2010. PMN on tehnyt yhteistyötä kahdeksassa aktiviteetissa: pohjoismainen ilmastopäivä, elintarviketurvallisuusseminaari, matkailuyhteistyö, apuvälinemuotoilunäyttely, maisema-arkkitehtuurinäyttely (rahoitettu yhdessä globalisaatioaloite nro 14:n "Pohjoismainen kulttuuri maailmalla" kanssa), perhe-elokuvafestivaali, seminaari mediasta ja journalistiikasta Fudanin yliopistossa ja ennen maailmannäyttelyä järjestetty tapahtuma Beijingissä. Useat ministerineuvoston sektorit ovat olleet mukana suunnittelussa, samoin kansallisten paviljonkien pääkomissaarit, Pohjoismaiden Beijingin-suurlähetystöt ja pohjoismaiset edustustot Shanghaissa sekä Fudanin yliopiston pohjoismainen keskus Shanghaissa.

 

Sekä pohjoismainen päivä että elintarviketurvallisuusseminaari järjestettiin pohjoismaisissa paviljongeissa näyttelyalueella, ja niissä oli mukana ministereitä ja valtiosihteereitä kaikista Pohjoismaista. Kaksi näyttelyä pidettiin Nordic Lighthouse -näyttelyalueella maailmannäyttelyalueen välittömässä läheisyydessä. Viisi pohjoismaista perhe-elokuvaa esitettiin Shanghain kansainvälisellä elokuvafestivaalilla osana Pohjoismaiden esittäytymistä. Matkailuyhteistyö muodostui kiinalaisille matkanjärjestäjille ja toimittajille järjestetyistä kolmesta lehdistömatkasta Pohjoismaihin. Ensimmäinen matka järjestettiin vuonna 2009 Kööpenhaminan ilmastokokousken aikaan, ja sen aiheena oli ympäristö ja ilmasto. Kaksi muuta matkaa järjestettiin vuonna 2010.

7. Pohjoismaiden panos ilmastoneuvottelujen tukemiseksi

Aloitteen tarkoitus

Edistää Pohjoismaiden kannalta hyvää ilmastosopimusta (UNFCCC) Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 pidettävässä ilmastokokouksessa (osapuolikokous COP 15), ja uudessa toimeksiannossa edistää Pohjoismaiden kannalta hyvää maailmanlaajuista ilmastosopimusta.

Toimikausi

2008-2011 [2]

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 9 128 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 9 128 tuhatta Tanskan kruunua

Vuodelta 2009 siirretään: 0

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 0

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 0

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 0

Tilanne ja tulokset

Pohjoismainen ad hoc -ilmastoneuvotteluryhmä (aikaisempi COP 15 -ryhmä) perustettiin alkuvuodesta 2008 edistämään Pohjoismaiden kannalta hyvää ilmastosopimusta (UNFCCC) Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 pidettävässä ilmastokokouksessa (osapuolikokous COP 15). Tilaisuus oli harvinainen, sillä Tanska toimi tämän ison YK-kokouksen isäntänä ja Ruotsi oli samaan aikaan EU:n puheenjohtaja vuoden 2009 jälkipuoliskolla.

 

Ryhmä on työskennellyt, ja työskentelee yhä, erilaisten YK-neuvotteluja tukevien aktiviteettien parissa. Niitä ovat esimerkiksi tutkimukset ja analyysit neuvottelukysymyksistä, joita prosessin eteneminen erityisesti edellyttää. Ne voivat olla myös kysymyksiä, joissa Pohjoismaat nauttivat suurta kansainvälistä luottamusta, tai epävirallisia kokouksia sellaisten osapuolten kesken, joiden neuvottelunäkemykset eroavat suuresti toisistaan. Maat voivat kokoontua niihin keskustelemaan asioista neuvotteluhuoneiden ulkopuolella.

Balin COP 13 -kokouksessa vuonna 2007 esiteltiin niin sanotussa Balin toimintasuunnitelmassa käsite "mitattava, todennettava ja ilmoitettava toiminta" (MRV). Pohjoismainen ilmastoryhmä on toisaalta laatinut ehdotuksen siitä, mitä alan tutkimuksen tulee sisältää, toisaalta kartoittanut meneillään olevia MRV-tutkimuksia. Muita työskentelyalueita ovat olleet sektoripohjaiset aloitteet vaihtoehtona CDM:lle (Clean Development Mechanism), hiilinielut ja metsähakkuut, erilaiset maatutkimukset esimerkiksi Venäjästä sekä ilmastopoliittiset raportit esimerkiksi USA:n ja Kiinan välisestä neuvottelupelistä. Lisäksi on luonnollisesti pidetty useita kokouksia ja työpajoja sekä oheistapahtumia neuvottelukokousten aikana.

Tanska toimii ilmastosopimuksen osapuolikokousten puheenjohtajana joulukuussa 2010 pidettävään seuraavaan osapuolikokoukseen saakka.

 

Työryhmän yhteinen arvio on ollut, että riippumatta Kööpenhaminan neuvottelujen tuloksesta suuri osa teknisistä kysymyksistä jää mahdollisen sopimuksen ulkopuolelle ja että yksityiskohtia on täydennettävä ilmastosopimusneuvotteluja jatkettaessa. Mahdollisten teknisten ratkaisujen tunnistamiseksi tarvitaan nopeaa ja asianmukaista analyysia, selvityksia ja kokouksia, ja tarve saattaa kasvaa entisestään.

 

Pohjoismaiden korkea profiili ja vahva asema kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on poliittinen etu, jota tulee vaalia. Pohjoismailla on pitkä perinne muusta YK-työstä, korkea kehitysavun taso ja samalla niiden uskottavuus muissa teollisuusmaissa on suuri.

 

Ryhmän toimeksianto päättyy 1. maaliskuuta 2011. Meneillään olevat hankkeet on tarkoitus päättää ennen sitä, ja mahdolliset jäljelle jäävät projektit siirretään ympäristösektorin ilmasto- ja ilmaryhmälle. 

 

 

8. Rajaestefoorumi

Aloitteen tarkoitus

Helpottaa useammassa kuin yhdessä maassa toimivien yksityisten kansalaisten ja yritysten elämää painostamalla maita ja ehdottamalla ratkaisuja lakeihin, sääntöihin tai käytäntöihin, jotka haittaavat Pohjoismaiden välistä liikkuvuutta.

Toimikausi

2008–2010 Pääministerit hyväksyivät toukokuussa 2010 toimikauden pidennyksen kaudelle 2011–2010.

 

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 4 064 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 3 990,95 tuhatta Tanskan kruunua

Vuodelta 2009 siirretään: 73,05 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 2 000 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 2 073,05 tuhatta Tanskan kruunua

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 1 300 tuhatta Tanskan kruunua

Tilanne ja tulokset

Rajaestefoorumi on päässyt vuonna 2010 pitemmälle kuin aikaisempina vuosina ja saanut vastakaikua työlleen ihmisten ja yritysten liikkuvuuden parantamiseksi yli Pohjoismaiden rajojen. Tanskan yhteistyöministerien kanssa tehdyn hyvän yhteistyön ansiosta rajaesteitä on käsitelty vuoden mittaan kaikissa ministerineuvostoissa, ja rajaestefoorumin jäsenillä on ollut mahdollisuus osallistua useisiin ministerikokouksiin ja virkamieskomiteakokouksiin ja esittää niille faktatietoja rajaesteistä ja niiden poistamistarpeesta.

 

Yhteistyöministerit kirjoittivat tanskalaisille ministerikollegoilleen ja pyysivät kaikkia ministerineuvostoja käsittelemään ja, mikäli mahdollista, ratkaisemaan yhden tai kaksi rajaestettä. Ministerineuvostot ovat noudattaneet kehotusta, ja rajaestefoorumi on saanut Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön (NMRS) kautta luettelon kunkin ministerineuvoston konkreettisista ongelmakentistä. Rajaestefoorumi toimittaa vastaavasti yhteistyöministereille (MR-SAM) ajantasaiset tilanneluettelot priorisoiduista rajaesteistä ennen jokaista MR-SAM-kokousta. Listalla on tällä hetkellä 42 konkreettista rajaestettä.

 

Työmarkkina-alueen virkamieskomitea (ÄK-A) kutsui keväällä 2010 sosiaali- ja terveysalan virkamieskomitean (ÄK-S) mukaan erityiseen asiantuntijaryhmään, joka kartoittaa kaikki työmarkkina-alan ja sosiaalivakuutusalan esteet ja ratkaisee niistä mahdollisimman monta. On epätodennäköistä, että tämä työ olisi käynnistynyt ilman rajaestefoorumin työtä. Rajaestefoorumi voi valvoa työtä siten, että NMRS osallistuu tarkkailijana työryhmään.

 

Myöhemmin marraskuussa 2010 järjestetään Kööpenhaminassa suuri pohjoismainen lainsäädäntökonferenssi. Sen avulla pyritään kehittämään yhteistyömalleja sille, miten maat voisivat kansallisen lainsäädännön laatimisen ja EU-lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä paremmin vertailla ja koordinoida lakeja ja sääntöjä, niin ettei muodostu uusia, tahattomia rajaesteitä. Sekä yhteistyöministerit että oikeusministerit ovat mukana konferenssin toteutuksessa.

