Vilkasta kielikeskustelua Pohjoismaiden neuvostossa

25.01.17 | Uutinen
Pitäisikö suomesta ja islannista tehdä Pohjoismaiden neuvoston virallisia työkieliä? Muutosta ovat ehdottaneet Pohjoismaiden neuvoston Suomen- ja Islannin-valtuuskunnat, ja siitä keskusteltiin ensimmäistä kertaa neuvoston puheenjohtajiston kokouksessa marraskuussa. Asia tuli uudelleen käsittelyyn puheenjohtajiston kokouksessa Oslossa 25. tammikuuta.

Pohjoismaiden neuvoston viralliset työkielet ovat ruotsi, norja ja tanska. Suuri osa asiakirjoista käännetään myös suomeksi ja islanniksi, ja kokouksiin tilataan aina tarvittaessa suomen ja islannin tulkkaus.

Kieliuudistuksesta ollaan montaa mieltä. Muutosta puolustavat korostavat nykykäytännön epätasa-arvoisuutta ja sitä, että muita kuin skandinaavisia kieliä äidinkielenään puhuvilla parlamentaarikoilla on huonommat mahdollisuudet neuvoston tehtävien hoitoon. Keskustelussa painotettiin myös kulttuurista ja kielellistä yhteenkuuluvuutta, joka kuuluu pohjoismaisen yhteistyön peruspilareihin.

Ulkomaiden kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on saada sisäinen työ toimimaan kaikkien kannalta yhdenvertaisesti.

Nyt ehdotettava kieliuudistus toisi noin 4 miljoonan Tanskan kruunun (noin 540 000 euron) lisäkustannukset ja edellyttäisi siten Pohjoismaiden neuvoston budjetin uudelleenkohdennusta tai kasvattamista.

– Tämä on meille tärkeä periaatekysymys, sanoo Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti, edustaja Juho Eerola. Hän korostaa myös sitä, että kieliuudistus olisi omiaan lisäämään pohjoismaisen yhteistyön kiinnostavuutta Suomessa ja Islannissa. 

Eerola saa taustatukea islantilaisparlamentaarikko Silja Dögg Gunnarsdóttirilta.
– On väärin, että islanniksi käännetään vain osa kokousasiakirjoista. Sitä paitsi käännökset tulevat niin myöhään, että niitä ei tahdo ehtiä lukea ennen kokouksia, hän huomauttaa.

Edustaja Maarit Feldt-Ranta pitää kielipäätöstä priorisointikysymyksenä. 

– Mihin yhteistyössä halutaan keskittyä? Yhteistyötä on kymmenen viime vuoden aikana laajennettu, ja käsittelemme nyt myös Baltiaa, Venäjää, Arktista ja Schleswig-Holsteinia koskevia asioita. Ulkomaiden kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on saada sisäinen työ toimimaan kaikkien kannalta yhdenvertaisesti, hän sanoo. 

Norjalaisparlamentaarikko Sonja Mandt korostaa puolestaan Pohjoismaiden kulttuurista yhteenkuuluvuutta.

– Jos Pohjoismaiden välistä kielellistä ymmärrystä voidaan parantaa lisäämällä kokousasiakirjojen kääntämistä suomeksi ja islanniksi, se on lisäetu, hän sanoo. Ennen kaikkea Mandt haluaa välttää sitä, että työkieleksi tulisi englanti.
– Yhteistyömme perustuu siihen, että voimme kommunikoida keskenämme ja ymmärrämme toisiamme. Englantiin siirtyminen olisi takaisku, Mandt sanoo.

Puheenjohtajisto päätti neuvoston presidentin Britt Lundbergin esityksestä lähettää asian lausuntokierrokselle kansallisiin valtuuskuntiin sekä neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokuntaan. Sen jälkeen se palaa puheenjohtajistoon uutta käsittelyä ja päätöksentekoa varten.