Dokumentåtgärder
Detta innehåll är inte tillgängligt på ditt valda språk, vi visar det på Finska.

NATO UUDISTUU

Talman: Jan-Erik Enestam

Datum: 2010-11-22

Kerrotaan, että Naton ensimmäinen pääsihteeri Lordi Ismay oli määritellyt puolustusliiton tehtävä näin; to keep the Americans in, the Russians out and the Germans down. (pitää amerikkalaiset sisällä, venäläiset ulkona ja saksalaiset matalana.) Naton äsken pidetty huippukokous osoitti selvästi, että paljon on muuttunut sitten vuoden 1949, jolloin Nato perustettiin. Saksa on liiton täysivaltainen jäsen ja Venäjän kanssa on erillinen huippukokous.

Kun Berliinin muuri kaatui 1989 ja Varsovan liitto luhistui Neuvostoliiton hajoamisen myötä Nato menetti päävihollisensa ja samalla perustehtävänsä. Tästä huolimatta liiton elämä ei ole vain jatkunut, vaan myös kehittynyt viimeisten 20 vuoden aikana.

Naton uusi pääsihteeri, Tanskan entinen pääministeri Anders Fogh Rasmussen on määrätietoisesti hakenut uutta roolia Natolle. Konsulttina hän on käyttänyt Yhdysvaltojen entistä ulkoministeriä Madeleine Albrightia. Tuloksena on uusi ”strateginen konsepti” eräänlainen periaatejulistus ja 10 vuoden toimintasuunnitelma liitolle. Sen keskeiset elementit ovat:

OHJUSPUOLUSTUS. Tulevien kymmenen vuoden aikana Nato rakentaa ohjuskilven pystyäkseen puolustamaan koko Eurooppaa mahdollisilta ohjushyökkäyksiltä Iranin, Syyrian tai muiden vihollismaiden taholta. Venäjälle on tarjottu yhteistyötä ohjuspuolustuksen kehittämisessä.

VENÄJÄ. Ohjuspuolustusyhteistyön lisäksi Nato kehittää yhteistyötään Venäjän kanssa terrorismin, merirosvouden ja huumekaupan vastaisessa taistelussa sekä Afganistanissa toimivan kansainvälisen joukon kuljetus- että tukitoiminnoissa.

AFGANISTAN. Jo ensi vuoden alusta vastuu turvallisuudesta siirretään Afganistanille. Vuonna 2014 kokonaisvastuu on heillä, kuitenkin niin, että Nato on läsnä ”niin kauan kun on tarpeellista”.

VERKKOSOTA. Natolle luodaan paremmat mahdollisuudet torjumaan hyökkäyksiä esim. pankki-, sähkö-, ja lennonohjausjärjestelmiin internetin kautta.

UUDISTUKSIA. Nato pannaan säästökuurille. Pitää olla ”vähemmän läskiä ja enemmän lihaksia” kuten pääsihteeri linjasi. Uusi teknologia ja liikkuvat joukot korvaavat vanhoja rakenteita. Esikuntia yhdistetään ja väkeä vähennetään 13.000 henkilöstä 9.000:een.

SIVIILPUOLUSTUS. Afganistanin ja Balkanin kokemusten perusteella Nato perustaa erityisen osaston, jonka vastuulla on jälleenrakentaminen, poliisityö ja muunlainen siviilikriisihallinta yhteistyössä EU:n ja YK:n kanssa.

ASERIISUNTA. Saksan ja Ranskan erimielisyyden takia tässä ei päästy lopulliseen ratkaisuun. Kompromissina Nato pitäytyy edelleen ydinaseissa osana pelotteluaan niin kauan kun muillakin valtioilla on. Samalla liitto kuitenkin tukee aloitteita, jotka tähtäävät ydinasevapaaseen maailmaan.

Naton uusi strateginen konsepti on paljon pääsihteeri Fogh Rasmussenin näköinen. Samalla päättäväisyydellä, jolla hän pääministerinä johti ja uudisti Tanskaa, hän ohjaa ja uudistaa nyt Natoa. Niinpä Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ylisti häntä vahvasta poliittisesta johtajuudesta.

Suomesta presidentti sekä ulko- ja puolustusministerit olivat paikalla. Heitä ei kuitenkaan päästetty ”vallan kammareihin” vaikuttamaan Naton päätöksiin, vaan vain Afganistanin huippukokoukseen.

Eikö aika alkaisi olla jo kypsä Suomenkin jäsenyydelle?