 

Maiden ministeriöt nimeävät toimikaudella 2011–2013 kansalliset yhteyshenkilöt, joiden kanssa rajaestefoorumi ja NMRS voivat olla yhteydessä suoraan. Yhteyshenkilöt sekä auttavat etsimään tietoa kansallisista säännöstöistä että osallistuvat ratkaisuehdotusten laatimiseen.

 

NMRS:n käsitys on, että vaikka virkamieskomiteoilla ja ministerineuvostoilla näyttääkin nykyään olevan huomattavasti enemmän tahtoa keskustella rajaesteistä ja käsitellä niitä, tekemistä on edelleen paljon, ennen kuin ihmiset ja yritykset voivat liikkua vapaasti Pohjoismaasta toiseen.

 

9. Yleissuunnitelma pohjoismaisen tutkimus- ja innovaatioalueen (NORIA) kehittämiseksi

Aloitteen tarkoitus

Tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden kansainvälistä kilpailukykyä tehostamalla pohjoismaisen tutkimus- ja innovaatioalueen (NORIA) kehittämistä.

Toimikausi

2008-2010

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 6 628 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 5 637,91 tuhatta Tanskan kruunua

Vuodelta 2009 siirretään: 825,09 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 3 500 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 4 325,09 tuhatta Tanskan kruunua

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 3 500 tuhatta Tanskan kruunua

Tilanne ja tulokset

Ohjelman arvioidaan vastaavan asetettuja tavoitteita. Ohjelman painopiste eli yhtenäisten pohjoismaisten tutkimuksen ja innovaation sisämarkkinoiden kehittäminen on muuttunut tärkeämmäksi viime vuosina. (Vrt. globalisaatiobarometri 2010 ”Global Pressure – Nordic Solutions?”.)

Ohjelma rakentuu konkreettisten komponenttien ympärille; suuntaa antavat keihäänkärkihankkeet, pitkän aikavälin strategiset toimet ja panostus profilointiin.

Keihäänkärkihankkeet:

I) Ilmastoon, energiaan ja ympäristöön paneutuva huippututkimusaloite raivaa tietä pohjoismaiselle tutkimus- ja innovaatioalueelle.

II) Yhteiseksi tutkimusalueeksi perustetaan eScience. Strategia on laadittu, ja eSciencen konkreettinen toimintasuunnitelma toteutetaan yhteistyössä kansallisten avainsidosryhmien kanssa. Päätös eSciencen käynnistämisestä uutena pohjoismaisena kansallisesti vahvasti jalkautettuna ja rahoitettuna globalisaatioaloitteena tehtäneen 8. marraskuuta 2010; ks. aloite nro 16.

IV) Yhteisen tietoinfrastruktuurin kehittämistä Itämeren alueen viidettä vapautta varten arvioidaan. Kaikkien Itämeren-maiden avainsidosryhmät ovat olleet mukana esitutkimuksessa, jonka tulokset ovat myönteisiä ja mahdollisesti uraauurtavia. Tutkimus on ollut lausunnolla Itämeren-maissa, ja vastaukset ovat myönteisiä.

V) Rajat ylittävää tutkimusrahoitusta on kehitetty. Norjan tutkimusneuvosto on ensimmäisenä tutkimusneuvostona päättänyt avata hakumahdollisuuden pohjoismaisille laitoksille ja yhteistyöelimille.

VI) Tutkimusohjelma käyttäjälähtöisestä innovaatiosta

Tutkimusohjelma käyttäjälähtöisestä innovaatiosta (UDI) sisältyy NORIAan ja se on jalkautettu elinkeino- energia- ja aluepolitiikan ministerineuvostoon (MR-NER). Elinkeinopolitiikan virkamieskomitea (ÄK-N) on käyttänyt vuonna 2010 ohjelmaan 2,5 miljoonaa Tanskan kruunua ja koulutus- ja tutkimuspolitiikan virkamieskomitea (ÄK-U) on osallistunut 500 000 Tanskan kruunulla. Hankkeella on käytettävissaan kaikkiaan 7,8 miljoonaa Tanskan kruunua, mihin sisältyvät siirrot edellisvuosilta. Projektivaroja hallinnoi NICe. NICen johtama UDI-työryhmä on kokoontunut vuosina 2009 ja 2010. Tarkoitus on, että tutkimusohjelman varat olisivat mukana pohjoismais-balttilaisen Living Labs -tutkimus- ja innovaatioohjelman (LILAN-verkosto) hakukierroksella. NMRS ja NICe osallistuvat LILANin työryhmään. Hakukierros on suunniteltu järjestettäväksi vuoden 2010 lopussa ja vuoden 2011 alussa, ja LILAN-verkoston jäsenmailta odotetaan merkittäviä kansallisia avustuksia.

 

Strateginen kehitys:

a) Pohjoismaisen tutkimusyhteistyön hallintoa käsittelevä hanke kehittää ja lujittaa kapasiteettia ja kykyä rakentaa, perustaa ja toteuttaa koordinoidusti isoja yhteisiä tutkimusohjelmia Pohjoismaissa. Työ parantaa edellytyksiä kehittää ja toteuttaa viidettä vapautta (tiedon vapaa liikkuvuus) Pohjoismaissa ottaen erityisesti huomioon isot pohjoismaiset aloitteet kuten nykyiset tai tulevat huippututkimusaloitteet. Hanke käsittää kaikki tutkimukseen suuntautuneet virkamieskomiteat ja pohjoismaiset tutkimussidosryhmät ja kansalliset tutkimusneuvostot.

b) Tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä vahvistaa myös korkean tason työpaja, jossa ovat mukana ÄK-U ja ÄK-NER sekä kansallisten tutkimus- ja innovaatiorahoittajien edustajat. Työpajassa käsitellään pohjoismaisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön yhteisiä visioita ja tehtäviä.

c) Pohjoismaisen tutkimus- ja innovaatioalueen ja ERAn välistä synergiaa kehitetään. Pohjoismaisen tutkimus- ja innovaatioalueen ja ERAn välisen synergian vahvistamista käsittelevä raportti on esitelty asianomaisille sidosryhmille, joita on kuultu. Raporttia seurataan konkreettisella toimintasuunnitelmalla, mihin sisältyy pohjoismaisen tutkimusyhteistyön avainsidosryhmien ja Brysselistä käsin toimivien kansallisten sidosryhmien välisten suhteiden ja verkostojen vahvistaminen. Brysselissä järjestetään 21.–22. lokakuuta 2010 työpaja keskeisten sidosryhmien välisten suhteiden vahvistamiseksi. Sen yhteydessä järjestetään kokous EU-komission (tutkimuksen pääosasto) kanssa ja ulospäin suuntautuva profilointitapahtuma ”Nordic Forum”.

Profilointi:

Pohjoismaista kehitetään houkuttava tutkimus- ja innovaatioalue. Työtä kehitetään vuorovaikutuksessa korkea-asteen koulutuksen globalisaatio-ohjelmaan sisältyvien profilointipanostusten kanssa.

 

 

 

 

10. Suunnitelma korkea-asteen opetuksen edistämiseksi Pohjoismaissa

Aloitteen tarkoitus

Lisätä pohjoismaisten oppilaitosten välisiä kontakteja ja tehdä Pohjoismaista houkuttava opiskelupaikka.

Toimikausi

2008-2011

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 17 288 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 16 655,33 tuhatta Tanskan kruunua

Vuodelta 2009 siirretään: 632,67 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 2 000 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 2 632,67 tuhatta Tanskan kruunua

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 6 000 tuhatta Tanskan kruunua

Tilanne ja tulokset

 

Hanke koostuu kolmesta osiosta; profiloinnista, pohjoismaisista maisteriohjelmista sekä tietokolmiosta, joita kuvaillaan jäljempänä.

 

Profilointiin liittyen järjestettiin Kööpenhaminassa 15. huhtikuuta 2010 konferenssi Profilering av nordisk högre utbildning och forskning – Klassificering och ranking på nordisk dagordning, jossa pääasiallisesti keskusteltiin siitä, miten Pohjoismaat voivat tuoda muun maailman tietoisuuteen sen, että alueella on jotakin aivan erityistä annettavaa korkea-asteen koulutuksen laadussa ja tutkimuksessa ja että se voi toimia magneettina muualta päin maailmaa tuleville opiskelijoille ja tutkijoille. Konferenssin tulosten myötä järjestetään syksyllä 2010 useita aktiviteetteja tarkoituksena parantaa Pohjoismaiden korkea-asteen koulutuksen profilointia. Muun muassa Pohjoismaiden korkea-asteen koulutuksen laitosmaisema aiotaan kartoittaa, ja myöhemmin toteutetaan kohdennettu maailmanlaajuinen profilointipanostus. Profilointi toteutetaan yhdessä NORIAn profilointityön kanssa.

 

Synergian vahvistamisessa (jonka nimi on muuttunut tietokolmioksi) järjestetään syksyllä 2011 kolme hakukierrosta. Varoja myönnetään pohjoismaisille verkostoille, jotka tähtäävät yliopistojen ja korkeakoulujen tiedonvaihtoon yhteiskunnan kanssa ja joiden painopiste on erityisesti kaupallistamisessa ja innovaatiossa. Yksi on terveydenhuoltoalaa, yksi pohjoismaista taidetta ja muotoilua varten ja yksi on yleinen. Lisäksi käynnistetään tutkimus, jossa tarkastellaan mahdollista synergiaa pohjoismaisten maisteriohjelmien, NordForskin pohjoismaisten huippuyksiköiden ja mahdollisen tulevan pohjoismaisen tohtoriohjelman välillä.

 

Pohjoismaisen maisteriohjelman ensimmäinen hakukierros oli vuonna 2007, ja se sai erittäin myönteisen vastaanoton pohjoismaisissa oppilaitoksissa. Hakukierros tuotti hakemuksia 41 yhtymältä, ja niistä kuudelle myönnettiin tutkimusvaroja. Ministerineuvoston sihteeristö arvioi näiden rajat ylittävien korkea-asteen koulutusalan ohjelmien olevan maailmanlaajuisesti jokseenkin ainutlaatuisia, mikä herättää suurta kansainvälistä huomiota. Toisella hakukierroksessa vuonna 2009 kysyntä oli hieman heikompi, mutta 15. syyskuuta 2010 päättynyt kolmas ja viimeinen kierros oli taas suuri menestys, sillä hakemuksia tuli 34 yhtymältä. Yhtymissä olivat edustettuina Pohjoismaiden kaikki isot yliopistot, ja jakauma oli hyvä sekä aihepiirien että maiden osalta. Kolmen hakukierroksen tulos todistaa, että pohjoismaiset oppilaitokset pitävät aloitetta tärkeänä. Kesäkuussa 2010 käynnistettiin perusteellinen arviointi koko maisteriohjelmasta, ja se valmistuu vuoden 2011 alussa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön mielestä hanke kehittyy erinomaisesti, ja se kannustaa selkeästi rajat ylittävään toimintaan ja aloitteisiin Pohjoismaiden korkeakouluasteen koulutuksessa. Hankkeen arvoidaan kasvattaneen pohjoismaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kiinnostusta pohjoismaisten ratkaisujen löytämiseen joihinkin globalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin. Tämä koskee projektin kaikkia osioita. Haasteena on vastedeskin toisaalta hankkeen kunnollinen jalkauttaminen Pohjoismaiden korkea-asteen koulutuksen keskeisten toimijoiden parissa ja toisaalta se, että hankkeen eri osiot edelleenkin vahvistavat ja täydentävät toisiaan. Erityisen tärkeitä ovat tietokolmion kolmen sivun – korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation – vuorovaikutus.

11. Projektisuunnitelma nuorten ja aikuisten hyvän oppimisen edistämiseksi

Aloitteen tarkoitus

Saada nykyistä useammat nuoret suorittamaan loppuun peruskoulun jälkeinen koulutus ja edistää elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti aikuisten tietämystä ja osaamista sekä henkilökohtaisen kehityksen että työ- ja yhteiskunnallisen elämän kehityksen pohjana.

Toimikausi

2008–2010

 

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 4 018 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 4 010,93 tuhatta Tanskan kruunua

Vuodelta 2009 siirretään: 7,07 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 3 700 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 3 707,07 tuhatta Tanskan kruunua

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 2 000 tuhatta Tanskan kruunua

Tilanne ja tulokset

Hanke "Nuorten ja aikuisten hyvän oppiminen" koostuu neljästä osapanostuksesta:

1) Tutkimus- ja kokemustenvaihto työstä, jolla edistetään 16–20-vuotiaiden koulutuksen loppuun suorittamista:

Hankkeessa on käynnistetty kaksi tutkimusta: "Nuorten tie koulusta työelämään – pohjoismaisia kokemuksia" vuonna 2008 ja "16–20-vuotiaiden koulupudokkuus Pohjoismaissa", joka päättyi maaliskuussa 2010.

 

Ensimmäisenä mainitun tutkimuksen pohjalta järjestettiin Lundissa Ruotsissa vuonna 2008 pohjoismainen konferenssi "Från yrkesutbildning till arbetsliv - ett nordiskt perspektiv", ja opetusministereiden (MR-U) kokouksessa käytiin samaa aihetta käsittelevä teemakeskustelu. Keväällä 2010 järjestettiin työpaja tarkoituksena pohtia koulupudokkuustutkimuksen tuloksia ja suosituksia. Tutkimuksen seurantana toteutetaan konkreettisia toimia ja kehitetään esimerkiksi yhteinen verkkopohjainen pohjoismainen idea- ja resurssipankki, johon kootaan esimerkkejä lupaavista toimenpiteistä ja parhaista käytännöistä ja joka tuo alan uusimman tiedon ulottuville entistä paremmin. Lisäksi käynnistetään tutkimus, jossa tarkastellaan koulupudokkuuden ehkäisemiseksi toteutettujen toimenpiteiden tehoa. Jälkimmäinen toimenpide on osa pohjoismaista koulutustutkimus- ja tiedonvälitysaloitetta. Koulupudokkuus on syksyllä 2010 pohjoismais-balttilaisen ministerikokouksen keskustelunaiheena.

2) Yrittäjyyden kehittäminen

Opetusministerien vuoden 2009 ensimmäisessä kokouksessa oli teemakeskustelu luovuudesta, innovaatiosta ja yrittäjyydestä globaalisaation aikakaudella, ja ministerit päättivät toteuttaa pohjoismaisen vertailututkimuksen luovuudesta, innovaatiosta ja yrittäjyydestä koulutuksessa. Tutkimus päättyy syksyllä 2010, ja tuloksista on tarkoitus keskustella MR-U:ssa.

 

Joulukuussa 2009 järjestettiin Islannissa konferenssi ”Creativity and Innovation – in the hands of the Young”. Se sisältyi Euroopan luovuuden ja innovaatioiden teemavuoteen. Konferenssin arviointi oli kauttaaltaan erittäin myönteinen. Aikuisten oppimisen neuvonantajaryhmä (SVL) on lisäksi järjestänyt maaliskuussa 2010 teemakeskustelun luovan ja innovatiivisen osaamisen edistämisestä aikuisten oppimisessa. SVL aikoo nostaa aiheen esille maissa erilaisten konferenssien ja seminaarien avulla, muun muassa yhteistyössä Aikuisten oppimisen verkoston (NVL) kanssa.

 

3) Aikuisten taidot ja osaaminen:

Vuonna 2009 käynnistettiin tutkimus lukemisen ja kirjoittamisen tehokkaan aikuisopetuksen järjestämisestä. Väliraportti saadaan syksyllä 2011. Siinä on selvitetty, mitä jatkotoimia tällä alalla tarvitaan.

 

Vuonna 2010 käynnistettiin toinen tutkimus, jonka tarkoituksena on luoda yleiskatsaus Pohjoismaiden osaamispoliittisiin toimiin kaikkien, ennen kaikkea lyhyen koulutuksen saaneiden työntekijöiden, elinikäisen oppimisen edistämiseksi ja esitellä parhaita käytäntöjä kokemustenvaihdon ja yhteispohjoismaisen keskustelun aikaansaamiseksi. Loppuraportti saadaan marraskuussa 2010. Tutkimuksessa selvitetään alan jatkoseurannan tarve.

4) Opetus- ja keskustelufoorumin perustaminen:

Noudattaen pääministerien toivetta Pohjoismaiden paremmasta näkyvyydestä opetus- ja keskustelufoorumi auttaa levittämään tietoa ja profiloimaan projektin tavoitetta ja tuloksia. Uusia kokous- ja konferenssitapoja suunnitellaan tarkoituksena edistää oppimista vuoropuhelun ja kokemustenvaihdon avulla, aktivoida ja sitouttaa osallistujia ja nostaa keskiöön tuloksia ja tiedon jakamista. Vuosina 2009 ja 2010 on järjestetty joitakin opetus- ja keskustelufoorumeja, ja arvioinnit ovat myönteisiä. Osoitteeseen www.dialognorden.org on perustettu interaktiivinen kokouspaikka.

 

Koko globalisaatiohankkeen kautta on toteutettu useita tapahtumia, joissa on käsitelty koulutuksen loppuunsuorittamiseen, aikuisten osaamiseen, luovuuteen, innovaatioon ja yrittäjyyteen liittyviä aiheita. Aktiviteetit ovat keskittyneet uuden tiedon kehittämiseen, kokemustenvaihtoon, hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja tiedonvälitykseen. Tämä työ on ollut välttämätöntä yhteisen tietopohjan luomiseksi, ja sitä jatketaan vuonna 2011. Nyt kuitenkin painotetaan erityisesti täytäntöönpanoa maissa sekä tulosten esittelyä ja levittämistä.

 

Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö arvioi, että pääministerien globalisaatioaloite on auttanut kokoamaan ja kohdentamaan toimenpiteitä peruskoulun ja jatkokoulutuksen alalla ja että opetus- ja keskustelufoorumi kasvattaa mahdollisuuksia osaamisen jakamiseen yli koulu- ja tasorajojen sekä koulutussektorin ja työelämän kesken. Hankkeen tavoite ja painopistealueet, erityisesti koulutuksen loppuunsuorittamiseen liittyvät, ovat hyvin tärkeällä sijalla Pohjoismaiden poliittisella asialistalla, ja hankkeen jatkotulokset ovat erittäin tärkeitä ja tuottavat suurta pohjoismaista hyötyä.

 

12. Selvitys ilmastonmuutoksen seurauksista Pohjoismaiden luonnonvaroille

Aloitteen tarkoitus

Teemaverkosto-ohjelma muodostaa perustan politiikalle, joka koskee sopeutumista ilmastonmuutoksen luonnonvaroille ja elintarviketuotannolle aiheuttamiin seurauksiin.

Toimikausi

2009–2012

 

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 7 286 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 7 286 tuhatta Tanskan kruunua

Vuodelta 2009 siirretään: 0

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 6 000 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 6 000 tuhatta Tanskan kruunua

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 4 700 tuhatta Tanskan kruunua

Tilanne ja tulokset

Ohjelma keskittyy maatalouden, metsätalouden, kalastuksen ja elintarvikealan olennaisiin tuotantojärjestelmiin. Tutkimusympäristöt ovat mukana tarjoten tietämystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista tulevaisuuden tuottavuuteen sekä luonnonvarojen levinneisyyteen ja hyödyntämiseen, ja ohjelmassa on keskeistä tutkimuksen ja hallinnon välisen vuoropuhelun kehittäminen. Asiantuntijasuositukset voivat muodostaa pohjan tämän alueen pohjoismaiselle ilmastopolitiikalle. Ohjelman tulee tukea ja vahvistaa tutkimusympäristöjä, kansallisia tutkimusprojekteja sekä korkeatasoista ja tärkeää pohjoismaista tutkimusyhteistyötä.

Ohjausryhmällä on ollut kaksi hakukierrosta ilmasto-ohjelmassa "Climate Change Impacts, Adaptation and Mitigation in Nordic Primary Industries (Fishery, Agriculture, Food, Forestry)". Ensimmäinen julkistettiin 24. kesäkuuta 2009, ja asiantuntijapaneeli arvioi 13 hakemusta 21. tammikuuta 2010 pitämässään kokouksessa. Ohjausryhmä puolestaan päätti 29. tammikuuta 2010 pitämässään kokouksessa myöntää tukea kolmelle tutkijaverkostolle neljäksi vuodeksi. Kukin verkosto saa 3,28 miljoonaa Norjan kruunua. Verkostot kattavat erilaisia erikoisteemoja, jotka liittyvät ilmastovaikutuksiin ja sopeutumiseen viljantuotannon ja kalastuksen tuotantojärjestelmissä sekä hiilen varastointiin maanpäällisissä ekosysteemeissä.

Tukea saivat seuraavat verkostot:

• Forest Soil C Sink Nordic Network (projektin vetäjä: Per Gundersen, Metsä- ja maisemalaitos, Biotieteiden tiedekunta, Kööpenhaminan yliopisto, Tanska).
• Sustainable Primary Production in a Changing Climate (projektin vetäjä: Rikke Bagger Jørgensen, Biosysteemien osasto, Risøn kestävän energian kansallislaboratorio, Tanskan teknillinen yliopisto, Tanska)
• Nordic Network: Climate Impacts on Fish, Fishery Industry and Management in the Nordic Seas (projektin vetäjä: Jan Erik Stiansen, Merentutkimuslaitos, Bergen, Norja.

 

Ohjelman ohjausryhmä julkisti 14. huhtikuuta 2010 toisen hakukierroksen, joka keskittyy erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutukseen kasvien ja eläinten hyvinvoinnssa ja geenivaroissa. Nimi: “Climate Change Impacts, Adaptation and Mitigation in Nordic Primary Industries – health and gene resources”. NordForsk oli saanut yhdeksän hakemusta 14. kesäkuuta 2010 mennessä, jolloin hakuaika päättyi. Kansainväliset asiantuntijat arvioivat hakemukset, ja ohjausryhmä tekee tukipäätöksensä 29. lokakuuta 2010. Ohjausryhmä odottaa, että tukea myönnetään kolmelle tutkijaverkostolle, kullekin 2,19 miljoonaa Norjan kruunua kolmen vuoden aikana.

Ohjelma toteutetaan kolmessa vaiheessa: 1. projektirahojen hakeminen ja sopimusten solmiminen tutkimusympäristöjen kanssa, 2. viiden kuuden verkostoprojektin toteutus ja raportointi ja 3. asiantuntijasuositusten tiivistäminen poliittiseksi asiakirjaksi, joka voi toimia peruselinkeinojen pohjoismaisen ilmastopolitiikan perustana. Toteuttamista varten on asetettu ohjausryhmä, joka on sidoksissa asianomaisiin asiantunteviin ja poliittisiin ympäristöihin. Kalastus-, vesiviljely-, maatalous-, elintarvike- ja metsätalousasiain virkamieskomitea (ÄK-FJLS), koulutus- ja tutkimusvirkamieskomitea (ÄK-U) ja ympäristöpolitiikan virkamieskomitea (ÄK-M) ovat nimenneet ohjausryhmän jäsenet, ja ryhmän odotetaan käyvän jatkuvasti vuoropuhelua ja pitävän yhteyttä pohjoismaisen yhteistyön poliittisiin tasoihin varmistaakseen, että poliittiset tavoitteet saavutetaan.

NordForsk järjestää tutkijaverkostojen käynnistämisen yhteydessä kick-off-seminaarin vuoden 2010 lopussa. Tutkimusverkostojen tulee pitää työn kuluessa tiedonvaihtoseminaareja. NordForsk valvoo projektiryhmiä, joiden on esitettävä vuotuiset raportit nelivuotisen ohjelmakauden aikana. Ohjelman ohjausryhmä koostaa ja laatii verkoston tulosten pohjalta pohjoismaisen menettelytapa-asiakirjan ilmastonmuutokseen sopeutumisesta peruselinkeinojen alalla. Suositukset laaditaan vuoden 2013 kuluessa ja esitetään viimeistään vuoden 2014 alussa.

13. Kulttuuri ja luovuus

Aloitteen tarkoitus

Aloitteen tarkoituksena on nivoa yhteen Pohjoismaiden kulttuuri- ja elinkeinosektorien toimenpiteitä yli sektorirajojen. Tämä tapahtuu aktiviteetein, jotka voivat eri tavoin parantaa Pohjoismaiden luovien toimialojen edellytyksiä ja siten edistää Pohjoismaiden luovan talouden kehittymistä. Aloite on jatkoa globalisaatioaloitteelle "Pohjoismaiden kehittäminen ja profiloiminen luovien elinkeinojen keskuksena".

Kulttuuri ja luovuus jatkaa KreaNordin toimeksiantoa vuoteen 2012 tarkoituksena vahvistaa ja kehittää meneillään olevaa työtä ja samalla havainnollistaa panostusta kahden uuden painopistealueen avulla:

• Pohjoismaisten elokuvien maailmanlaajuinen markkinointi ja digitaalinen levitys
• Uuden pohjoismaisen ruoan brändäys.

Toimikausi

2010–2012

 

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 5 309 tuhatta Tanskan kruunua (luovat toimialat)

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 5 112,31 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 7 800 tuhatta Tanskan kruunua

Vuodelta 2009 siirretään: 196,69 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovarat kaikkiaan vuodeksi 2010: 7 996,96 tuhatta Tanskan kruunua

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 7 000 tuhatta Tanskan kruunua

 

Tilanne ja tulokset

KreaNord pyrkii tiivistämään viranomaisten ja toimiala-asiantuntijoiden välistä yhteistyötä kehittämällä kaikkien Pohjoismaiden kulttuurialan ja elinkeinoalan viranomaisten ja asiantuntijoiden verkoston.  KreaNord on järjestänyt yhteistyötä luovien toimialojen kanssa ja pitänyt toimialakokouksia ja työpajoja tarkoituksena selvittää alan tarpeet ja yhteiset haasteet. Alat osallistetaan KreaNordin työhön, jotta alan tarpeet ja pohjoismaisten linjaussuositusten kehittäminen vastaisivat toisiaan, niin että Pohjoismaita voidaan profiloida luovien alojen huippualueena. Profilointiyhteistyötä tehdään Shanghain maailmannäyttelyssä 1.–15. lokakuuta 2010, jossa KreaNord järjestää näyttelyn The Creative North yhteistyössä käyttäjälähtöisen innovaation ja hyvinvointimuotoilun parissa toimivien pohjoismaisten PK-yritysten kanssa,

 

KreaNord on luonut verkkosivuston ja viestintästrategian sekä suorittanut analyyseja yrittäjyydestä taide- ja luovien alojen korkea-asteen koulutuksessa ja tekijänoikeudesta. KreaNordin toimeksianto kattaa KreaNordin seuraavat toiminta-alueet: kehitys ja linjaukset sekä profilointi- ja verkostotyö.

