Almedalsveckan 2021

Almedalen 2016: Áfram Ísland!
Valokuvaaja
Victoria Henriksson/Norden.org
Ruotsin tämänvuotinen Almedalsveckan-politiikkatapahtuma järjestetään 4.–7. heinäkuuta. Konsepti on erilainen, koska tapahtuma toteutetaan pääasiassa etänä.

Pohjoismaiden ministerineuvosto järjestää Almedalsveckanilla omia keskustelutilaisuuksia yhdessä Pohjoismaiden neuvoston ja muiden toimijoiden tiistaina 6. heinäkuuta klo 14–17 Suomen aikaa. Kaikki keskustelut lähetetään etänä Tukholmasta käsin.

Aikaisemmin kullakin valtiopäiväpuolueella on ollut oma päivä Almedalsveckanilla. Tänä vuonna tapahtuma on nelipäiväinen, joten puolueet jakavat päivät keskenään.

Tapahtumaan osallistutaan Almedalsveckan Play -alustalla, jossa voi seurata, miten järjestäjät pyrkivät saamaan näkyvyyttä tärkeinä pitämilleen asioille. Samalla voi esittää aktiivisesti omia näkemyksiään. Almedalsveckan Play -alustan käyttö ei vaadi ilmoittautumista.

 

 

Lähetyksiä voi katsoa myös tästä.

Tallenteet lähetyksistä

Miten koronapandemia on vaikuttanut pohjoismaiseen yhteistyöhön?

Integraatio: yhtäläiset edellytykset kriisiaikana?

Strategiasta liiketoiminnaksi

Pohjoismaisen yhteistyön keskustelutilaisuudet Almedalsveckanilla

6. heinäkuuta klo 14.00 Suomen aikaa – Miten koronapandemia on vaikuttanut pohjoismaiseen yhteistyöhön?

Pohjola haluaa tulla maailman integroituneimmaksi alueeksi. Vahvuuksinamme ovat olleet vapaa liikkuvuus, kulttuuriyhteistyö ja kauppa, mutta vuoden 2015 pakolaiskriisi osoitti jo, että Pohjoismaiden välisiä rajoja voidaan myös sulkea. Pandemian aikana erilaisten kansallisten rajoitusten käyttöönotosta on tullut peruskauraa, ja rajojen sulkeminen on vaikuttanut moniin. Millaisia odotuksia pohjoismaalaisilla on tulevaa yhteistyötä kohtaan? Entä miten poliitikot niihin vastaavat? Onko Pohjola valmiina koronan jälkeiseen aikaan, ja onko pohjoismaisella yhteistyöllä ja integraatiolla tulevaisuutta?

6. heinäkuuta klo 15.00 Suomen aikaa – Integraatio: yhtäläiset edellytykset kriisiaikana?

Miten korona on vaikuttanut Pohjoismaiden integraatioon? Entä miksi pandemia on koetellut maahanmuuttajaryhmiä niin pahasti? Mediassa ja poliittisessa keskustelussa syiksi mainitaan usein huono kielitaito ja kulttuurierot, mutta tutkijat ovat viitanneet muihin ratkaiseviin seikkoihin. Uudessa tutkimuksessa nimetään monia taustatekijöitä, jotka ovat yhdessä aiheuttaneet runsaasti tartuntoja ja ylikuolleisuutta huono-osaisilla alueilla. Kielitaidon puutteen ja kulttuuritaustan sijasta huomio kiinnittyy rakenteellisiin tekijöihin ja eriarvoisuuteen. Niiden vuoksi suositusten noudattaminen on maahanmuuttajille vaikeaa ja jossain tapauksissa mahdotonta. Tutkijat esittelevät keskustelutilaisuudessa tutkimuksen löydöksiä, minkä jälkeen Pohjolan maahanmuuttajavaltaisten alueiden edustajat saavat tilaisuuden kommentoida raporttia ja jakaa pandemiakokemuksiaan. Kuulemme myös Pohjoismaiden viranomaisia, jotka vastaavat asuinalueiden eriytymisen ehkäisystä. Miten tapahtuneesta aiotaan ottaa opiksi tulevien pandemioiden ja vastaisen varalle?

6. heinäkuuta klo 16.00 Suomen aikaa – Strategiasta liiketoiminnaksi

Miten kiertotaloustavoitteet ja -strategiat muutetaan liiketoiminnaksi? Miten kierrätyksestä saadaan kannattavaa? Miten kuluttaja ja tuottaja voivat kohdata ja tukea yhdessä kiertotaloutta tavalla, joka edistää vihreää siirtymää ja tuottavuutta? Entä mitä Pohjoismaat voivat oppia toisiltaan? Keskustelutilaisuudessa keskitytään vihreään siirtymään ja kiertotalouspohjaisten liiketoimintamallien omaksumiseen. Mukana on toimijoita ja yrityksiä, jotka keskustelevat kiertotalouden sosiaalisista ja taloudellisista hyödyistä. Vihreä siirtymä on jo käynnistynyt uusien arvoketjujen, osaamisen kehittymisen ja pohjoismaisten yritysekosysteemien välisen yhteistyön myötä. Kysymys kuuluukin, miten kiertotalous saataisiin toimimaan nykyistä paremmin. Entä miten taloudellisia hyötyjä voitaisiin kasvattaa sopusoinnussa vihreän siirtymän kanssa? Perinteinen teollisuus on toki haastettavissa kiertotaloutta edistävillä tulevaisuuden ratkaisuilla. Meillä on myös monia hyviä esimerkkejä siitä, miten pohjoismaiset yritykset ovat toimineet vastuullisesti kiertotalouspohjalta. Lämpimästi tervetuloa osallistumaan ja kuuntelemaan kysymyksiä ja ratkaisuja.