Blog: Kaukana onnen kukkuloilta

Pohjoismaat ovat viime vuosina olleet vuorotellen monien onnellisuustutkimusten kärjessä. Vuonna 2018 kaikki Pohjoismaat sijoittuivat kymmenen parhaan joukkoon sekä YK:n World Happiness Reportissa että OECD:n Better Life Indexisssä. Pohjola on toisin sanoen maailmankolkka, jossa useimmilla asukkailla on hyvä elämänlaatu.

Generalsekretærens blogg

Tutkijoiden mukaan tästä on suurelta osin kiittäminen pohjoismaista hyvinvointimallia, joka tarjoaa pohjoismaalaisille hyvän elämän edellytykset. Sosiaaliset turvaverkkomme luovat turvallisuutta, ja ilmainen koulutus tarjoaa vapautta ja mahdollisuuksia. Työn ja vapaa-ajan järkevä tasapaino mahdollistaa kukoistamisen kummallakin saralla.

Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisema uusi raportti tuo kuitenkin kuvaan uusia vivahteita ja osoittaa, että onnenlahjat eivät käy tasan. Pohjoismaalaiset ovat edelleenkin onnellisempia kuin maailman muiden alueiden asukkaat, mutta tämä ei tarkoita kaikkien pohjoismaalaisten onnellisuutta. Kasvava joukko ihmisiä kertoo voivansa huonosti tai olevansa jopa onnettomia. Heitä on 12,3 prosenttia Pohjoismaiden väestöstä. Aihetta huoleen antaa sekin, että kaikkein onnettomimpia ovat 18–23-vuotiaat nuoret aikuiset sekä yli 80-vuotiaat. Tämä on otettava vakavasti.

Raportti osoittaa, mitkä tekijät heikentävät eniten omaa hyvinvointia ja elämänlaatua. Niistä viisi tärkeintä ovat heikko yleinen terveydentila, mielenterveysongelmat, tuloerot, työttömyys ja sosiaalinen eristyneisyys.

Suurin vaikutus omaan hyvinvointiin on fyysisellä ja psyykkisellä terveydellä. Masentuneiksi itsensä kokevien nuorten osuus vaihtelee Pohjoismaasta toiseen, mutta nuoret naiset ovat nuoriin miehiin verrattuna useammin masentuneita. Fyysisen terveyden heikentyminen on samalla kasvava ongelma sekä nuorten naisten että nuorten miesten keskuudessa.

Työttömyydellä on silläkin suuri vaikutus hyvinvointiimme. Joka kolmas pohjoismainen työtön voi huonosti, ja luku on huomattavasti suurempi kuin työllisillä.

Kun yhä suurempi joukko ihmisiä voi huonosti, asialla on yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vaikutuksista voidaan mainita varsinkin sairauspoissaolot, heikko tuottavuus ja hyvinvointipalveluiden käytön lisääntyminen. On myös tärkeää ottaa huomioon, että hyvinvointierot luovat epäluottamusta. Erojen kasvu voi vaikuttaa merkittävästi ihmisten väliseen luottamukseen, mikä taas vaikuttaa yhteenkuuluvuuden tunteeseen.

Sellaista yhteiskuntaa ei olekaan, jossa kaikki viihtyisivät ja olisivat onnellisia. Eikä tarvitsekaan olla. Elämässä tulee aina vaiheita, jolloin ihminen kokee olevansa onneton, ja syyt ovat yksilöllisiä. Elämänlaadussa on kyse pelivarasta, joka mahdollistaa arjen vaatimuksiin vastaamisen. Pelivara syntyy hyvistä ihmissuhteista, mielekkäästä toiminnasta ja ympäristön tuesta.

Pohjoismaiden väliset yhtäläisyydet kertovat kuitenkin siitä, että meillä on joitakin hyvinvointia heikentäviä yhteiskuntarakenteita. Julkisessa keskustelussa tulisikin pohtia, mitä voimme tehdä niiden ihmisten hyväksi, jotka kokevat elämänlaatunsa heikentyneen syystä tai toisesta. Mikä on julkisen sektorin ja mikä kolmannen sektorin rooli? Entä miten yhteiskunnan voimavarat saataisiin hyödynnettyä mahdollisimman hyvin? Asiasta on keskusteltava, koska on yhteisen edun vastaista jättää näin suuri ihmisjoukko osattomaksi onnesta.

Fysisk og psykisk helse betyr mest for mistrivsel. Andelen unge som føler seg deprimert varierer mellom de nordiske landene, men det overordnede mønsteret er at unge kvinner oftere føler deprimert sammenlignet med unge menn. Samtidig ser vi at sviktende psykisk helse er et økende problem både hos unge kvinner og menn.

Dagfinn Høybråten