 

KreaNord järjestää konferenssin Kööpenhaminan Børsenissä 25. lokakuuta 2010. Pohjoismaiden kulttuuri- ja luovia aloja koskevat linjaussuositukset ojennetaan samana päivänä Pohjoismaiden elinkeinoministereille.

KreaNord-konferenssi keskittyy kolmeen linjausaloitteeseen:

• Strategisen yhteistyön ja vaihdon edistäminen kulttuuri- ja luovilla aloilla ja muilla Pohjoismaiden toimialoilla pyrkimyksenä arvonluominen, innovaatio ja kasvu
• Uusien rahoitusmahdollisuuksien ja kansainvälisille markkinoille pääsyn edistäminen sekä ulkomaisten sijoittajien houkutteleminen Pohjoismaiden kulttuuri- ja luoville aloille
• Kulttuurin ja luovuuden edistäminen kaikilla koulutustasoilla Pohjoismaissa sekä yrittäjyyteen ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyvän osaamisen kehittäminen luovien ja taidealojen koulutuksessa.

 

KreaNord laatii joka vuosi konkreettisen toimintasuunnitelman vuoden 2012 loppuun jatkuvan toimikauden aikana. Elinkeinopolitiikan virkamieskomitea ja kulttuuripolitiikan virkamieskomitea ovat hyväksyneet KreaNordin toimeksiannon.

 

14. Pohjoismainen kulttuuri maailmalla

Aloitteen tarkoitus

Profiloida pohjoismaista kulttuuria Pohjoismaiden ulkopuolella, vahvistaa pohjoismaista kulttuurista "tuotemerkkiä" kansainvälisestä näkökulmasta ja osoittaa, mitä pohjoismaisella kulttuurilla on tarjottavanaan globaalille maailmalle ja globaaleilla markkinoilla.

Toimikausi

2009-2011

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009 2 000 tuhatta Tanskan kruunua.[3]

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 2 000 tuhatta Tanskan kruunua

Vuodelta 2009 siirretään: 0

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 0

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 0

Vuoden 2011 inkdikatiiviset globalisaatiovarat: 0

Vuoden 2012 inkdikatiiviset globalisaatiovarat: 0

Tilanne ja tulokset

Aloite on jaettu päähankkeen alaiseksi kolmeksi osaprojektiksi, jotka käsittelevät pohjoismaista elokuvaa, pohjoismaista arkkitehtuuria ja pohjoismaista kirjallisuutta. Yksittäisten hankkeiden toteutuksen aikajänne on 2009–2011 ja siihen sisältyvät seuraavat tavoite-etapit: Toronton kansainväliset elokuvafestivaalit syyskuussa 2009, Shanghain maailmannäyttely kesäkuussa 2010 ja Pariisin kirjamessut maaliskuussa 2011.

 

Osa 1 Pohjoismainen elokuva Toronton elokuvafestivaaleilla 2009

Pohjoismainen elokuva- ja tv-rahasto esitteli pohjoismaisia elokuva- ja tv-tuotantoja Toronton kansainvälisellä elokuvafestivaalilla syyskuussa 2009.

 

Tapahtuman tarkoituksena oli herättää lehdistön, elokuvafestivaalien edustajien ja sisäänostajien uteliaisuus "uusinta uutta" kohtaan, siis sellaisia pohjoismaisia elokuva- ja tv-tuotantoja kohtaan, jotka olivat kyseisellä hetkellä valmisteilla. Rahasto ja sen yhteistyökumppanit järjestivät festivaalin aikana tapahtuman, jossa esiteltiin tulevia pohjoismaisia tuotantoja (”work-in-progress”) esittämällä 20–30 minuutin mittaisen ”show reelin”. Panostusta seurasi jakelutukijärjestelmä, jolla tuetaan festivaalilla esiteltyjen tuotantojen kansainvälistä myyntiä ja jakelua.

 

Pohjoismaiden esiintyminen Toronton kansainvälisellä elokuvafestivaalilla sai runsaasti näkyvyyttä. Sekä kutsutut kulttuurihenkilöt että paikalla olevat ostajat ottivat sen erittäin myönteisesti vastaan. Monet ostajat ovat jo ottaneet yhteyttä Pohjoismaiseen elokuva- ja TV-rahastoon tarkoituksenaan levittää pohjoismaisia elokuvia kansainvälisesti.

 

Islannin yhteistyö- ja kulttuuriministeri osallistui Toronton tapahtumaan ja esitteli kulttuuriministerien globalisaatiostrategian sekä ministerien kolme konkreettista globalisaatioaloitetta Pohjoismaisen elokuva- ja tv-rahaston järjestämässä tapahtumassa. Toronton panostuksen jälkeen on mitattu vaikutuksia ja näkyvyyttä mediassa, ja tapahtuman vaikuttavuus ja näkyvyys ovat olleet myönteisiä.

Osa 2 Pohjoismainen maisema-arkkitehtuuri Shanghain maailmannäyttelyssä 2010

Pohjoismaiden kulttuuriministerit esittelivät Shanghain maailmannäyttelyssä 2010 maisema-arkkitehtuurinäyttelyn New Nordic Landscapes, jonka oli järjestänyt Dansk Arkitektur Center yhdessä muiden Pohjoismaiden arkkitehtuurikeskusten kanssa. Näyttely avattiin 1. kesäkuuta ja se oli esillä 15. elokuuta 2010 saakka. Näyttelyyn tutustui kaikkiaan 60 577 kävijää. Näyttely rahoitettiin yhdessä globalisaatioaloitteen 6, "Shanghain maailmannäyttely 2010", kanssa.

 

Näyttelyn tarkoituksena ja tavoitteena on ollut profiloida pohjoismaista maisema-arkkitehtuuria ja tuoda nostaa se esille resurssitietoisen kehityksen ja suunnittelun strategisena välineenä, jossa otetaan huomioon nykyiset ilmasto- ja ympäristöhaasteet. Näyttely välittää sanomaansa kuudella uudella maisemahankkeella, jotka ovat Tanskasta, Suomesta, Norjasta, Ruotsista, Grönlannista ja Islannista. Projektiesimerkit käyttävät maisema-arkkitehtuuria aktiivisesti tulevaisuuden ilmastohaasteiden kohtaamisessa ja tarjoavat uutta luovia kestäviä ratkaisuja, joilla on kansainvälistä merkitystä.

 

Pohjoismaiden ministerineuvosto järjesti näyttelyn avajaisten yhteydessä tilaisuuden kutsuvieraille, jotka toimivat maisema-arkkitehtuurin ja kestävyyden parissa. Mukana oli useiden alojen tutkijoita, alan johtavien lehtien kirjoittajia sekä konsulaattien ja suurlähetystöjen virkamiehiä, kaikkiaan noin 60 henkeä.

 

Julkisuuden ja medianäkyvyyden osalta mainittakoon erityisesti, että maailman tärkein maisema-arkkitehtuurialan lehti Topos esitteli näyttelyä viidellätoista sivulla.

 

Osa 3 Pohjoismainen kirjallisuus Pariisin kirjamessuilla (Salon du Livre) 2011

Pohjoismaisten kirjallisuusjärjestöjen verkosto (NORDLIT) tuo esille pohjoismaista kirjallisuutta Pariisin kirjamessuilla (Salon du Livre) maaliskuussa 2011. Pohjoismainen kirjallisuus on tämän vuoden kirjamessujen erityisteemana.

 

Pariisin kirjamessut tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden esitellä pohjoismaista kirjallisuutta kaikessa laajuudessaan ranskalaiselle – ja vielä laajemmin ranskankieliselle ja kansainväliselle – yleisölle. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun Pohjoismaat esiintyvät yhdessä kirjamessujen teema-alueena. Viisi Pohjoismaata, saamenkielinen alue ja kolme itsehallintoaluetta esittäytyvät kirjamessuilla 40 mukaan kutsutun kirjailijan voimin. Kirjamessujen perinteisen ohjelman lisäksi valmistellaan myös erityistapahtumia, joilla esitellään lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja mahdollisesti kaksi sarjakuvanäyttelyä.

 

Messut ovat myös ainutlaatuinen tilaisuus esitellä pohjoismaista kirjallisuutta ranskalaisille kustantajille ja lisätä pohjoismaisia myyntioikeuksia sekä tukea pohjoismaisten kustantamojen työtä oikeuksien myymiseksi Ranskaan ja kansainvälisesti. BIEF (Bureau International de l’Edition Francaise) on esimerkiksi kutsunut Ranskan kustantajaliiton toimeksiannosta 25 pohjoismaista kustantajaa Pariisiin kahden päivän erityistapahtumaan (”professional days programme”).

 

15. Terveys ja hyvinvointi

 

Aloitteen tarkoitus

Terveyden ja hyvinvoinnin globalisaatioaloiteessa on kyse pohjoismaisten hyvinvointimallien kestävyydestä ja kilpailukyvystä. Aloitteen tulee toimia vahvana vauhdittajana terveys- ja hyvinvointialan pohjoismaiselle yhteistyölle. Maiden tulee kehittää entistä tiiviimmän pohjoismaisen yhteistyön avulla tehokkaita ratkaisuja joihinkin keskeisiin hyvinvointihaasteisiin ja luoda näin synergiaa ja optimoida Pohjoismaiden mahdollisuudet saavuttaa vahvuuksia maailmanlaajuisesti.

