Kovaa faktaa tasa-arvon merkityksestä

Pohjoismaisilla puhujilla on tapana vakuuttaa kansainvälisissä keskusteluissa, että naisten ja miesten yhtäläiset oikeudet lisäävät talouskasvua ja hyvinvointia. Välillä väite saa osakseen ymmärrystä ja kiinnostusta, kun taas toiset sivuuttavat sen utopistisena tai omahyväisenä.

The Secretary General's blog

Dagfinn Høybråten, Secretary General

Väitteen syvempi tarkastelu herättää parhaillaan laajaa kiinnostusta, mikä selittyy osittain sillä, että monet maat kamppailevat väestön ikääntymisen ja vähenemisen kanssa. Uhkana on talouskasvun pysähtyminen, joten naisia tarvitaan työmarkkinoilla.

Uusi OECD-raportti ”Is the Last Mile the Longest? Economic Gains from Gender Equality in Nordic Countries” tulee siten kreivin aikaan. Siinä todetaan selkeästi, että tasa-arvopolitiikka on ollut kuluneiden 40–50 vuoden ajan Pohjoismaiden talouskasvun tärkein ajuri.

Kaikille avoin tuettu lastenhoito ja työsuhdeturvan sisältävät perhevapaajärjestelmät ovat vaikuttaneet suoraan ja merkittävästi pohjoismaisten naisten työllisyyteen.

Pohjoismaiden ministerineuvoston puolesta laaditussa OECD:n raportissa todetaan, että naisten suuri työllisyys on tuottanut 40–50 vuoden aikana 10–20 % henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen kasvusta Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Islannissa.  Hätkähdyttävintä on OECD:n mukaan se, että Pohjoismaat ovat onnistuneet säilyttämään jo 1970-luvulla korkealla olleet työllisyysluvut tai parantamaan niitä.

Vuonna 2016 yhteensä 72 % alueen naisista oli työelämässä, mikä on reilusti yli OECD:n keskiarvon (59,4 %).

Kun minusta tuli vähän yli 30 vuotta sitten kaksosten isä, norjalaisäideillä oli oikeus 12 viikon äitiysvapaaseen. Isillä oikeutta ei ollut, eikä lastenhoitojärjestelmä ollut vielä täysin kehittynyt.  Teimme pariskuntana päätöksen, joka oli tuolloin hieman epätavallinen: vaimoni palasi nopeasti takaisin töihin, ja minä otin vastuun kodista ja lapsista.

Viimeinen kilometri voi hyvin olla pisin, kuten OECD kirjoittaa, mutta jos Pohjoismaat saavat kurottua umpeen työmarkkinoiden jäljellä olevan tasa-arvokuilun, henkeä kohti laskettu bruttokansantuote voi kasvaa eri Pohjoismaissa 15–30 % vuodessa. 

Dagfinn Høybråten, Secretary General

Kokemus auttoi sementoimaan sitoumukseni sukupuolten tasa-arvoon, ja olen ylpeä osuudestani Norjan perhevapaajärjestelmän kehittämisessä. Nykyjärjestelmä rohkaisee isiä kantamaan oman vastuunsa vanhemmuudesta.  Joissakin Pohjoismaissa perhevapaan osittainen kiintiöiminen isille on liike-elämälähtöistä. Taustalla on ajattelu, jonka mukaan kaikkein pätevimpien naisten on mahdollista nousta liike-elämän huipulle vasta, kun luutuneet toimintamallit rikotaan ja miehet voivat kunnolla ottaa vastuuta kodista ja perheestä.

Perustelu osoittaa, että tasa-arvo on paitsi perusoikeus ja itseisarvo myös ratkaisevan tärkeää kilpailukyvyn ja kasvun kannalta.

Viimeinen kilometri voi hyvin olla pisin, kuten OECD kirjoittaa, mutta jos Pohjoismaat saavat kurottua umpeen työmarkkinoiden jäljellä olevan tasa-arvokuilun, henkeä kohti laskettu bruttokansantuote voi kasvaa eri Pohjoismaissa 15–30 % vuodessa. 

OECD:n raportti on siitä hyödyllinen, että se antaa taloudellisille tasa-arvoargumenteille tieteellistä painoarvoa. Nyt voidaan perustellusti sanoa, että tasa-arvon edistäminen on paitsi oikein myös fiksua, ja siteerata heti perään kovaa faktaa. Siinä ei ole mitään utopistista.

Lataa raportti: