Korkea-asteen koulutus Suomessa
Suomessa on kahdenlaisia korkeakouluja: ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Opetusta tarjotaan niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin.
Korkeakouluihin haetaan Opintopolku-palvelussa, josta saat myös lisätietoa koulutusmahdollisuuksista eri koulutustasoilla.
Tälle sivulle on kerätty tietoa korkea-asteen koulutuksesta, siihen hakemisesta ja vaihto-opiskelusta sekä muista korkeakouluopiskeluun liittyvistä asioista. Jos olet kiinnostunut korkea-asteen opinnoista Ahvenanmaalla, tutustu sivuun Opas: opiskelu Ahvenanmaalla.
Ammattikorkeakoulut
Ammattikorkeakouluissa opinnot suunnitellaan työelämän tarpeiden mukaan. Ammattikorkeakoulut antavat käytäntöön suuntautuvaa ja usein monialaista korkea-asteen opetusta, jonka pohjaksi soveltuvat lukio- tai ammatilliset opinnot. Opiskelu on yleensä koulumaisempaa kuin yliopistossa ja siihen sisältyy viisi kuukautta työharjoittelua. Tietoa annettavista arvosanoista löytyy sivulta Arvosteluasteikot Suomessa.
Tutkintoon johtava opiskelu ammattikorkeakouluissa on EU- ja Eta-maiden sekä Sveitsin kansalaisille maksutonta. Muiden maiden kansalaisilta saatetaan periä lukuvuosimaksu.
Suurin osa Suomen ammattikorkeakouluista on suomenkielisiä, mutta myös kokonaan ruotsinkielisiä ammattikorkeakouluja löytyy. Lisäksi useat ammattikorkeakoulut järjestävät englanninkielisiä opintokokonaisuuksia. Korkeakoulut päättävät omista kielitaitovaatimuksistaan itsenäisesti, joten tarkista suoraan korkeakoululta, miten todistat kielitaitosi.
Alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen vie 3,5–4,5 vuotta, ja opintoihin kuuluu lukukauden mittainen työharjoittelujakso. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on mahdollista suorittaa sen jälkeen, kun opiskelija on ensin valmistunut soveltuvasta korkeakoulusta ja ollut alaan liittyvissä tehtävissä työelämässä vähintään kaksi vuotta. Ylemmän tutkinnon suorittaminen kestää päätoimisesti opiskelevilla 1–1 ½ vuotta.
Lue lisää ammattikorkeakoulututkinnoista Opintopolulta.
Yliopistot
Opetuksen lähtökohtana yliopistoissa on tieteellinen tai taiteellinen tutkimus. Yliopisto-opiskelu kehittää opiskelijoiden tieteelliseen ajattelun taitoja. Yliopistotutkinto koostuu yleensä pääaine- ja sivuaineopinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista, harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Tietoa annettavista arvosanoista löytyy sivulta Arvosteluasteikot Suomessa.
Alemman korkeakoulututkinnon eli kandidaatintutkinnon tavoiteaika on kolme vuotta ja ylemmän eli maisterintutkinnon kaksi vuotta. Suurimmassa osassa tutkintoja enimmäisaika kandidaatin- ja maisterintutkinnon suorittamiseen on yhteensä seitsemän vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen on mahdollista hakeutua jatko-opintoihin tohtori- tai lisensiaatin tutkintoon.
Yliopistot toimivat joko yksi- tai kaksikielisinä, eli suomen- ja/tai ruotsinkielisinä. Lisäksi englanninkielistä opetusta ja tutkimusta on paljon.
Opiskelu yliopistossa on EU- ja Eta-maiden sekä Sveitsin kansalaisille maksutonta. Muiden maiden kansalaisilta saatetaan periä lukuvuosimaksu. Yliopistossa ylempää tai alempaa korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan tulee kuulua ylioppilaskuntaan, jolla on oma jäsenmaksunsa.
Lue lisää yliopistotutkinnoista Opintopolun sivuilta.
Haku korkea-asteen koulutukseen
Haku suomen- ja ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tapahtuu keväällä ja syksyllä sähköisen yhteishaun kautta Opintopolku-sivustolla. Joihinkin vieraskielisiin koulutuksiin yhteishaku on tammikuussa. Lue lisää Opintopolun sivuilta.
Monet, erityisesti englanninkieliset, maisteriohjelmat eivät ole mukana yhteishaussa, vaan niihin haetaan yliopistojen omien erillishakujen kautta. Lue lisää englanninkielisistä tutkinto-ohjelmista StudyinFinland.fi-sivustolta.
Pohjoismainen korkeakoulusopimus turvaa kaikille Pohjoismaissa asuville yhtäläiset oikeudet hakea julkiseen korkeakoulutukseen Pohjoismaissa samoin tai vastaavin ehdoin kuin maan omille asukkaille. Voit siis hakea ammattikorkeakouluun tai yliopistoon samassa yhteishaussa kuin suomalaisetkin hakijat.
Suurin osa opiskelijoista alempaan ammattikorkeakoulututkintoon ammattikorkeakoulussa valitaan ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon perusteella eli todistusvalinnan kautta. Loput opiskelijat valitaan valintakokeen perusteella.
Jos olet suorittanut toisen asteen opinnot ulkomailla, etkä ole suorittanut European Baccalaureate -tutkintoa (EB) tai International Baccalaureate -tutkintoa (IB), et voi hakea suomalaiseen korkeakouluun todistusvalinnan kautta. Tällöin sinut voidaan valita valintakokeen perusteella.
Myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon ammattikorkeakoulussa haetaan yhteishaun kautta.