 

Toimikausi

2010–2012

 

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 0

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 0

Vuodelta 2009 siirretään: 0

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 8 500 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 8 500 tuhatta Tanskan kruunua

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 13 000 tuhatta Tanskan kruunua

Tilanne ja tulokset

Aloite tarttuu vahvasti ajankohtaisiin pohjoismaisiin hyvinvointihaasteisiin, esimerkiksi demografiseen kehitykseen, nuorisotyöttömyyteen ja elintapasairauksien torjumiseen Aloite rakentuu kahdelle pilarille: (1) hyvinvointiteema, jossa ovat tärkeällä sijalla strategiat osaavan työvoiman edistämiseksi ja (2) terveysteema, jossa keskiössä ovat strategiat kansalaisten terveyden ja työkyvyn sekä elämänlaadun edistämiseksi. Indikatiiviset kokonaisbudjettikehykset ovat 37,5 miljoonaa Tanskan kruunua.

 

Aloitteeseen sisältyy seitsemän itsenäistä osaprojektia. Seuraavat kuusi ministerineuvostoa ovat mukana: työelämän ministerineuvosto (MR-A), maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS), tasa-arvoasiain ministerineuvosto (MR-JÄM), elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan ministerineuvosto (MR-NER), sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) ja koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U). Kukin ministerineuvosto vastaa yksittäisten osioiden yksityiskohtaisesta kehittämisestä.

 

Terveys ja hyvinvointi -globalisaatioaloitteen tärkeä menestyksen edellytys on, että aloite nähdään kokonaisvaltaisena ja että osaprojektien kesken luodaan synergiaa vahvistamalla alojenvälistä yhteistyötä eri ministerineuvostojen kesken. Tämän helpottamiseksi aloitteen rakenne on luotu sellaiseksi, että kullakin osaprojektilla on useita "osakkaita" muista ministerineuvostoista. Ne ovat aktiivisesti mukana seuraavien osaprojektien kehittämisessä:

 

Teema Hyvinvointi

1. Heikkojen ryhmien osallistaminen työmarkkinoille maailmanlaajuisen finanssikriisin valossa Päävastuu: MR-S, Osakkaana: MR-A ja MR-U.

Hanke keskittyy strategioihin, joilla yhteiskunnan heikko-osaisimmat osallistetaan Pohjoismaiden työmarkkinoille – maailmanlaajuisen finanssikriisin valossa, joka lisää heikkojen ryhmien riskiä menettää jalansija työmarkkinoilla.  Huomiota kiinnitetään erityisesti nuoriin, jotka ovat siirtymässä koulutuksesta työelämään, toimintarajoitteisiin henkilöihin sekä ikääntyneisiin, jotka saattavat jäädä liian varhain pois työmarkkinoilta.

 

2. Ulkomaisen työvoiman houkuttaminen Päävastuu: MR-A, Osakkaana: MR-JÄM, MR-S ja MR-U

Projekti keskittyy itäeurooppalaiseen työvoimaan ja valottaa Pohjoismaiden eri toimialoilla harjoitettavan sosiaalisen polkumyynnin laajuutta ja luonnetta. Siinä kartoitetaan myös, millaista informaatiota ja käytännön tukea yksityiset henkilöstöyritykset tarjoavat ja miten se käytännössä tapahtuu. Nämä tutkimukset tarjoavat tietoa siitä, miten rekrytointia voidaan käytännössä parantaa, niin että sosiaalinen polkumyynti estetään ja hyviä työoloja ja hyvää työympäristöä voidaan laajassa mielessä hyödyntää aktiivisesti työvoiman houkuttamiseen.

3. Uusien kasvualueiden osaamisen kehittäminen Päävastuu: MR-A, Osakkaana: MR-U ja MR-NER.

Projektilla vahvistetaan Pohjoismaiden mahdollisuuksia hyödyntää paremmin uusia kasvualueita. Projektissa tarkastellaan lähemmin, miten työmarkkina- ja työympäristöpolitiikan tarjoamat toimintaedellytykset voivat auttaa Pohjoismaiden elinkeinoelämää sopeutumaan tuotantoprosessien ja tavaroiden ja palvelujen kysynnän muutoksiin tarkoituksena turvata tuleva arvonluominen ja kilpailukyky. Pääpaino on sillä, miten turvataan sellaisen työvoiman tarjonta, jolla on elinkeinoelämän sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä kaipaamaa osaamista kasvualueilla, esimerkiksi nanoteknologiassa. Myös työympäristösääntöjä tarkastellaan uusien tekniikoiden parissa työskentelyn osalta.

Teema Terveys

 

4. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy, keskiössä elintapasairaudet

Päävastuu: MR-S, Osakkaana: MR-A ja MR-FJLS, MR-U.

Projektissa kehitetään strategioita elintapasairauksien ehkäisemiseksi. Kohderyhmänä ovat esikouluikäiset lapset ja heidän vanhempansa. Tavoitteena on kehittää malleja ja tuottaa uutta tietoa lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnattua terveydenedistämistyötä varten, niin että sitä voidaan soveltaa ja siirtää sekä muihin Pohjoismaihin että niiden ulkopuolelle.

 

5. Elintapasairauksien ehkäisytoimien vaikutukset – Pohjoismainen valvontaPäävastuu: MR-FJLS, Osakkaana: MR-A, MR-S, MR-U

Projektin tarkoituksena on luoda yhteispohjoismainen valvonta ruokavalion ja liikunnan alueelle ja pitemmällä aikavälillä sisällyttää siihen myös tupakointi ja alkoholi. Tämä tarjoaa mahdollisuuden havaita nopeasti ja tehokkaasti muutokset ja saada kokonaiskuva toteutettujen toimenpiteiden tuloksista.

6. Ravitsemuksen, oppimisen ja terveyden välinen yhteys erityisesti koululaisilla MR-U, Osakkaana: MR-A, MR-FJLS, MR-JÄM, MR-U

Projektissa suoritetaan osaamiskatsaus, jonka tavoitteena on koota, systematisoida ja analysoida pohjoismaista ja kansainvälistä tutkimusta sekä ravitsemuksen, oppimisen ja terveyden välistä yhteyttä pitäen lähtökohtana esikoulua ja koulua. Katsauksen suositusten nojalla arvioidaan, tuleeko käynnistää lisätutkimus projektin kakkosvaiheena. Pohjoismaiden opetus- ja tiedeministeriöt ovat päävastuussa täytäntöönpanosta.

7. Innovaatio ja yrittäjyys terveydenhuoltosektorilla Päävastuu: MR-NER, Osakkaana: MR-A, MR-S, MR-U

Projekti keskittyy terveydenhuoltoalan innovaatiomahdollisuuksiin Pohjoismaissa ja selvittää innovaation esteitä. Analyysi ja joitakin linjaussuosituksia on jo tehty. Projekti pyrkii lisäksi rakentamaan terveydenhuoltoalalla toimivien pohjoismaisten teknologiansiirto-organisaatioiden (TTO) välisen verkoston. Verkosto toimii muun muassa terveydenhuoltoalan muiden mahdollisten pohjoismaisten verkostojen, esimerkiksi yliopistoverkostojen, kumppanina ja ottaa ne huomioon.

 

Terveys- ja hyvinvointialoitteen kaikki seitsemän osaprojektia on käynnistetty. Ne ovat kuitenkin eri vaiheissa. Katso jäljempänä oleva kappale.

 

Täytäntöönpanon ensimmäinen vaihe on keskittynyt luomaan aloitteelle kunnolliset toimintaedellytykset ja optimoimaan seitsemän osaprojektin välistä synergiaa silloin, kun se tarjoaa lisäarvoa. Kaikille osaprojekteille onkin laadittu yhteinen kehysrakenne, joka luo yhdenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Kaikki osaprojektit esitellään yhteisellä verkkosivulla, joka muodostaa olennaisen foorumin osaprojektien välisen vuoropuhelun jatkamiselle. Osoite: http://www.norden.org/sv/nordiska-ministerraadet/globaliseringssamarbetet /konkreta-globaliseringsinitiativ/globaliseringsinitiativet-indenfor-velfaerd-og-sundhed

 

Tärkeä virstanpylväs oli yhteinen kick-off-seminaari, joka pidettiin 25. elokuuta 2010. Sillä haluttiin luoda yhteinen pohja osapuolten vuoropuhelulle. Eri ministerineuvostoista, laitoksista ja järjestöistä oli mukana 64 henkilöä. Kick-off-seminaari oli tärkeä areena ministerineuvostojen väliselle monialaiselle yhteistyölle. Seminaarissa tunnistettiin sekä osaprojektien että koko terveyden ja hyvinvoinnin globalisaatioaloitteen menestystekijöitä, muun muassa menestyskriteerejä ja viestintätyökaluja projektitoiminnan näkyvyyden parantamiseksi.

