Kukoistavat mutta osittain eriytyneet työmarkkinat

Työnantajilla on tietyillä aloilla vaikeuksia löytää ihmisiä, joilla on oikeanlaista osaamista. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus väestöstä on kuitenkin kasvussa. Tämä viittaa siihen, että Pohjoismailla on vahvat edellytykset vastata tulevaisuuden työmarkkinatarpeisiin.

Työttömyysluvut ovat suurimmat vanhoissa teollisuuskaupungeissa ja joillakin harvaan asutuilla alueilla. Yleisesti työpaikat tapaavat siirtyä maaseudulta kaupunkeihin, eivätkä monet kunnat ole yhtä vastustuskykyisiä tälle muutokselle kuin mitä yhteispohjoismainen kehityssuuntaus antaa ymmärtää. Maaseutuväestöllä on lisäksi kaupunkiväestöön verrattuna harvemmin korkea-asteen koulutus.

Pohjoismaisen mallin tunnusmerkit, kuten palkkarakenteet ja ammattitaitoa edellyttämättömien työpaikkojen vähäisyys, vaikeuttavat uusien maahantulijoiden kiinnittymistä työmarkkinoille. Kotoutumishaasteet heijastuvat myös oppimistuloksiin, sillä syntyperäisten pohjoismaalaisten ja ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajien väliset arvosanaerot ovat kaikissa Pohjoismaissa suurempia kuin OECD:ssä keskimäärin.

Pohjoismaiden työmarkkinoilla menee kokonaisuutena hyvin, mutta koska taloudelliset näkymät muuttuvat jatkuvasti, mailla on yhä merkittäviä haasteita.

Lataa työvoimaosio: 

Gustaf Norlén, Gustaf.norlen@nordregio.org