Almedalsveckan 2021

Pohjola haluaa tulla maailman integroituneimmaksi alueeksi. Vahvuuksinamme ovat olleet vapaa liikkuvuus, kulttuuriyhteistyö ja kauppa, mutta vuoden 2015 pakolaiskriisi osoitti jo, että Pohjoismaiden välisiä rajoja voidaan myös sulkea. Pandemian aikana erilaisten kansallisten rajoitusten käyttöönotosta on tullut peruskauraa, ja rajojen sulkeminen on vaikuttanut moniin. Millaisia odotuksia pohjoismaalaisilla on tulevaa yhteistyötä kohtaan? Entä miten poliitikot niihin vastaavat? Onko Pohjola valmiina koronan jälkeiseen aikaan, ja onko pohjoismaisella yhteistyöllä ja integraatiolla tulevaisuutta?

Miten korona on vaikuttanut Pohjoismaiden integraatioon? Entä miksi pandemia on koetellut maahanmuuttajaryhmiä niin pahasti? Mediassa ja poliittisessa keskustelussa syiksi mainitaan usein huono kielitaito ja kulttuurierot, mutta tutkijat ovat viitanneet muihin ratkaiseviin seikkoihin. Uudessa tutkimuksessa nimetään monia taustatekijöitä, jotka ovat yhdessä aiheuttaneet runsaasti tartuntoja ja ylikuolleisuutta huono-osaisilla alueilla. Kielitaidon puutteen ja kulttuuritaustan sijasta huomio kiinnittyy rakenteellisiin tekijöihin ja eriarvoisuuteen. Niiden vuoksi suositusten noudattaminen on maahanmuuttajille vaikeaa ja jossain tapauksissa mahdotonta. Tutkijat esittelevät keskustelutilaisuudessa tutkimuksen löydöksiä, minkä jälkeen Pohjolan maahanmuuttajavaltaisten alueiden edustajat saavat tilaisuuden kommentoida raporttia ja jakaa pandemiakokemuksiaan. Kuulemme myös Pohjoismaiden viranomaisia, jotka vastaavat asuinalueiden eriytymisen ehkäisystä. Miten tapahtuneesta aiotaan ottaa opiksi tulevien pandemioiden ja vastaisen varalle?

Miten kiertotaloustavoitteet ja -strategiat muutetaan liiketoiminnaksi? Miten kierrätyksestä saadaan kannattavaa? Miten kuluttaja ja tuottaja voivat kohdata ja tukea yhdessä kiertotaloutta tavalla, joka edistää vihreää siirtymää ja tuottavuutta? Entä mitä Pohjoismaat voivat oppia toisiltaan? Keskustelutilaisuudessa keskitytään vihreään siirtymään ja kiertotalouspohjaisten liiketoimintamallien omaksumiseen. Mukana on toimijoita ja yrityksiä, jotka keskustelevat kiertotalouden sosiaalisista ja taloudellisista hyödyistä. Vihreä siirtymä on jo käynnistynyt uusien arvoketjujen, osaamisen kehittymisen ja pohjoismaisten yritysekosysteemien välisen yhteistyön myötä. Kysymys kuuluukin, miten kiertotalous saataisiin toimimaan nykyistä paremmin. Entä miten taloudellisia hyötyjä voitaisiin kasvattaa sopusoinnussa vihreän siirtymän kanssa? Perinteinen teollisuus on toki haastettavissa kiertotaloutta edistävillä tulevaisuuden ratkaisuilla. Meillä on myös monia hyviä esimerkkejä siitä, miten pohjoismaiset yritykset ovat toimineet vastuullisesti kiertotalouspohjalta. Lämpimästi tervetuloa osallistumaan ja kuuntelemaan kysymyksiä ja ratkaisuja.