 

Kaikki osaprojektit ovat jo käynnissä. Kaikki osaprojektit on jalkautettu asianomaisessa ministerineuvostossa. Täytäntöönpano on pitkällä useimmissa projekteissa. Esimerkiksi osaprojektissa 7 on suoritettu terveysinnovaatioanalyysi, josta Pohjoismaiden elinkeinoministerit keskustelevat 25.10.2010. Terveysinnovaatiotyö jatkuu ministerien päätelmien pohjalta. Lisäksi pohjoismaisen teknologiansiirtoverkoston perustaminen julistetaan haettavaksi. Muut osaprojektit ovat tieto- ja kartoitusvaiheessa. Esimerkiksi osaprojektissa 1 on käynnistetty laaja analyysi nuorisotyöttömyydestä ja toimintarajoitteisten osallistamisesta työmarkkinoille. Erityisesti kaksi osaprojektia ovat kuitenkin alkuvaiheessa. Ne ovat osaprojektit 2 ja 3, joiden omistaja on MR-A. Näissä projekteissa laaditaan parhaillaan hakuaineistoa ja varsinaisen tehtävän odotetaan käynnistyvän 1.1.2011.  Koko aloitteen väliarviointi on tarkoitus tehdä vuonna 2011.

 

 

16. eScience

Aloitteen tarkoitus

Pohjoismaita tuodaan esille johtavana toimijana eScience-infrastruktuurin, -metodiikan, -työkalujen ja käytön alalla eri tutkimusalueilla. Projektilla halutaan lisätä pohjoismaisen huippututkimuksen näkyvyyttä, luoda kansallisten ja kansainvälisten tutkimusaloitteiden välistä synergiaa, saada aikaan merkittävää edistystä valituilla tutkimusalueilla (Grand challenges) ja rakentaa osaamista ja edellytyksiä tulevaisuuden tietopohjaisille toimialoille.

 

 

Toimikausi

2010–2012

 

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 0

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 0

Vuodelta 2009 siirretään: 0

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 7 000 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 7 000 tuhatta Tanskan kruunua

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 8 600 tuhatta Tanskan kruunua

Tilanne ja tulokset

eSciencessä on kyse edistyneen tieto- ja viestintätekniikan käytöstä tutkimuksessa, simuloinnin, mallintamisen ja tiedon analysoinnin suurista tietokoneresursseista sekä uusista tutkimustyhteistyön muodoista Internetin välityksellä.

 

Opetus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) hyväksyi lokakuussa 2009 hanke-ehdotuksen, joka koski eScienceä globalisaatioaloitteena. Se perustui kansallisten tutkimusta rahoittavien viranomaisten vapaaehtoiseen myötävaikutukseen ja mahdolliseen osarahoitukseen.

 

Projektisuunnitelman mukaisesti NordForsk on keskustellut keväällä ja kesällä 2010 kansallisten tutkimusrahoittajien kanssa osallistumisesta hankkeeseen ja sen rahoitukseen.

 

Keskustelujen tulokset ovat myönteisiä ja viittaavat siihen, että hankkeen merkittävään osarahoitukseen on sitouduttu vahvasti kansallisella tasolla. Alueella katsotaan olevan mahdollisuuksia pohjoismaiseen lisäarvoon ja synergiaan PMN:n muiden tärkeiden aloitteiden kanssa.

MR-U suunnittelee tekevänsä päätöksen ohjelman käynnistämisestä 8. marraskuuta 2010.

 

17. CDM- ja JI-markkinoiden tulevaisuudennäkymät

Aloitteen tarkoitus

Tarkoituksena on tukea Pohjoismaiden toimia CDM- (puhtaan kehityksen mekanismi) ja JI- mekanismien (yhteistoteutus) muutosten yhteydessä, joihin ilmastokokous saattaa johtaa.  Hankkeessa on tarkoitus tutkia, millaiset toimintanäkymät Pohjoismailla on päästömarkkinoihin liittyvissä mekanismeissa.

 

Toimikausi

2010

 

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 0

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 0

Vuodelta 2009 siirretään: 0

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 750 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 750 tuhatta Tanskan kruunua

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 0

Tilanne ja tulokset

Hanketta ohjaa ohjausryhmä, jonka ovat nimenneet maiden CDM- ja JI-alan vastuulliset

viranomaiset ja NEFCOn (Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö) edustaja. Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvostolla (MR-FINANS) on päävastuu hankkeesta, mutta ympäristöasiain ministerineuvostolla (MR-M) ja elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan ministerineuvostolla (MR-NER) on siitä osavastuu. Tanskan energiahallituksen edustaja toimii ryhmän puheenjohtajana.

 

Hankkeessa on toteutettu analyysi, ja käsiteltävät asiat ovat olleet:

• CDM/JI-markkinoista tähän mennessä saatujen kokemusten arviointi – saadut kokemukset; tulokset JI/CDM:n eri ostokanavista, budjettikohdennuksista ja volyymitavoitteista, hallintovastuusta, kansallisista priorisoinneista/ toimeksiannoista ja ostostrategioista sekä teknologiaprojektityyppeihin, alueisiin, julkisiin ja yksityisiin projektinomistajiin yms. liittyvät onnistumiset/epäonnistumiset.
• Markkinoilla tehtävän pohjoismaisen yhteistyön arviointi vuoden 2012 jälkeen, millä alueilla se voi tuottaa lisäarvoa ja millä toimijoilla voi olla siinä arvokas tehtävä?
• Voidaanko pohjoismaisia kokemuksia käyttää informoitaessa kansainvälisiä neuvotteluja koskien vuoden 2012 jälkeisiä CO2-mekanismeja?
• Päästökaupan tulevat muodot, mahdolliset projektityypit ja alueellinen jako – minkä tyyppisiä ohjelmia voimme priorisoida? Mitä kokemuksia on saatu sektori-/lisäpäästöoikeuksien kehittämisestä esimerkiksi Maailmanpankin metsähiilirahaston (Carbon Partnership Facilityn) kautta?

 

Ohjausryhmän kanssa pidettiin kick-off-kokous helmikuussa 2010 tarkoituksena suunnitella hanketta yksityiskohtaisesti. Kokouksessa päätettiin toteuttaa kolme työpajaa, joiden teemat ovat seuraavat:

• Kokemustenvaihto ja saadut kokemukset Pohjoismaiden julkisista JI/CDN-osto-ohjelmista. (Toteutettiin maaliskuussa 2010.)
• JI/CDM-projektirahoitus ja ennakkomaksutakuut. (Toteutettiin toukokuussa 2010.
• Tulevan JI/CDM-yhteistyön näkymät erityisesti vuoden 2012 jälkeisellä kaudella (Toteutettiin syyskuussa 2010.)

 

Ohjausryhmä on ottanut Vattenfall Power Consultantsin mukaan avustamaan ohjausryhmää työpajojen valmisteluissa sekä kolmen työpajan raporttien ja loppuraprottiluonnoksen laatimisessa, jotka esitellään Pohjoismaiden ministerineuvostolle.

 

Hankkeen loppuraportti on tarkoitus esitellä sekä MR-FINANSin että MR-M:n kokouksissa marraskuussa 2010. Lisäksi valmistellaan projektin raportointia MR-NERin kokouksessa lokakuun 2010 lopulla. Loppuraportissa tulee olemaan linjauksiin kohdistuva yhteenveto ja yleisraportti hankkeen päätelmistä sekä arviointi ja ehdotukset tämän alan mahdollisesta tulevasta pohjoismaisesta yhteistyöstä.

18.  Ilmastomyönteinen rakentaminen

Aloitteen tarkoitus

Analysoida, onko edellytyksiä perustaa innovaatio-ohjelma tukemaan yhteispohjoismaista kehitystä ja esittelemään energia- ja hiilidioksidineutraalia rakentamista ja plusenergiarakennuksia.

Toimikausi

2010

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 0

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 0

Vuodelta 2009 siirretään: 0

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 1 000 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 1 000 tuhatta Tanskan kruunua

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 7 500 tuhatta Tanskan kruunua

Tilanne ja tulokset

Maiden asettama ohjausryhmä toimitti  1. syyskuuta analyysinsa, jossa se suosittaa nelivuotisen innovaatio-ohjelman perustamista. Ehdotettu budjetti on 30 miljoonaa Tanskan kruunua.

 

Innovaatio-ohjelma voi luoda pohjoismaista lisäarvoa ja auttaa rakentamaan suuret ja hyvin toimivat pohjoismaiset kotimarkkinat sekä luoda pohjan pohjoismaisten energiapihien ratkaisujen ja viennin kehittämiselle. Yhteispohjoismainen panostus energiapihiin ja ilmastomyönteiseen rakentamiseen kasvattaisi ilmastomyönteisten rakennusratkaisujen markkinoita ja loisi siten rakennussektorille uusia työpaikkoja.

 

Ohjausryhmä suosittaa lisäksi, että energiapihin ja ilmastomyönteisen rakentamisen innovaatio-ohjelma rakentuisi moduleista. Tämä joustavoittaisi ohjelmaa ja antaisi mahdollisuuden soveltaa sitä eri kansallisten priorisointien mukaan. Ohjelmaa voisi myös mukauttaa matkan varrella, niin että voitaisiin hyödyntää aikaisempien modulien tuloksia ja ottaa mukaan erilaisia innovaationäkökulmia.

