Uusi raportti: Pohjola kasvaa ja on vahvoilla
Pohjoismaiden väestö kasvaa ja keskittyy yhä enemmän kaupunkialueille. Myös väestön keski-ikä kasvaa, ja yhä suuremmalla osalla väestöstä on ulkomaalaistausta. Kaikkien näiden suuntausten odotetaan jatkuvan lähivuosina.
Vuoteen 2030 mennessä Pohjoismaissa asuu arviolta noin 29 miljoonaa ihmistä, missä on kasvua yli 10 % nykyisestä 26 miljoonasta. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana väestö on kasvanut mutta myös ikääntynyt nopeammin kuin monilla muilla Euroopan alueilla. Prosessi ei silti vaikuta tasapuolisesti Pohjoismaiden kaikkiin kuntiin. Kasvu keskittyy suurelta osin kaupunkialueille, kun taas monilla syrjäseuduilla ja harvaan asutuilla alueilla väkimäärä vähenee ja ikääntyvän väestön osuus kasvaa.
Väestönkasvu johtuu paljolti maahanmuutosta. Itse asiassa noin 26 % Pohjoismaiden kaikista kunnista kasvatti vuosina 2011–2016 väkilukuaan ainoastaan kansainvälisen maahanmuuton ansiosta. Uusien maahantulijoiden kotoutumiseen liittyvät kysymykset ovat näin ollen tulleet yhä tärkeämmiksi ja pysynevät keskeisinä myös tulevina vuosina.
Vaihteleva mutta vahva talous
Pohjoismaiden yleinen talouskehitys ylittää reilusti EU-keskiarvon, vaikka talouskriisin vaikutukset tuntuvat yhä. Pohjoismaat ovat makrotaloudellisesti hyvin yhtenäinen alue, mutta aluetasolla on nähtävissä suuria ja taloudellisesti merkittäviä eroja.
Monet harvaan asutut tai sisämaan kunnat ovat jäämässä yhä enemmän jälkeen keskeisistä metropolialueista. Tästä huolimatta Ruotsin, Suomen ja Tanskan pohjoisosat sijoittuvat hyvin korkealle Euroopan sosiaalisen edistyksen indeksissä, jonka fokus on laajempi.
Pohjoismaat ovat pysyneet ulkomaisten sijoittajien silmissä houkuttelevana kohteena, ja niiden osuus kaikista Eurooppaan tulevista suorista ulkomaisista investoinneissa on 7 %, vaikka maiden osuus Euroopan väestöstä on alle 4 %.
Kaiken kaikkiaan Pohjoismaiden taloudella menee hyvin, ja kansainvälisistä markkinahaasteista huolimatta Pohjoismaiden kyky toipua talouskriisistä on ollut vaikuttava.
Pohjoismaiden yleinen talouskehitys ylittää reilusti EU-keskiarvon, vaikka talouskriisin vaikutukset tuntuvat yhä.
Kukoistavat mutta osittain eriytyneet työmarkkinat
Pohjolan toipuminen talouskriisistä on ollut vahvaa. Ruotsissa on EU:n suurin ja Islannissa koko Euroopan suurin työllisyys. Pohjoismaat erottuvat edukseen varsinkin naisten korkealla työllisyydellä, mikä on yhä pohjoismaisten työmarkkinoiden peruspiirteitä. Suomen ja Tanskan työvoima on pienentynyt absoluuttisina lukuina mitattuna vuodesta 2008 lähtien, kun taas Norjan työvoima on vakiintunut.
Pohjoismaisen mallin tunnusmerkit, kuten palkkarakenteet ja ammattitaitoa edellyttämättömien työpaikkojen vähäisyys, vaikeuttavat uusien maahantulijoiden kiinnittymistä työmarkkinoille. Pohjoismaiden työmarkkinoilla menee kokonaisuutena hyvin, mutta koska taloudelliset näkymät muuttuvat jatkuvasti, mailla on yhä merkittäviä haasteita.
Islanti ja Färsaaret suoriutuvat erinomaisesti, ja Ruotsin ja Tanskan kehitys on vakiintunut.
Ja voittaja on...
Pohjoismaisen aluekehityksen keskuksen Nordregion laatimaan ”State of the Nordic Region” -raporttiin sisältyy myös alueellisen potentiaalin indeksi (Regional Potential Index). Raportti ilmestyi viimeksi vuonna 2016, ja siinä kärkisijan vei Oslo. Vuoden 2018 indeksissä Oslo on tippunut Kööpenhaminan taakse kolmanneksi, ja voittaja on Tukholma.
Tulos heijastelee indeksistä ja koko raportista ilmeneviä kehityssuuntia. Norjan joidenkin alueiden sijoitus on heikentynyt vuoden 2016 vertailusta öljyn hinnan laskun vuoksi. Joidenkin alueiden pudotus taas johtuu pääosin väestörakenteen kehityksestä eli tulomuuton vähenemisestä ja väestön ikääntymisestä.
Islanti ja Färsaaret suoriutuvat erinomaisesti, ja Ruotsin ja Tanskan kehitys on vakiintunut. Osa Tukholman ulkopuolisista Ruotsin alueista, varsinkin Göteborg, on kehittynyt huomattavasti. Samoin monet Norjan alueet ovat yhä vahvoilla sijoitusten yleisestä heikkenemisestä huolimatta.
Peränpitäjänä on Suomi, josta löytyy indeksin 13 heikoimmin menestynyttä aluetta. Myös Grönlanti on vaikeuksissa. Ahvenanmaalla menee sen sijaan hyvin. Alueella on lähes täystyöllisyys ja vahva talous, vaikka sen väestö on Pohjoismaiden ikääntyneintä.
Indeksissä on sijoitettu paremmuusjärjestykseen Pohjoismaiden 74 hallintoaluetta käyttämällä perinteisiä tilastovertailustandardeja. Indeksi mittaa väestönkehitystä, taloutta ja työvoimaa Nordregion kehittämän pisteytysjärjestelmän avulla.
