Meri- ja rannikkoalueiden työryhmän (NHK) toimeksianto 2019–2024

Havsbild tagen av Johannes Jansson. 

Havsbild tagen av Johannes Jansson. 

Valokuvaaja
Johannes Jansson/norden.org
Meri- ja rannikkoalueiden työryhmän (NHK) tulee edistää meren ekosysteemiperustaista hoitoa sekä myrkky-, mikromuovi- ja ravinnepäästöjen rajoittamista. Ryhmän tulee kartuttaa tietämystä ilmaston vaikutuksesta meriin ja rannikoihin.

1. Työryhmän tarkoitus ja tavoite

Pohjoismaisen meri- ja rannikkoalueiden työryhmän tavoitteena on edistää meren ekosysteemiperustaista hoitoa tasapainoisen ekosysteemin saavuttamiseksi. Tältä pohjalta ryhmän tulee pyrkiä rajoittamaan ravinteiden ja ympäristömyrkkyjen joutumista meri- ja rannikkoalueille sekä vähentämään muovi-, mikromuovi- ja muun jätteen päästöjä. Lisäksi ryhmän tulee kartuttaa tietämystä meren ja ilmaston välisestä suhteesta. NHK:n tulee edistää oman toimialansa Agenda 2030 -kestävyystavoitteiden saavuttamista.

2. Työtehtävät

Työryhmän tulee edistää ympäristö- ja ilmastoalan pohjoismaisen yhteistyöohjelman 2019–2024 toteuttamista. Ryhmällä on myös erityisvastuu tavoitteista ja painopistealueista, jotka liittyvät ohjelman 6. lukuun ”Meret ja rannikot”. Ryhmän tulee lisäksi tukea muita sektoreita ja yhteistyöohjelmia sikäli kuin se on tarpeen ja niillä on kytkös ympäristö- ja ilmastoasiain virkamieskomiteaan (ÄK-MK).  

NHK:n tulee ryhmän päätavoitteen mukaisesti hallinnoida Kööpenhaminan sopimusta, joka koskee öljyn tai muiden haitallisten aineiden aiheuttaman meren pilaantumisen torjuntaa.

Ryhmän on keskityttävä työssään tarkoituksenmukaisiin, poliittisesti priorisoituihin ja ajankohtaisiin asioihin.

Ryhmän hanketyöskentelyn tulee noudattaa Pohjoismaiden ministerineuvoston suuntaviivoja ja tavoitteita. Ryhmän tulee kartuttaa kansainvälistä tietämystä ja tukea kansainvälistä kehitystä omalla aihealueellaan, muun muassa EU:ssa, alueellisesti ja globaalisti.

3. Yhteistyö muiden työryhmien ja sektorien kanssa

Ryhmän tulee asettaa etusijalle yhteistyö ja synergiat ympäristö- ja ilmastosektorin muiden työryhmien kanssa.

 

Ryhmän tulee tehdä sektorienvälistä työtä ympäristö- ja ilmastonäkökulman sisällyttämiseksi muille sektoreille siten, että työ tuottaa strategisia synergiaetuja. Tämä koskee myös yhteistyötä tutkimusympäristöjen, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

4. Työryhmän kokoonpano

Työryhmän jäsenten nimittämisestä vastaavat eri Pohjoismaat. Jäsenten on edustettava kansallisia näkemyksiä ja varmistettava ryhmän toiminnan kansallinen kytkös. Pohjoismaiden ministerineuvosto osallistuu tasaisin väliajoin työryhmän kokouksiin tarkkailijana.

 

Puheenjohtajuus on kiertävä. Puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi, minkä jälkeen kautta voidaan pidentää vielä kahdella vuodella. Puheenjohtajalla, koordinaattorilla ja työryhmän jäsenillä on kullakin omat roolinsa ja vastuunsa. Ryhmä voi perustaa alaryhmiä, jotka pitää hyväksyttää etukäteen ÄK-MK:lla.

5. Ryhmän sihteeristötoiminnot

Ryhmän sihteeristötoiminnoista vastaa jonkin Pohjoismaan kansallinen viranomainen, joka toimii sihteeristön hallintoelimenä. Ryhmällä on vähintään yksi vakituinen koordinaattori. Hallintoelin voi halutessaan jakaa työt usean työntekijän kesken.

6. Tiedon levittäminen ja viestintä

Ryhmän tulee toimia Pohjoismaiden ministerineuvoston viestintästrategian mukaisesti (yhteistyöohjelman kohta 7.5). Ryhmän hankkeilla tulee olla selkeät viestintäsuunnitelmat ja kohderyhmät, jotka määritellään hankekehitysvaiheessa.

 

Hankkeiden tuloksia on esiteltävä kohdennetun viestinnän avulla sekä sopivia viestintästrategioita ja -kanavia hyödyntämällä. Raportit julkaistaan tarvittaessa englanniksi.

7. Raportointi ja budjetti

Ryhmän on valmisteltava tulevaa vuotta koskeva työsuunnitelma, johon sisältyy hanketoiminnan budjetti ja sihteeristön kustannukset. Ryhmän on toimitettava vuosikertomus, joka sisältää talousselvityksen kuluneen vuoden hanke- ja sihteeristötoiminnoista.

Ryhmän tulee esitellä työohjelmissa ja vuosikertomuksissa yhteistyötä, jota se on tehnyt sektorin muiden työryhmien kanssa, sekä niiden tuomaa lisäarvoa.

 

Mahdollisten alaryhmien toiminnan tulee myös sisältyä työohjelmaan ja vuosikertomukseen. Työohjelma ja vuosikertomus on hyväksytettävä ÄK-MK:lla.

Työryhmän hankebudjetit on maksettava vaiheittain Pohjoismaiden ministerineuvoston suuntaviivojen mukaisesti.

Kukin maa vastaa kustannuksista, jotka syntyvät sen omien jäsenten työstä ja osallistumisesta työryhmäkokouksiin. 

8. Toimikausi

Toimeksianto on voimassa 1. tammikuuta 2019–31. joulukuuta 2024.

Toimeksiannon on hyväksynyt ÄK-MK. ÄK-MK voi tehdä toimeksiantoon muutoksia toimikauden aikana. Työryhmällä on oikeus ehdottaa muutoksia ÄK-MK:lle.