 

Ensimmäinen moduli sisältää ohjelman kehittämisen ja käynnistämisen sekä kartoituksen tärkeistä kansallisista ohjelmista, joita voidaan käyttää osarahoituksessa. Tämän jälkeen kansallinen osarahoitus ratkaistaan projekti kerrallaan.

 

Ohjausryhmä suosittaa, että Pohjoismainen innovaatiokeskus vastaisi innovaatio-ohjelmasta ja että perustettaisin ohjausryhmä. Myös resurssiryhmää voidaan harkita. Resurssiryhmässä tulee olla asiantuntijoita jokaisesta Pohjoismaasta sekä tärkeiden pohjoismaisten laitosten edustajia, jotka auttavat ohjelman sisällön laatimisessa ja varmistavat, että työ nivoutuu alan muuhun pohjoismaiseen ja kansalliseen yhteistyöhön.

 

Elinkeinoministerit keskustelevat kokouksessaan 25. lokakuuta 2010 kansallisen osarahoituksen mahdollisuudesta.

19. Elohopeasopimusta koskevat neuvottelut

Aloitteen tarkoitus

Aloitteen tarkoituksena on tukea kansainvälisiä toimenpiteitä elohopeaan liittyvien ympäristö- ja terveysriskien torjumiseksi. Tähän pyritään Pohjoismaiden kannalta hyvällä neuvottelutuloksella kansainvälisissä neuvotteluissa, eli sitovalla elohopeasopimuksella vuonna 2013.

Toimikausi

2010

 

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 0

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 0

Vuodelta 2009 siirretään: 0

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 4 000 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 4 000 tuhatta Tanskan kruunua

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 0

Tilanne ja tulokset

Pohjoismaiden ministerineuvosto (PMN) ja Pohjoismaat ovat tehneet pitkään määrätietoista työtä sen puolesta, että voitaisiin ryhtyä maailmanlaajuisiin toimiin elohopeaan liittyvien ympäristö- ja terveysriskien torjumiseksi. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on sitovan maailmanlaajuisen elohopeasopimuksen aikaansaaminen. Sopimusprosessin ensimmäinen etappi oli Tukholmassa 7.–11. kesäkuuta 2010 pidetty ensimmäinen neuvottelukokous (INC1/First Session of the Intergovernmental Negotiating Committee to prepare a global legally binding instrument on Mercury). Kokous järjestettiin YK:n ympäristöohjelma UNEPin puitteissa ja sen rahoittivat Pohjoismaat Pohjoismaiden ministerineuvoston kautta. YK myönsi Pohjoismaiden ministerineuvostolle palkinnon panoksestamme konferenssin suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämä ensimmäinen neuvottelukokous sai runsaasti kansainvälistä huomiota ja se oli poliittinen menestys, sillä se tarjosi onnistuneen alun Tukholmassa aloitetulle neuvotteluprosessille, jonka arvioidaan päättyvän vuonna 2013. Elohopeakokous tarjosi Pohjoismaille ainutlaatuisen tilaisuuden esitellä kansainvälisesti yhteispohjoismaista elohopeayhteistyötä. Pohjoismaiden sitoutumista tuotiin esille suunnittelemalla ja toteuttamalla useita tiedotustoimenpiteitä konferenssin alla, aikana ja jälkeen.

 

Tiedottaminen elohopeakokouksen (INC1) aikana

Kaikkien Pohjoismaiden ympäristöministerien allekirjoittama keskusteluartikkeli julkaistiin otsikolla "Kansainvälinen elohopeasopimus näköpiirissä". Se julkaistiin monissa pohjoismaissa ja kansainvälisissä lehdissä.

 

Kokoukselle perustettiin huhtikuussa sivusto (www.norden.org/mercury). Sivustossa on yleistä tietoa sekä varsinaisesta elohopeakokouksesta että pohjoismaisesta elohopeayhteistyöstä. Sivustoon kootaan kaikki elohopeaan liittyvät uutiset, kuvat, videopätkät sekä linkit pohjoismaisiin raportteihin ja tärkeisiin järjestöihin.
Elohopeaan liittyvät uutiset, filmit, raportit (Nordmiljö, elohopearaportit) ja muu aineisto välitetään myös Facebookin, Youtuben som Twitterin kautta.

Kokouksen alla laadittiin uutta aineistoa, muun muassa uutislehti Nordmiljön elohopeaa käsittelevä teemanumero, yleinen tiedotuslehtinen pohjoismaisesta yhteistyöstä, lentolehtinen oheistapahtuman markkinointiin ja uusia julisteita näyttelyosastolle. PMN:llä oli koko kokouksen ajan oma osasto, jolla muun muassa jaettiin mainittua aineistoa ja tärkeitä pohjoismaisia raportteja.

 

 

PMN:n rahoittama oheistapahtuma ”Mercury – Reductions are Feasible” onnistui hyvin ja keräsi noin 130 kävijää.

 

Kokouksen jälkeen tiedusteltiin useimpien osallistujien mielipidettä. Tulokset osoittavat muun muassa, että 97 prosenttia vastanneista katsoi saaneensa erittäin hyvän tai jonkinlaisen käsityksen pohjoismaisesta elohopeayhteistyöstä, ja 84 prosenttia tutustui PMN:n näyttelyosastoon.

20. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden yhdenmukaistaminen

 

Aloitteen tarkoitus

Standardisoidut rahoitusmekanismit pohjoismaisen sähköinfrastruktuurin laajentamiseksi.

Toimikausi

2008-09

Budjettitietoja

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuosiksi 2008–2009: 400 tuhatta Tanskan kruunua

Globalisaatiovaroja on käytetty vuosina 2008–2009: 400 tuhatta Tanskan kruunua

Vuodelta 2009 siirretään: 0

Globalisaatiovaroja on budjetoitu vuodelle 2010: 0

Globalisaatiovaroja on vuonna 2010 käytettävissä kaikkiaan: 0

Vuoden 2011 budjettiehdotus on: 0

Tilanne ja tulokset

Sähkömarkkinaryhmä oli saanut tehtäväksi analyysin tekemisen, ja ryhmä on jättänyt loppuraporttinsa. Se oli mukana elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan ministerien (MR-NER) kokousaineistossa lokakuussa 2009 Tukholmassa.

 

Yhteispohjoismaiset loppukäyttäjämarkkinat on yksi aspekti pyrittäessä rajattomiin pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Ministerit käynnistivät Uumajassa 2008 pitämässään kokouksessa alan kokonaisvaltaisen toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelman osia olivat pullonkaulaongelmien ratkaiseminen, verkkoinvestoinnit ja verkkosuunnittelu. Tukholmassa 2009 pidetyssä MR-NERin kokouksessa siihen lisättiin uusiutuvan energian sisällyttäminen pohjoismaiseen sähköverkkoon järjestelmätasolla ja yhteiset loppukäyttäjämarkkinat. Toimintasuunnitelmasta raportoidaan 25. lokakuuta 2010 pidettävässä kokouksessa. Sähkömarkkinatyö jatkuu MR-NERissä.

 

Pohjoismaiden pääministerit päättivät pohjoismaisen globalisaatiofoorumin 2010 seurantana (ks. aloite 1), että Pohjoismaiden energiaministerien tulee laatia suositukset vahvasta pohjoismaisesta sähköyhteistyöstä, jolla voidaan huolehtia uusiutuvan energian lisäämisestä. Energiaministerit raportoivat Pohjoismaiden pääministereille marraskuun 2010 kokouksessa.

 

Energiaministerit antavat pääministereille tilanneraportin 25. lokakuuta 2010 pidettävän kokouksen jälkeen.

 

 

---

[1] Vuoden 2011 toiminta rahoitetaan PMN:n vuosina 2008–2010 maksamilla varoilla. Budjetissa vuoden 2011 kohdalla oleva summa 0 tarkoittaa siis, että PMN on täyttänyt rahoitusvelvoitteensa aikaisemman päätöksen mukaisesti.

[2] NSK:n/MR-SAMin kokouksessa 8. joulukuuta 2009 päätettiin, että ne projektivarat, jotka COP 15 -ryhmällä on käyttämättä ryhmän toimikauden päättyessä 18. maaliskuuta 2010, siirretään uudelle toimikaudelle, joka alkaa 19. maaliskuuta 2010 ja päättyy 1. maaliskuuta 2011.

 

 

[3] Aloitteen kokonaisbudjetti on 3 miljoonaa Tanskan kruunua. Summa koostuu kahdesta miljoonasta Tanskan kruunusta, jotka siirrettiin MR-K:n budjettiin vuonna 2009 Pohjoismaiden neuvoston kanssa tehdyn budjettikompromissin yhteydessä sekä MR-K:n vuoden 2010 budjettiin sisältyvästä yhdestä miljoonasta Tanskan kruunusta. Kolme miljoonaa Tanskan kruunua jaetaan tasan kolmen hankkeen kesken, niin että jokaisen budjetti on yksi miljoonaa Tanskan kruunua.