Elinkeinoelämä ja talous

Nordic Council of Ministers
Valokuvaaja
Oddleiv Apneseth
Pohjoismaiden viranomaiset ja työmarkkinaosapuolet tekevät tiivistä yhteistyötä, ja meillä on kehittynyt turvaverkko niitä varten, jotka syystä tai toisesta jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle. Yhdessä nämä tekijät muodostavat niin sanotun pohjoismaisen mallin. Malli herättää kansainvälistä huomiota, ja se on keskeinen selitys sille, miksi Pohjoismaat ovat selvinneet kriiseistä varsin hyvin.

Maksuton koulutus luo perustan vahvalle ja laajapohjaiselle osaamiselle, ja maailmanluokan tutkimuspanostukset taas ovat varmistaneet sen, että täällä pohjoisessa eletään moderneissa ja huipputeknisissä yhteiskunnissa. Pohjoismaisten työmarkkinoiden tunnusmerkkinä on suuri työllisyys, johon ovat vaikuttaneet myönteisesti varsinkin naiset ja ikääntyvät. Tuloerot ovat yleisesti pienemmät kuin muissa maissa.

Kansainvälisesti Pohjola huomattiin toden teolla vasta vuoden 2009 finanssikriisin jälkimainingeissa. Kriisi osoitti jälleen kerran pohjoismaisen hallinto- ja hyvinvointimallin muuntautumiskyvyn, mikä sai muut maat pohtimaan mallimme kykyä toimia puskurina ja vakauttajana yhä epävakaammaksi käyvässä globaalissa taloudessa.

Sosiaaliturva ja innovointi

Pohjoismaiden sosiaalisen turvaverkon sanotaan edistäneen myös innovaatiokykyä. Ihmiset voivat ja uskaltavat haastaa totutut ajattelutavat, koska sen takia ei tarvitse panna koko elämää likoon. Monet suuret pohjoismaiset brändit, kuten Volvo, Ikea ja Lego, ovat tulosta yksilöiden luovuudesta ja samalla esimerkkejä pohjoismaisista vientituotteista.

Pohjoismaat tunnetaan myös huomattavista luonnonvaroista, kuten metsistä, kalasta, vesivoimasta ja (Norjan) öljystä. Moderni Pohjola etsii kestäviä ympäristöteknisiä ratkaisuja, ja maat pyrkivät korvaamaan fossiilisen energian ekologisemmilla vaihtoehdoilla. Tasapainottelu luonnonvarojen säilyttämisen ja talouskasvun välillä puhuttaa poliitikkoja jatkuvasti.

Pohjoismaisen mallin tunnusmerkkinä on julkinen sektori, joka tuottaa kansalaisille hyvinvointipalveluita ja sosiaalisen turvaverkon. Työmarkkinoiden sääntely on vahvaa työmarkkinaosapuolten solmimien työehtosopimusten ansiosta. Kun tähän yhdistetään terve julkinen talous, malli on luonut edellytykset korkealle elintasolle ja tasaiselle tulonjaolle, suurelle työllisyydelle ja tasa-arvoiselle työmarkkinaosallistumiselle sekä huomattaville koulutus- ja tutkimuspanostuksille.

Pohjoismaisen mallin tavoitteena on mahdollistaa hyvä ja kehittävä elämä niin yksilön kuin yhteiskunnankin parhaaksi. Maihimme töihin, tutkimaan tai opiskelemaan tulevat huomaavat, miten paljon elinkeinoelämä ja koko yhteiskunta painottavat inhimillistä ja tasapainoista elämää, jossa jää aikaa uran lisäksi myös ihmissuhteille.

Pohjoismaisen mallin elinkelpoisuus

Pohjoismaisesta mallista on julkaistu useita tieteellisiä artikkeleita ja raportteja, joiden mukaan malli on uhattuna. Digitalisaatio, globalisaatio ja väestön ikääntyminen luovat merkittäviä haasteita Pohjoismaiden työmarkkinoille ja pohjoismaiselle hyvinvointimallille.

Digitalisaatio vähentää työpaikkoja, ja nuorten sekä matalasti koulutettujen työttömyys onkin kasvussa monissa Pohjoismaissa. Yksittäisten Pohjoismaiden on kokonsa vuoksi vaikea luoda vahvasti kilpailtuja ja tehokkaita markkinoita, ja tämä on globaaleilla markkinoilla Pohjoismaiden akilleenkantapää. Väestön ikääntyminen taas kasvattaa terveydenhuolto- ja hyvinvointimenoja.

Osa haasteista on ratkaistavissa sillä, että Pohjoismaat ovat hyviä tekemään innovaatioita ja sopeutustoimia työmarkkinoilla. Pohjoismaisen yhteistyön tärkeänä tavoitteena on luoda entistä yhdentyneemmät pohjoismaiset markkinat, joilla on vähemmän ihmisten ja yritysten toimintaa haittaavia rajaesteitä.

Ota yhteyttä