Suurin osa opiskelijoista yliopistoihin valitaan ylioppilastutkintotodistuksen perusteella eli todistusvalinnan kautta. Loput opiskelijat valitaan valintakokeen tai muun valintatavan, kuten avoimen väylän kautta.
Jos olet suorittanut toisen asteen opinnot ulkomailla, etkä ole suorittanut European Baccalaureate -tutkintoa (EB) tai International Baccalaureate -tutkintoa (IB), et voi hakea suomalaiseen yliopistoon todistusvalinnan kautta. Tällöin sinut voidaan valita valintakokeen perusteella.
Yleensä yliopistossa alempaan tutkintoon valituksi tullut saa opiskeluoikeuden myös ylempään tutkintoon. Jatkotutkinnot eivät kuulu yhteishakuun, niihin haetaan erillishauissa suoraan tutkinnon järjestävän yliopiston kautta. Lue lisää Opintopolulta.
Jos olet suorittanut toisen asteen opinnot muualla kuin Suomessa, täytyy sinun toimittaa hakemuksen liitteenä kopio todistuksestasi. Jos todistuksesi on jollain muulla kielellä kuin suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, tulee sinun toimittaa todistuksestasi myös virallinen käännös suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Oppilaitokset päättävät valintaperusteistaan, ja ne voivat vaihdella korkeakouluittain ja koulutuksittain. Tietyille koulutuksille on alakohtaisia rajoituksia. Joihinkin koulutuksiin opiskelijaksi otettavan täytyy olla terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin. Joissain tapauksissa voidaan vaatia, että opiskelija esittää todistuksen huumausainetestistä tai otteen rikosrekisteristä. Alakohtaiset rajoitukset löydät hakukohteen koulutuskuvauksesta.
Huomaa, että erillistä kutsua valintakokeisiin ei välttämättä tule, joten haettujen koulutusohjelmien valintakokeiden aika ja paikka on selvitettävä itse. Yleensä ne löytyvät helposti korkeakoulujen sivuilta.
Haluatko opiskelijavaihtoon Suomeen tai Suomesta ulkomaille?
Korkea-asteen opiskelijana sinulla on mahdollisuus suorittaa osa tutkinnostasi ulkomailla. Yleensä vaihtoon hakeudutaan oman oppilaitoksen kautta. Tunnetuimpia vaihto-ohjelmia ovat Erasmus+ ja Nordplus. Voit saada vaihtoon opintotukea, jonka lisäksi ohjelmiin voi kuulua myös apuraha omasta korkeakoulusta. Vaihtojakso kestää yleensä yhden lukukauden tai lukuvuoden. Kysy lisää vaihto-opiskelusta korkea-asteella omasta korkeakoulustasti tai lue lisää Maailmalle.net-sivulta.
Vaihtojakson päätyttyä hae vaihdossa suorittamiesi opintojen hyväksilukua. Lisätietoja saat omasta oppilaitoksestasi.
Mitä minun on hyvä tietää opiskelusta Suomessa?
Suomeen opiskelemaan saapuvan on hyvä tietää myös opiskelija-asumisesta, opintojen rahoituksesta ja verotuksesta, työharjoittelusta, terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta sekä opiskelija-alennuksista Suomessa. Olemme keränneet tietoa näistä sivulle Opas: opiskelu Suomessa.
Tutkintojen akateeminen tunnustaminen
Korkeakoulut ja oppilaitokset tekevät itse päätökset ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta osaksi suorittamaasi tutkintoa. Pohjoismainen korkeakoulusopimus takaa kuitenkin, että korkeakoulut Pohjoismaissa tunnustavat toistensa alaisuudessa suoritetut opinnot.
Tietoa tutkintojen ammatillisesta tunnustamisesta eli siitä, milloin ulkomailla suoritetun tutkinnon suorittanut tarvitsee erillisen päätöksen tutkintonsa tunnustamisesta tai ammatinharjoittamisoikeudesta, löytyy artikkelista Ulkomailla suoritettujen tutkintojen ammatillinen tunnustaminen Suomessa.
Korkeakoulut ja oppilaitokset tekevät itse päätökset ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta osaksi suomalaista tutkintoa. On hyvä selvittää etukäteen, mitä asiakirjoja Suomen korkeakoulut tarvitsevat opintojen hyväksilukemista varten.
Lisää tietoa ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta Suomessa löydät Opetushallituksen sivuilta. Lisää tietoa englanninkielisistä tutkinto-ohjelmista löydät StudyinFinland-sivulta.
Kansainvälinen periaate tutkintojen tunnustamisessa on, että vastaanottava taho tekee tulkinnan ulkomaisen tutkinnon tasosta tai suorituksen laajuudesta.
Suomalaisesta tutkinnosta voi hakea myös erillistä lausuntoa Opetushallitukselta. Opetushallitus antaa maksusta asiantuntijalausuntoja suomalaisista tutkinnoista kansainväliseen käyttöön. Lausunto voidaan laatia loppuun suoritetuista tutkinnoista, jotka kuuluvat Suomen viralliseen tutkintorakenteeseen.
Lue lisää Opetushallituksen sivuilta.
Korkea-asteen koulutus muissa Pohjoismaissa
Näiltä sivuilta löydät tietoa korkea-asteen koulutuksesta muissa Pohjoismaissa.
Lisätietoja
Jos sinulla on kysymyksiä, tai jos olet kohdannut ongelmia toisessa Pohjoismaassa, voit täyttää yhteydenottolomakkeemme.
HUOM! Jos kysymyksesi koskee hakemusten käsittelyä, tietyn etuuden hakemista tai muuta henkilökohtaista kysymystä, ole yhteydessä suoraan vastaavaan viranomaiseen.
