254. Silvia Modig (Indlæg)
Information
Arvoisa presidentti! Jos ajatellaan ilmastonmuutoksen torjuntaa, meillä on oikeastaan kolme työkalua: meidän pitää saada päästövähennykset kunnianhimoiselle tasolle, meidän pitää saada meidän hiilinielumme ylös ja meidän pitää saada yhteiskunnan rahavirrat tukemaan sitä, mitä voisi kutsua ekologiseksi jälleenrakentamiseksi.
Kun me puhumme metsistä, niin me puhumme Pohjoismaiden tärkeimmästä hiilinielusta. On luonnontieteellinen tosiasia, millainen metsä sitoo kuinkakin paljon hiiltä. Ilmakehää ei kiinnosta, mistä hiili sinne tulee tai mihin se sitoutuu. Ilmakehää kiinnostaa vain kokonaisuus. Jos omassa maassani Suomessa ei olisi meidän hiilinielujamme, meidän päästömme olisivat kaksi kertaa isommat kuin ne tällä hetkellä ovat. Tämän takia on äärimmäisen lyhytnäköistä ajatella, että me voisimme ohittaa metsäpolitiikassa kysymyksen hiilinielun koosta.
Metsittämistä tarjotaan usein ratkaisuksi siihen, että voisimme käyttää intensiivisemmin metsiämme tällä hetkellä. Metsittäminen ei auta ilmastonmuutoksen näkökulmasta hiilinielukysymyksessä. Aikajänteemme on yksinkertaisesti aivan liian lyhyt: Mikäli me haluamme länsimaina ja Pohjoismaina selvitä ilmastonmuutoksesta, meidän on oltava hiilineutraaleja ja matkalla kohti hiilinegatiivisuutta 20 - 30-luvulla. Se on luonnontieteellinen tosiasia, ja siihen metsittäminen ei auta. Puu sitoo eniten hiiltä 40 - 80 vuoden isässä, jolloin nyt tänään metsitettävä metsä sitoo saman verran hiiltä kuin se kaadettu metsä 40 - 80 vuoden kuluttua.
Tämä ei tarkoita, että meidän pitäisi museoida meidän metsämme tai että niitä ei voida käyttää hyväksi. Metsien puuta pitää käyttää korkean arvonlisän tuotteisiin, puurakentamiseen, tavoissa, joissa hiili pysyy pitkään sidottuna ja jotka tuovat meille suurimman taloudellisen hyödyn. Biodieseliä ja muita bioenergian muotoja on tarkasteltava aina suhteessa siihen, miten paljon ne pienentävät hiilinielua, suhteessa siihen, mitä ne tarkoittavat päästövähennystavoitteina.
Jos me luovumme tavoitteesta kasvattaa nielua, mitkään kunnianhimoisetkaan päästövähennystavoitteet eivät riitä pelastamaan meitä ilmastonmuutokselta.
Skandinavisk oversættelse:
Ärade president! Vi har egentligen tre verktyg för att bekämpa klimatförändringen: vi måste vara ambitiösa i att minska utsläppen, våra kolsänkor måste bli större och penningströmmarna i samhället måste stöda det som vi kunde kalla en ekologisk återuppbyggnad.
När vi talar om skogarna talar vi om den viktigaste kolsänkan i de nordiska länderna. Hur mycket koldioxid olika typer av skog lagrar är ett naturvetenskapligt faktum. Atmosfären bryr sig inte om var kolet kommer ifrån eller var det lagras. Atmosfären bryt sig bara om helheten. Om vi inte hade några kolsänkor i mitt eget land Finland så vore våra utsläpp två gånger större än de är nu. Därför är det en oerhört kortsiktig tanke att vi skulle kunna ignorera frågan om kolsänkornas storlek i skogspolitiken.
Odling av skog erbjuds ofta som en lösning för att kunna bruka våra skogar intensivare än nu. Ur klimatförändringssynpunkt hjälper det inte att odla skog när det gäller kolsänkor. Vårt tidsperspektiv är helt enkelt alltför kort: Om vi som västliga och nordiska länder vill klara klimatförändringen måste vi vara koldioxidneutrala och på väg mot att bli koldioxidnegativa på 20 - 30-talet. Det är ett naturvetenskapligt faktum som odling av skog inte råder bot på. Trä binder mest kol i 40 - 80 års ålder, och en skog som planteras i dag binder lika mycket koldioxid som den avverkade skogen om 40 - 80 år.
Det betyder inte att vi borde museifiera våra skogar eller att vi inte skulle kunna bruka dem. Vi måste använda virket från våra skogar till produkter med högt förädlingsvärde, till att bygga i trä, så att kolet binds för lång tid och så att vi får största möjliga ekonomiska nytta. Biodiesel och andra former av bioenergi måste alltid granskas i förhållande till hur mycket de minskar kolsänkorna, i förhållande till vad de innebär i utsläppsminskningsmål.
Om vi backar från vårt mål att utöka kolsänkorna kan inte ens de mest ambitiösa utsläppsminskningsmål rädda oss från klimatförändringen.