Miten vihreä ja terveellinen tulevaisuus saavutetaan syömällä?

Huomaa, että podcast on englanninkielinen.

Ruoka saa ilmastokeskustelussa enemmän huomiota kuin koskaan aikaisemmin, olipa kyse yksilön toimista tai järjestelmämuutoksesta. Miten Pohjoismaat voivat edistää tarvittavaa muutosta, jossa terveellisistä ja ilmastoa säästävistä ruokavalioista tulee osa globalisoitunutta ruokajärjestelmää?

Think Nordic! -podcast-sarjan tässä jaksossa syvennytään pohjoismaisiin ruokavalioihin osana globaaleja ruokajärjestelmiä. Podcast on tallennettu elävän yleisön edessä COP24-kokouksen pohjoismaisessa paviljongissa Puolan Katowicessa, ja siinä kuullaan Ruotsin kehitysyhteistyö- ja ilmastoministeri Isabella Löviniä, 4SD:n strategiajohtajaa ja YK:n pääsihteerin entistä erityisasiantuntijaa David Nabarroa sekä norjalaista nuorisovaltuutettua Mari Hasle Einangia.

”Oslossa roskisdyykatessa ei meinaa uskoa, miten paljon täydellisen syömäkelpoista ruokaa heitetään pois joka päivä. Meidän on puututtava ruokahävikkiin, ja ihmisten on ymmärrettävä ruokajärjestelmäämme liittyvät valtavat ongelmat”, Mari Hasle Einang sanoo. Hänen mukaansa nuoret alkavat tiedostaa ruokaan liittyviä kulutusvalintojaan yhä paremmin.

”On tosi rohkaisevaa kuulla, että nuoret pyrkivät aktiivisesti vähentämään ruokahävikkiä ja lihansyöntiä. Itse asiassa lihansyönti on vähentynyt Ruotsissa viime vuosina, mutta sitä edelsi vuosikymmeniä jatkunut kova nousu”, Isabella Lövin sanoo. Ruoka nivoutuu läheisesti ilmastomuutokseen, koska se vaikuttaa hiilijalanjälkeen ja koska sääolojen muutos lisää ruoantuotannon haavoittuvuutta. Kun tähän lisätään nykyruokavalioiden kielteiset terveysvaikutukset, käsissä on linkittynyt ja monitahoinen ongelma.

Ruoka nähtiin COP24-kokouksen pohjoismaisessa paviljongissa vahvasti ilmastoasiana ja globaalina haasteena, joka on ratkaistavissa vain yhteistyöllä. ”Miljardi ihmistä syö liian vähän ja toinen mokoma syö liikaa. Järjestelmä on epätasapainossa, ja tällä on valtavat sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset”, David Nabarro havainnollistaa ja lisää, että poliittisten päättäjien on keskityttävä kestävien ruokajärjestelmien kehittämisessä kuluttajiin, tuotantoon ja ympäristöön.

Pohjoismaiset ruokaratkaisut voivat toimia sekä hyvinä että huonoina esimerkkeinä. ”Meidän on varmistettava, että kehittyvät maat eivät toista tekemiämme virheitä. Esimerkiksi luomutuotannon osuutta pitäisi lisätä aivan niin kuin Pohjoismaissa nykyisin tapahtuu”, Isabella Lövin sanoo.

Oppimisen ei pidä silti olla yksisuuntaista, sillä ”kehitysmaissa on yleensä kestävämmät ruokavaliot ja vähemmän ruokahävikkiä. Tämä kytkeytyy toki vähäisempään kulutukseen, mutta uskon, että meillä on silti paljon opittavaa toisiltamme”, Mari Hasle Einang summaa.

Kuuntele koko podcast, jossa kerrotaan lisää ”tuuppimisesta”, pakkauksista, pienviljelijöistä ja monesta muusta asiasta. Think Nordic! -podcast löytyy kaikilta podcast-alustoilta tai tämän sivun alusta.